Lue keskustelun säännöt.
Lapseni on aivan tavallinen.
13.04.2011 |
Hän täyttää syksyllä 5 ja opettelee nyt ajamaan ilman apupyöriä. Kaverin vuotta nuorempi tyttö jo osaa. Poikani on vielä harjoitteluasteella. Poikani ei osaa lukea eikä laskea. Hän osaa kirjoittaa oman nimensä ja pikkusiskonsa nimen. Hän osaa laskea esineitä kymmeneen, mutta ei puhettakaan plus/miinuslaskuista.
Hän ei juurikaan osaa piirtää. Värittäminenkään ei aina suju. Poikaa kiinnostaa autot ja erilaiset koneet. Hän ei käy satubaletissa eikä jalkapallokoulussa.
Hän tykkää kuunnella satuja tai katsella lastenohjelmia. Hän ei osaa pelata mitään pelejä tietokoneella eikä millään muullakaan laitteella. Hän tykkää lautapeleistä ja muistipeleistä.
Jotenkin tuntuu, että lapseni olisi jälkeenjäänyt tai vastaava, kun ei suoranaisesti loista missään. Ystävien kommentit "pitäishän sen jo osata sitä ja tätä ja tota" satuttavat minua. Lapseni on tavallinen lapsi. Neuvolassa ei olla koskaan oltu huolissaan enkä minäkään ole huolissani. Miksi pitää tämä täydellisyyden tavoittelu aloittaa jo pienenä? Teenkö minä lastani kohtaan väärin, kun en tarkoituksella opeta häntä lukemaan, laskemaan, kirjoittamaan, jalkapalloilemaan.....? Keskitymme yhdessä niihin asioihin, joista hän tykkää ja joita hän haluaa opetella. Viime talvena se oli luistelu ja nyt pyöräily. Miksi ei saa olla tavallinen?
Kommentit (13)
niin miksi pakottaa lapsi johonkin jalkapallokouluun. Jos lapsi itse sitä pyytää niin toki viedään.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
saattaisit yllättyä. Ne on todella kivoja ja kehittäviä. Ei lainkaan väkivaltaisia tai muutoinkaan haitallisia.
Jos annat lapsesi kokeilla monipuolisesti eri asioita, hän löytää ne omat kiinnostuksen kohteet. Nythän sinä rajoitat sitä.
Oli niin huvittavaa se kilpailu kun lapset oli pieniä. Meidänkin seudulla asui todella varhaisneroja taaperoita.
Hassua vain, että nykyään nämä varhaisnerot kuljailevat kaljapullojen kanssa ja keskiarvo on kutosen pintaan. Nää meidän tavalliset lapset pärjäävät hyvin ja harrastavat monipuolisesti.
Kyllä on monta kertaa muutaman äidin kanssa muisteltu ja naurettu erästäkin lasta, joka oli niin fiksu ja hyvä ja osasi puhua jo vuoden iässä ja oli niin lahjakas joka asiassa. Jäi 13vuotiaana tuhopoltosta kiinni ja käy yläastetta pienryhmässä.
Teemme niitä asioita mistä hän on kiinnostunut. Jos häntä ei kiinnosta esim. se pallon potkiminen niin miksi pitää sitä väkisin tehdä. En minäkään tykkää hiihtää niin en sitä tee.
Tiedän, että elämässä on asioita jotka pitää tehdä, mutta ei harrastaminen ole mitenkään pakollista.
Miksi mun pitää istuttaa hänet tietokoneelle, jos hän mieluummin ajaa autoillaan? Hän saa kokeilla kyllä mitä haluaa, mutta pakottamiseen en usko. Hän ei osoita mitään mielenkiintoa tietokonetta kohtaan.
Mä varmaan yritän tässä sanoa, että en näe mitään järkeä raahata lasta moneen eri harrastukseen, jos häntä ei kiinnosta. Miksi mun lapseni ei saa olla kiinnostunut niistä autoleikeistään, vaan enemmin pitäisi olla kiinnostunut tietokoneista tai jalkapallosta tai matikasta tai kirjaimista.
Ap
eihän kukaan ole sanonut, että sun pitä _pakottaa_
huoh!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi pitäisi opettaa ja vaatia paljon tuossa iässä? Minusta se on hyvä periaate, että kyllä koulussa ehtii oppia ja on koko loppuelämä aikaa, joten sitä ehtii ja paljon. Miksi 5 vuotiaan pitäisi jo hallita erilaisia taitoja??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos häntä ei kiinnosta esim. se pallon potkiminen niin miksi pitää sitä väkisin tehdä. Miksi mun pitää istuttaa hänet tietokoneelle, jos hän mieluummin ajaa autoillaan? Miksi mun lapseni ei saa olla kiinnostunut niistä autoleikeistään, vaan enemmin pitäisi olla kiinnostunut tietokoneista tai jalkapallosta tai matikasta tai kirjaimista. Ap
No kuka hemmetti pakottaa?! Vastaa kysyjille, että ei ole kiinnostusta ja vietätte aikaanne muulloin, ei pidä niin kamalasti ahdistukseen asti välittää siitä, mitä joku teiltä sattuu kysymään. Ei tietenkään PIDÄ tehdä yhtään mitään hyvänen aika.
Ymmärrän tuon miksi-asenteesi; johan täälläkin heti tuli vinkkejä papu.netistä alkaen! :)
Sulla on ihanan kuuloinen poika, nauti siitä, että teillä on mahdollisuus tehdä asioita, joista poika nauttii!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"defenssimekanismi" - todellisuudessa ap:ta ei pakota kukaan eika mikaan, mutta jokin silti hanta nayttaa asiassa kaivelevan...
Teemme niitä asioita mistä hän on kiinnostunut. Jos häntä ei kiinnosta esim. se pallon potkiminen niin miksi pitää sitä väkisin tehdä. En minäkään tykkää hiihtää niin en sitä tee. Tiedän, että elämässä on asioita jotka pitää tehdä, mutta ei harrastaminen ole mitenkään pakollista. Miksi mun pitää istuttaa hänet tietokoneelle, jos hän mieluummin ajaa autoillaan? Hän saa kokeilla kyllä mitä haluaa, mutta pakottamiseen en usko. Hän ei osoita mitään mielenkiintoa tietokonetta kohtaan. Mä varmaan yritän tässä sanoa, että en näe mitään järkeä raahata lasta moneen eri harrastukseen, jos häntä ei kiinnosta. Miksi mun lapseni ei saa olla kiinnostunut niistä autoleikeistään, vaan enemmin pitäisi olla kiinnostunut tietokoneista tai jalkapallosta tai matikasta tai kirjaimista. Ap
En voi käsittää sitä, että jo pikkulapsia ohjataan koko ajan suorittamaan ja jokaisen pitäisi harrastaa ja "olla hyvä" jossakin. Parasta pikkulapselle ons aada rauhallinen, turvallinen lapsuus, jossa saa tehdä itseä kiinnostavia asioita silloin, kun itseä kiinnostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihanaa lukea ap sun tekstiäsi. Mua on jo kauan ahdistanut aikuisten kilpailu, jota toteutetaan lasten kautta.
Kehutaan aina, kun se tekee tätä ja kun se tekee sitä. Ja helposti tulee vanhemmille ja heidän kauttaan lapsille paineita, että pitäisi olla jotenkin ikäkauttaan edellä tai muuten tosi lahjakas.
Ihminen on arvokas sinänsä, ilman mitään erityistaitojakaan. Antakaamme kunnia sille.
mutta en ymmärrä, miksi ei voisi opetella vaikkapa sitä jalkapalloakin? Sehän saattaisi vaikka kiinnostaakin, kun vähän palloa potkiskelisi? Tai yhtälailla mitä muuta tahansa.