Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Olenko outo, kun en ymmärrä tätä nykyajan parisuhde-elämää?
24.10.2024 |
Alapeukuttakaa ihan rauhassa: olen +30 v, naimisissa oleva perheenäiti ja perinteisen parisuhteen kannattaja. Perinteisellä en nyt viittaa ihmisten sukupuoliin, vaan siihen, että ollaan yhden ihmisen kanssa ja ollaan uskollisia. Minulle ja miehelle ideaali on elämän kestävä avioliitto, seksielämä on perus vaniljaa ja ollaan siihen molemmat enemmän kuin tyytyväisiä. Meillä ideaali on, että ollaan pariskuntana tiimi ja jaamme koko elämämme toistemme kanssa. Toisen kanssa aidosti ollaan ja selvitetään vaikeudet, eikä ajatella ruohon olevan vihreämpää aidan toisella puolella. (Ja kun joku kysyy, niin toki ne tilanteet ovat eri juttu, joissa suhteessa on esim. vä kivaltaa ja silloin tietysti pitää lähteä).
Kun olen jutellut ihmisten kanssa parisuhde-elämästä jo ihan nuoresta asti, niin olen saanut kuulla, kuinka kummajainen olen. Nuorena olisi pitänyt olla irtosuhteita sen sijaan, että on pitkässä parisuhteessa. Parisuhteessa seksielämän pitäisi olla kaikenlaista bdsm-henkistä tai muuta erikoista, pitäisi olla avoin suhde tai polyamoriaa tai muuten on vanhoillinen kalkkis. Vierestä olen seurannut, miten yksi kaverini on suhteessa naimisissa olevan miehen kanssa, toinen sinkkukaveri kipuilee polyamoriaa/avoimia suhteita tarjoavien sinkkumiesten kanssa, kolmas vaihtoi lennosta eksän nyksäänsä tavattuaan tuon nyksän baarissa, neljäs voimaantuu julkaisemalla itsestään someen vähäpukeisia kuvia jne. Seuraan silmät pyöreänä tätä menoa, enkä ymmärrä ollenkaan. Missä vaiheessa ihmisten arvomaailma on muuttunut näin totaalisesti? Olenko todella niin outo, kun en ymmärrä tätä nykyajan parisuhde-elämää?
Kommentit (35)
Ehkä sulla on vaan outoja kavereita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen kolmekymppinen ja kauhulla odotan n. ikävuosia 45-50 v. Tuntemistani tuon ikäisistä moni, niin nainen kuin mies, on jotenkin vinksahtanut ja alkanut elää ihan kummallista sinkkuelämää. Ovat kuin teinejä ja järki tuntuu unohtuneen.
Liikut oudoissa piireissä jos pitkässä parisuhteessa olevaa pidetään kummajaisena.
Nykyään on toki enemmän vaihtoehtoja kuin ennen, se on kyllä muuttunut. Ennen joko olit joko pitkässä parisuhteessa tai pyrit siihen, muita vaihtoehtoja ei ollut.
Muista että sinunkin suhteessasi on kaksi ihmistä. Vaikka sinä ajattelet olevasi suhteessa hautaan asti, miehesi ei välttämättä toimi kuten toivot.
Ihan normaalia ajattelua sulla. Ei vaan ole mediaseksikästä. Vai osaatteko kuvitella seuraavia otsikoita johonkin iltapäivälehteen?
"Anna ja Mikko: meillä on seksiä hämärässä makkarissa noin kerran kuussa"
"Ernesti ja Irmeli: olemme toistemme ainoat eikä kiinnosta kokeilla seksiä muiden kanssa."
En edes tiedä miten kuuluu olla parisuhteessa ja mitä sääntöjä tai lakeja parisuhteissa on.
En ole koskaan seurustellut ja olen introvertti.
M33
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et ole outo. Sama arvomaailma täällä. Ollaan oltu yhdessä 16-vuotiaasta asti, kohta 28-vuotiaita. Naimisissa 7 vuotta ja yhden lapsen olemme saaneet. Ympärillä tutut ovat vaihtaneet kumppaneita kuin sukkia. Osa tietysti aiheestakin eronnut (väkivaltaa tmv). Hirveästi uusioperhekuvioita, ei nekään kyllä kovin houkuttelevalta vaikuta. Lapsia pompotellaan kodista toiseen vuoroviikoin, ihan pikkuisiakin!!! En voi ymmärtää.
Kaikki hyvin niin kauan kuin ei synny lapsia. Samanlaista se olisi ollut ennenkin, jos olisi ollut sallivampi ilmapiiri. Miehistähän se johtuu, eikä miehet ikinä sitoudu. Ei ole mitenkään sattumaa, että Suomi oli sata vuotta sitten täynnä myyntiin laitettuja huutolapsia ja on edelleen Euroopan kärkeä yh-äitien määrässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä olen kolmekymppinen ja kauhulla odotan n. ikävuosia 45-50 v. Tuntemistani tuon ikäisistä moni, niin nainen kuin mies, on jotenkin vinksahtanut ja alkanut elää ihan kummallista sinkkuelämää. Ovat kuin teinejä ja järki tuntuu unohtuneen.
Voi hirvitys, toivottavasti säästyn tuolta.
Siinä mielessä olet outo että noin kovasti pohdit muiden elämää ja vertaat omaasi niihin, ja tuskailet kun et ymmärrä eroja. Miksi teet niin? Mitä saavutat sillä? Haluatko korostaa itseäsi vai tunnetko alemmuutta? Et kuulosta aidosti uteliaalta vaan hieman manipuloivalla minä vaan hämmästelen -tavalla tuomitsevalta.
Kuuluuko tuohon perinteiseen elämäntapaan sitten eri tavalla elävien kauhistelu ja morkkaaminen, 60-luvun malliin? Vai oletko jo hieman modernimpi, ehkä 90-luvun kerrostalokyttääjä?
Perinteensä kullakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten sen nyt ottaa. Minä erosin pitkästä avioliitosta ja kyllä yksi tärkeimmistä syistä oli juuri se, että ei ollut sitä normaalia seksiä. Ukko vahtasi vain netistä kaiken maailman pissakakkajuttuja. Ei kai osannut muuta, kun oli altistunut nettipokelle jo teininä. Eron jälkeen löysin vanhemman miehen, jolle maistuu vanilja, mutta ei tästä ole mitään avioliittoa tai edes kimppakämppää tulossa, kun elämäntilanteet eivät sovi niin hyvin yhteen. Joten ei kiitos perinteistä ydinperhehapatusta minulle, se on mennyt pahaksi.
On se ihmeellistä. On kyllä on. Oi voi. Voi voi voi. Ei minun nuoruudessani. Ei. Voi aikoja oi tapoja. Hohhoijakkaa. Hellurei hipeli hop. Meenpä nostamaan perunat jos nyt täpinöiltäni tohdin. Oi joi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oot sä sitten täydellinen. Ihan itkettää kun oot. Ja vaatimaton.
Et ole outo, ja sen lisäksi ajatuksissasi on pointti. Minulla on ollut kovastikin sekava seksielämä nuoruudessani, mutta sen jälkeen monikymmenvuotinen avioliitto. Olen täysin kypsä kaikkeen ympäröivään seksuaalituputukseen ja sekoiluun - se kuvottaa minua. Jos eroaisin/puolisoni menehtyisi, ainoa mahdollinen kumppani olisi joku konservatiiviortodoksimies. Yksikin sekoilu, niin pian lyön - olen niin kurkkuani myöten täynnä tätä aikaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen kolmekymppinen ja kauhulla odotan n. ikävuosia 45-50 v. Tuntemistani tuon ikäisistä moni, niin nainen kuin mies, on jotenkin vinksahtanut ja alkanut elää ihan kummallista sinkkuelämää. Ovat kuin teinejä ja järki tuntuu unohtuneen.
Voi hirvitys, toivottavasti säästyn tuolta.
Minä ainakin säästyin. Olen 51, ja mikään ei voisi kiinnostaa vähempää kuin joku libidovetoinen liskoaivoilu ja seksuaalisekoilu.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki hyvin niin kauan kuin ei synny lapsia. Samanlaista se olisi ollut ennenkin, jos olisi ollut sallivampi ilmapiiri. Miehistähän se johtuu, eikä miehet ikinä sitoudu. Ei ole mitenkään sattumaa, että Suomi oli sata vuotta sitten täynnä myyntiin laitettuja huutolapsia ja on edelleen Euroopan kärkeä yh-äitien määrässä.
Miehet ei sitoudu ?
Aivan samaahan tekee naiset, vähentävät 40 - ikävuoden jälkeen seksiä, laittavat miehen sohvalle nukkumaan.
Mies avaa korkin, ja nainen ei ole mielestään voinut vaikuttaa.
Siinä kohtaa kun vielä läheisyyttä korvataan televisiolla ja kännykällä, niin se on sit siinä.
Suo siellä, vetelä täällä.
Mutta parisuhdetta on hoidettava, ja naisen on oltava Nainen.
M45
Tapahtuuko tuota siis muualla, kuin Helsingissä? Kai siinä on vähän sam ilmiö, kun jos päästät sokerinhimoisen taaperon irtokarkkihyllylle. Ei ymmärretä kohtuutta, osata päättää, kaikki menee, aivan holtitonta. Paitsi että seksuaalisuus on tietysti paljon traumatisoivampaa mennessään pieleen, kuin väärän karkin maistaminen
Ja joo, tuota se pitkälti nykyään on. Hauska kuulla, että joillekin kelpaa vielä se yksi omakin vaan. Itse en kyllä varmaan jaksaisi sitäkään, ainakin kaikki tuntemani miehet ovat niin rasittavia etten kestäisi
Koita kannustaa kavereitasi selibaattiin tai olemaan itsekseen vaikka vuosi. Tuo jatkuva hormonisekoilu on kuin huumetta ja todella raskasta keholle ja mielelle
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki hyvin niin kauan kuin ei synny lapsia. Samanlaista se olisi ollut ennenkin, jos olisi ollut sallivampi ilmapiiri. Miehistähän se johtuu, eikä miehet ikinä sitoudu. Ei ole mitenkään sattumaa, että Suomi oli sata vuotta sitten täynnä myyntiin laitettuja huutolapsia ja on edelleen Euroopan kärkeä yh-äitien määrässä.
Miehet ei sitoudu ?
Aivan samaahan tekee naiset, vähentävät 40 - ikävuoden jälkeen seksiä, laittavat miehen sohvalle nukkumaan.
Mies avaa korkin, ja nainen ei ole mielestään voinut vaikuttaa.
Siinä kohtaa kun vielä läheisyyttä korvataan televisiolla ja kännykällä, niin se on sit siinä.
Suo siellä, vetelä täällä.
Mutta parisuhdetta on hoidettava, ja naisen on oltava Nainen.
M45
Tuo mistä puhut on s eksiorjuutta, ei "läheisyyttä". Naisen ja miehen seksuaalisuus onerilainen ja naisen pakotaminen jatkuvan siittämisen kohteeksi hyväksikäyttöä. Tästä oli pitkät keskustelut toisessa ketjussa, otsikon alla "lapsi lopetti seksin" tai joku muu vastaava
Hiukan oli aloituksessa omahyväisyyden väreilyä, eikä ihan hiukankaan. Onhan se hyvä, jos on tyytyväinen oloonsa ja eloonsa. Hyvin peruskauraa aloittajan kuvio kuitenkin edelleen on, vaikka aloittaja yritti kovasti vääntää elämästään jotain ylen harvinaista saavutusta.
Vierailija kirjoitti:
Hiukan oli aloituksessa omahyväisyyden väreilyä, eikä ihan hiukankaan. Onhan se hyvä, jos on tyytyväinen oloonsa ja eloonsa. Hyvin peruskauraa aloittajan kuvio kuitenkin edelleen on, vaikka aloittaja yritti kovasti vääntää elämästään jotain ylen harvinaista saavutusta.
Minusta hän ihan tiedostaen kuvaili peruskauraa. En ihan nyt saa kiinni siitä, mikä sinua korpeaa?
Alue: Aihe vapaa
et ole ainoa.
ei ne perinteiset pirjot ja pertit vaan tilanteestaan huutele.