Lue keskustelun säännöt.
G : Miehistänne ja lastenhoidosta
16.02.2011 |
Juttelin yhtenä päivänä työpaikalla työkavereiden kanssa pienten lasten hoidosta ja yksi sitten ilmaisi järkkymättömän mielipiteensä, että hänen mielestään äiti on se joka jää kotiin koska lapsen paikka on äidin kanssa. Isä ei vastaa samaa asiaa. Eikä isä edes halua tai tule mieleenkään. Äiti myös ensisijainen hoitaja. Iskä leikittäjä ja aktiviteettien järkkääjä. Onko tämä mahdollista???? MITEN IHMEESSÄ kukaan tekee lapsia ihmisen kanssa johon ei voi luottaa, jota ei päästetä osallistumaan joka ei ole samalla viivalla vanhemmuudessa?? aluksi luulin vitsiksi ja nauroin hiljaa mielessäni kunnes kotona tajusi että tollasia muijia on OIKEASTI olemassa :((
Kommentit (4)
Kumpikin on yhtä hyvä sairaan lapsen hoitajia, leikittäjiä, ruoan laittaja, siivojja jne.
Ei meillä ole ns miesten tai naisten töitä.
Molemmat samassa asemassa. Molemmat ovat lapsen huoltajia.
Mutta valitettavasti on noita jotka ajattelee, että vain äiti...niin ja ykeensä ne jotka aattelee noin niin on sitä kansaa joiden mielestä ne isät sit tekee kaiken väärin mitä yrittävät-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hellä ja huolehtivainen. Olin kuitenkin itse kotona 8v, koska mieheni palkka on viisi kertaa parempi kuin minun kuukaudessa. Harmi sinänsä, koska isä olisi halunnut olla kotona, mutta tulot olisivat romahtaneet.
perinteisellä roolijaolla tarkoitin vain sitä, että äiti on kotona ja isä töissä. En tarkoita muita töitä.
Meillä myös kumpikin tekee kaikkia asioita kotona ollessa, syöttää, nukuttaa, leikkii, kasvattaa, ulkoilee jne. Enkä koe että olisin missään parempi kuin mieheni.
Yksi juttu, mitä mieheni ei ole ikinä tehnyt, on se että lähtisi yksin ostamaan lapsille vaatteita, tai että osaisi ajatella että mitä vaatetta ja kokoa lapsi nyt tarvitsisi. Siitäkin olen kyllä iloinen että saan hoitaa senkin :)
että ei halua toisen osallistuvan jne. Kyse on varmaankin perinteisestä äidin ja isän roolijaosta. Äiti jää kotiin, isä jatkaa töissä.
Meillä on kans niin, että koin melkeinpä itsestäänselvyytenä että minä äitinä jään kotia. Kyse ei todellakaan ole siitä etten luota. Mies todellakin hoitaa kotona ollessaan yhtä paljon kuin minä. Minä todellakin menen yhtä paljon kuin mieheni, eikä huoleta poissa ollessa tippaakaan pärjääkö hän lasten kanssa.
En koe olevani yhtään tyhmä tai "tollanen muija". Olimme asiasta samaa mieltä. Mieheni todellakin osallistuu kasvatukseen eikä todellakaan ole vain elättäjä.