Näen joitakin ihmisiä muutaman kerran vuodessa ja ensimmäinen kysymys on *missä olet nyt töissä*
Vanhemmat ihmiset kysyvät mutta itseä ei kyllä hirveästi kiinnosta missä joku on töissä.
Samalla huomaan että ihmiset puhuvat vapaa-ajalla myös töistään.
Mikä juttu tämä on?
Kommentit (45)
Ap. Ei kyllä vähääkään kiinnosta viettää ihmisten kanssa jonka ensimmäinen lause on että kysyy *missä olet töissä*.
Tai lähteä lenkille ihmisen kanssa joka puhuu töistään. Ulkoilu on rentoutumista ja palautumista eikä mitään keskustelua töistä. Ihan kuin joillain ei ole mitään muuta elämänsisältöä kuin työ.
Kyllä tuo on ihan oikea kysymys. En minäkään pahastu siitä vaikka olen työtön. Siihen reippaasti vaan että olen nyt työtön.
Vierailija kirjoitti:
Ap. Ei kyllä vähääkään kiinnosta viettää ihmisten kanssa jonka ensimmäinen lause on että kysyy *missä olet töissä*.
Tai lähteä lenkille ihmisen kanssa joka puhuu töistään. Ulkoilu on rentoutumista ja palautumista eikä mitään keskustelua töistä. Ihan kuin joillain ei ole mitään muuta elämänsisältöä kuin työ.
Kyllä se on ihan ok puhua työstäkin välillä. Ihan mielenkiinnolla kuuntelen vaikka kyse on terveysalasta tuttavani juttuja. Kunhan ei kokoajan puhu. hmettelen vaan että miten hän jaksaa yhden työkaverin kanssa puhua työasioita siis potilaista vapaa-ajalla erään työkaverin kanssa. Tosin hönen mukaansa tuo kaveri aloittaa aina sen puhumisen.
Jäiks puhua potilaista vapaa-ajalla. En itse jaksaisi.
Koska ei ihmisillä ole muuta puhuttavaa.ja sää on myös yksi .
Kuules se vaan liittyy henkilön olemukseen mitä teet työksi. Missä ja miten vietät tyypillisesti 8h päivästä. Iso asia. Ihmiset sosialisoivat ja tämä on rupattelua. Tervetuloa ihmisten ilmoille varmaan jostain pimeästä kellarista.
Vierailija kirjoitti:
Duunarien henkselien paukuttelua.
Onko KelaGold tilaus päällä kun noin puhut
Tuollaisilla ihmisillä ei itsellään ole elämässään mitään sisältöä jotka ekana on utelemassa missä sä olet töissä / mikä on sun koulutus tai oletko naimisissa ja onko lapsia..
Tuollaisten kanssa ei tee mieli vaihtaa edes sitä paria sanaa.
Vierailija kirjoitti:
Tuollaisilla ihmisillä ei itsellään ole elämässään mitään sisältöä jotka ekana on utelemassa missä sä olet töissä / mikä on sun koulutus tai oletko naimisissa ja onko lapsia..
Tuollaisten kanssa ei tee mieli vaihtaa edes sitä paria sanaa.
Mistä asioista sä olet sitten ekana keskustelemassa?
Ei kai samat ihmiset sitä kysy joka kerta, miljoona muutakin aihetta maailmassa.
Nuorena kysyttiin missä opiskelet ja vanhempana että missä olet töissä? Normaalia.
Jotkut kysyivät onko sulla lapsia, mikä tuntui typerältä, koska en tajunnut miksi kukaan 25 ainakaan haluaisi palloa nilkkaan.
Olen 70 v, en muista koskaan kenenkään kysyneen, että missä olet töissä. Kysyin tässä läsoleviltakin, onko heiltä kysytty, ei keneltäkään.
Vierailija kirjoitti:
Ap. Ei kyllä vähääkään kiinnosta viettää ihmisten kanssa jonka ensimmäinen lause on että kysyy *missä olet töissä*.
Tai lähteä lenkille ihmisen kanssa joka puhuu töistään. Ulkoilu on rentoutumista ja palautumista eikä mitään keskustelua töistä. Ihan kuin joillain ei ole mitään muuta elämänsisältöä kuin työ.
Jep. Siinä sitten kuuntelee monologia kuinka itselle uppo-outo merja sanoi jotakin, josta yhtä uppo-outo lotta suuttui ja sitten uppo-oudot katja, miia ja kristiina sotkeentui asiaan ja nyt on kuppikunnat tukkanuottasilla, mutta sentään uppo-outo henna taitaa olla raskaana vaikka ei sillä ole miestäkään enää ja ainakin yksi lapsi on vielä tarhaiässä vaikka uppo-outo heidi kyllä taisi nähdä sen jonkun miehen kanssa terassilla ja tukkakin jotenkin oli ollut oudosti eikä sille sovi yhtään se vaalea värikään blaablaablaa..
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tuo on ihan oikea kysymys. En minäkään pahastu siitä vaikka olen työtön. Siihen reippaasti vaan että olen nyt työtön.
En minäkään pahastu mutta mun asiat ja elämäntilanne ei kuulu puolitutuille.
Minusta on kiinostavaa kuulla, missä ihmiset ovat töissä, ja monella on kiinnostavia tarinoita ja näkökulmia, jotka liittyvät tavalla tai toisella työhön. Ei siitä välttämättä aina silti keskustelua saa aikaiseksi ja sitten puhutaan jostain muusta, mihin molemmilla on sanottavaa.
Itse pidän työstäni, ja keskustelen siihen liittyvistä aiheista mielelläni etenkin muiden samaa tekevien kanssa. Enemmän ihmettelen tätä työn vieruksantaa siihen pisteeseen asti, että se on vastenmielinen puheenaihe...
Vierailija kirjoitti:
Kuules se vaan liittyy henkilön olemukseen mitä teet työksi. Missä ja miten vietät tyypillisesti 8h päivästä. Iso asia. Ihmiset sosialisoivat ja tämä on rupattelua. Tervetuloa ihmisten ilmoille varmaan jostain pimeästä kellarista.
No ei todellakaan kerro ihmisestä yhtään mitään. Vai kuvitteletko kuplassasi että jokainen ihminen tekee itselleen omannäköistä työtä ja että siitä työstä voi päätellä ihmisestä itsestään jotakin?
Sun kaltaisen kantsisi mennä sinne kellariin. Sen verran ummehtunutta on ajattelusi.
Hyvänen aika, ihan normaalia kysyä.
Vierailija kirjoitti:
Duunarien henkselien paukuttelua.
Enemmänkin tuota harrastaa akateemiset. Heistäkin siis vain he jotka kuvittelee olevansa jotakin ihan vain siksi että ovat opiskelleet sentään yliopistossa.
Varsinkin. OULUSSA. Ulkomailla tätä ei kysytty koskaan kun asuin muutaman vuoden. Suomalainen ilmiö. Kaksi asiaa millä ihminen arvostellaan. Työ ja koulutus. Materialismi ja henkinen köyhyys, se on suomalaisuutta kun ei ole yhteisöllisyyttä ja yhdessä hauskanpitämistä tarjolla.
Duunarien henkselien paukuttelua.