Mitkä olivat teidän miestä erikoisimmat ja oudoimmat kouluruoat?
Itselläni ainakin tulee mieleen esimerkiksi keitetyt perunat tillilihakadtikkeella, joka ei oikein tehtynä ollut niin pahaa kuin mitä tillilihan maine väittää, janssoninkiusaus jossa oli siis seassa mielenkiintoissen makusia anjoviksia joista ei osaa vieläkään muodostaa mielipidettä, sekä tietty riisi ja kavaviilokki mustaherukkahillolla, joka on odottamattomaton mutta toimiva yhdistelmä.
Kommentit (69)
Munavaahto.
En tajua ideaa. Siis pelkkä kananmunan valkuisista vatkattu vaahto.
Sen kanssa ei koskaan edes tarjottu mitään sellaista johon se olisi sopinut kastikkeeksi/lisukkeeksi/tai miksilie.
Klimppisoppa. Lantunpalat raakana.
Etanapannu sinihomejuustolla ja valkosipulilla. Oli tarjolla kerran kuukaudessa. Osa piti, suurin osa inhosi.
Perunat kaalilaatikon lisukkeena. En oikein ymmärrä, että miksi perunoita piti tarjota kaalilaatikon kanssa, kun ne sopivat paremmin johonkin keittoon vaikka jonkun lihan, kalan, broilerin tai makkararuoan lisukkeeksi.
Kananmunakastike, maksapihvit, maksalaatikko ja pinaattikeitto. Niitä ei syönyt kukaan.
Vierailija kirjoitti:
Kananmunakastike, maksapihvit, maksalaatikko ja pinaattikeitto. Niitä ei syönyt kukaan.
Me puolestaan käytiin aina silloin hakemassa salaa kaupasta syötävää kun oli kaalilaatikko- tai kaalikäärylepäivä.
Oli sellainen kun lounaspannu. Haisi kummalliselle ja maistui ällöttävälle. en tiedä mitä se oli mutta luulen että siinä oli jotainhienoksi jauhettua sientä. Inhoan sieniä!
Ananaspala-lantturaaste
Rusina-porkkanaraaste
Veriletut. Kuka keksi sekoittaa verta jauhoihin?
Tillilihaa en koskaan ymmärtänyt, sillä se oli kouluruokana ihan hirveää. Olen aina mieltänyt tillin kalamausteeksi. Vasta muutama vuosi sitten, kun sain kunnolla tehtyä tillilihaa Turun linnan ravintolan buffetpöydässä, ymmärsin että hyvin tehtynä se on oikeastaan aika hyvää ja tilli sopii myös lihan kanssa.
Minä en ole kovin nirso mutta nämä: Kalakeitto veteen tehtynä, se maistui pahalle, maitoon tai kermaan tehtynä se on herkkua. Verileipäkeitto, eli ilmeisesti vereen tehtyjä leivän paloja maitolitkussa, ei hääviä. Isot keittojuurekset, niiden suutuntuma etoi ja vielä kuiva risotto joka ei ollut mistään kotoisin. Kaikki muut oli hyviä.
Tomaatti-jauheliha-makaronikeitto. Ennakkoasenne oli kova, mutta yllättävän hyvää oli.
Saarioisen valmistamat, etikkaa sisältävät mössö"salaatit" oli pahoja 90-luvulla. 1999 taisi kouluruokalaan tulla ekan kerran ns normaalia salaattia (salaatti, kurkku, tomaatti). Keittäjät ihmetteli, kun oli niin hyvä menekki.
Mä kyllä tykkäsin myös maksalaatikosta, jauhemaksapihveistä ja pinaattikeitosta.
Natriumglutamaattia (E621) oli ysärillä melkein joka ruuassa. Selvis, kun luokkalaiselle tuli niinä päivinä aina omat ruuat.
Ala-asteella meillä oli toisinaan uunikalaa ja se oli todella hyvää, mutta vieläkään näin noin 30 vuoden jälkeen minulla ei ole mitään käsitystä, että mitä kalaa se oli. Kalaa se selvästi oli, mutta en todellakaan tiedä, että mitä. No, eipä sillä kai niin suurta merkitystä ole, pääasia oli se, että se oli hyvää.
Se outo ruoka jossa oli peruna-, makkara- ja sipulikuutioita. Haisi ja maistui pahalta.
Italiankeitto tuli vielä mieleen, eli makaronia, kinkkua ja herne-maissi-paprikaa.
Kanaviillokki hillolla on ihan hirveää. En ole ikinä myöskään syttynyt pinaattiletuille (ja nekin tietysti hillolla).
Puuro ja uunimakkara samalta lautaselta.
Oslo-aamianen oli outo, joskin ihan ok ja mukavaa vaihtelua.
Äkkiseltään en muista siitä kovinkaan paljon, mielestäni siihen kuului lämmin kaakao, appelsiini, kananmuna jne..?
Tätä oli joskus 70-luvulla.
Maksamunuaispata, muistan vieläkin sen hajun.