Mistä asioista lopulta tajusit, että parisuhteesi on myrkyllinen?

Siitä kun mies löi.

Siitä kun olen ollut jo monta kuukautta burn-outissa ja mies vain painostaa ja painostaa ihan joka asiassa. Ja asioiden pitää mennä juuri eikä tasan kuten hän haluaa. Eilen viimeksi sanoin, että en jaksa nyt keskustella niin siitä se ilo irtosi. Olin aamulla klo 5 lähtenyt junalle, sieltä asiakkaalle, 8 h asiakkaalla, junalle ja junat myöhässä ja peruuttu. Siihen 4 tunnin matkaan meni kokonaisuudessaan 9 h ja olin klo 1 yöllä kotona. Mies soittelee klo 18 ja 19 raivopuheluita, että kuinka en muka jaksa nyt ja minun pitää jaksaa kun hänellä on aivan kamala olo. Totesin hänelle, että tämä suhde loppuu mun osalta nyt. Haen viikonloppuna tavarani ja ei tarvitse ottaa yhteyttä. Raivoaminen jatkui ja tänään aamulla on tullut normaalisti viestejä, kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Tajusin viikonloppuna, kuinka järkyttävä tämä suhde on ja itse en saa enää oikeastaan mitään tästä. Seksiä ei tee mieli ja siihen painostetaan jatkuvasti, en halua läheisyyttä ja siihen painostetaan jatkuvasti, haluan olla yksin, mutta sekään ei ole hyvä vaan pitäisi olla jatkuvasti toisen lähellä. Haluan nukkua niin mies vie käteni hänen elimelleen ja alkaa itse hieroa, niin että herään siihen. Hän ilmeisesti myös herää siihen ja käskee minun hoitamaan hänet loppuun. 

Vierailija kirjoitti:

Siitä kun olen ollut jo monta kuukautta burn-outissa ja mies vain painostaa ja painostaa ihan joka asiassa. Ja asioiden pitää mennä juuri eikä tasan kuten hän haluaa. Eilen viimeksi sanoin, että en jaksa nyt keskustella niin siitä se ilo irtosi. Olin aamulla klo 5 lähtenyt junalle, sieltä asiakkaalle, 8 h asiakkaalla, junalle ja junat myöhässä ja peruuttu. Siihen 4 tunnin matkaan meni kokonaisuudessaan 9 h ja olin klo 1 yöllä kotona. Mies soittelee klo 18 ja 19 raivopuheluita, että kuinka en muka jaksa nyt ja minun pitää jaksaa kun hänellä on aivan kamala olo. Totesin hänelle, että tämä suhde loppuu mun osalta nyt. Haen viikonloppuna tavarani ja ei tarvitse ottaa yhteyttä. Raivoaminen jatkui ja tänään aamulla on tullut normaalisti viestejä, kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Tajusin viikonloppuna, kuinka järkyttävä tämä suhde on ja itse en saa enää oikeastaan mitään tästä. Seksiä ei tee mieli ja siihen painostetaan jatkuvasti, en ha

Otan osaa! Miehesi käytös on SAIRASTA.

Siitä kun puolisoni sai raivarin siitä että olin rallatellen hyvällä mielellä menossa ostamaan joulukuusta ja toisteli loopissa kuinka hän VIHAA joulukuusia.

Kun puolisoni lakkasi vastaamasta normaaliin hyvänyöntoivotukseen ja maksimissaan hymisi jotaim Hmmhmm.

Vierailija kirjoitti:

Siitä kun puolisoni sai raivarin siitä että olin rallatellen hyvällä mielellä menossa ostamaan joulukuusta ja toisteli loopissa kuinka hän VIHAA joulukuusia.

:D

Monistakin. Mutta terveyden pettäminen herätti.jouduin vuosia olemaan varpaillani, jätti jälkeensä kroonisen ahdistuksen ja sydänongelman.

Mies ei suhteen lopussa ostanut minulle koskaan yhtään mitään. Ostin hänelle itse paljon lahjoja, mutta hän ei koskaan minulle. Ei sinällään haitannut hirveästi, kun en oikeastaan tykkää lahjojen saannista, koska en tykkää turhasta krääsästä, mutta kun pyysin miestä ostamaan mulle yhden suklaapatukan lahjaksi, niin ei suostunut ostamaan. Sanoin jopa, että voin maksaa siitä, että jos käy vain ostamassa niin ei käynyt.

Jotenkin tajusin, että ei saatana mitä mä täss suhteessa teen, kun ei se huomioinut mua millään tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siitä kun olen ollut jo monta kuukautta burn-outissa ja mies vain painostaa ja painostaa ihan joka asiassa. Ja asioiden pitää mennä juuri eikä tasan kuten hän haluaa. Eilen viimeksi sanoin, että en jaksa nyt keskustella niin siitä se ilo irtosi. Olin aamulla klo 5 lähtenyt junalle, sieltä asiakkaalle, 8 h asiakkaalla, junalle ja junat myöhässä ja peruuttu. Siihen 4 tunnin matkaan meni kokonaisuudessaan 9 h ja olin klo 1 yöllä kotona. Mies soittelee klo 18 ja 19 raivopuheluita, että kuinka en muka jaksa nyt ja minun pitää jaksaa kun hänellä on aivan kamala olo. Totesin hänelle, että tämä suhde loppuu mun osalta nyt. Haen viikonloppuna tavarani ja ei tarvitse ottaa yhteyttä. Raivoaminen jatkui ja tänään aamulla on tullut normaalisti viestejä, kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Tajusin viikonloppuna, kuinka järkyttävä tämä suhde on ja itse en saa enää oikeastaan mitään tästä. Seksiä e

Elin lapsuutta tuollaisessa perheessä ja diellä vielä väkivaltaa ja alkoholia. Ja äiti vaan oli diinä.

Lapsen näkökulmasta se oli kamalaa pelkoa. Psyyke kovilla. Aikuisena ja nuorena aloin reagoida.

Turva on tärkein. Se, jos joutuu pelkäämään oman vanhemman puolesta on lapselle ISO  taakka. Rikkoo sen lapsen sielua.

Ja onhan tossa kaikilla psyyke kovilla.

Siitä kun alkoi fyysinen väkivalta.

Vierailija kirjoitti:

Mies ei suhteen lopussa ostanut minulle koskaan yhtään mitään. Ostin hänelle itse paljon lahjoja, mutta hän ei koskaan minulle. Ei sinällään haitannut hirveästi, kun en oikeastaan tykkää lahjojen saannista, koska en tykkää turhasta krääsästä, mutta kun pyysin miestä ostamaan mulle yhden suklaapatukan lahjaksi, niin ei suostunut ostamaan. Sanoin jopa, että voin maksaa siitä, että jos käy vain ostamassa niin ei käynyt.

Jotenkin tajusin, että ei saatana mitä mä täss suhteessa teen, kun ei se huomioinut mua millään tavalla.

Hyvä.

Itse haluaisin puhua lapsien puolesta. Aikuiset eivät usein tajua, millainen taakka se on siinä perheessä kasvavalle lapselle, jos sen lapsi joutuu huolehtimaan niistä aikuisista.

 

Tuntuu siltä, että lapset vaan kärsivät ja ne aikuiset pelaavat niitä omia pelejään. Eivät ymmärrä antaa niille lapsille turvaa. Ihmettelevät vaan, että mikä tässä nyt mättää, että Mies ei osta karkkia ja mies ei sitä ja mies ei tätä. Miksi ette lähde. Nykyään on ihan helppo lähteä, jos on turvaton suhde.

Antakaa niille lapsille ne turvallinen lapsuus. Jos ette osaa yhdessä sitä antaa, niin Antakaa se yksin. Mutta älkää pistäkö niitä lapsia pelkäämään omien pelienne takia.

Lapsia pitää suojella.

Kun yritin kaikkien vuorovaikutusoppaiden ohjeen mukaisesti ilmaista itseäni kiistatilanteessa näin: minä koen, että

tähän mies huusi, että koe mitä koet, mua ei kiinnosta.

Vierailija kirjoitti:

Siitä kun puolisoni sai raivarin siitä että olin rallatellen hyvällä mielellä menossa ostamaan joulukuusta ja toisteli loopissa kuinka hän VIHAA joulukuusia.

Niin. Entäs jos se mies voi pahoin. Ja purki sen sinuun? Onko se kiinni suhteesta vai jostakin muusta vaikka työ stressistä tai mistä paskasta voi ollakin 

Ex-Miehen juominen tuhosi kaiken. Saattoi juoda viikon tai kaksi. Oli pitkään raittiina, mutta kun juomaputki alkoi, niin silloin ei ollut mitään väliä millään. Saattoi matkustaa ulkomaille ilman, että tiesin asiasta. Sekoili, tuhlasi rahansa ja jäi mm.rattijuopumuksesta kiinni ja sai tuomion. Aikani sitä katselin ja sitten lähdin. Mies vielä ihmetteli, että miksi...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siitä kun puolisoni sai raivarin siitä että olin rallatellen hyvällä mielellä menossa ostamaan joulukuusta ja toisteli loopissa kuinka hän VIHAA joulukuusia.

Niin. Entäs jos se mies voi pahoin. Ja purki sen sinuun? Onko se kiinni suhteesta vai jostakin muusta vaikka työ stressistä tai mistä paskasta voi ollakin 

Lisää vielä, että ei siihen tarvitse jäädä, jos se puoliso ei saa käytöstään muutettua.

En saa lainattua tekstiä, jossa joku kertoi kuinka on elänyt lapsuutensa minun tämän hetken parisuhdemallissa. Haluan sanoa, että olen todella pahoillani kokemastasi. Tälläinen jättää trauman aikuiseenkin mieleen niin lapsen kokemana vielä hirveämpää. 

 

olen itse myös lasisen ja traumaisen lapsuuden elänyt, mutta nyt terapian avulla alan saamaan itselleni oikeutta. Mies vain ei näköjään siedä sitä, että laitan rajoja tai kuuntele minua, vaikka väittää jatkuvasti niin. Tein suhteen alussa virheen kun sanoin, että on ihana kun hän ajattelee meitä kun hän kielsi minua tekemästä jotain tai jarrutteli tekemisiäni. 

En tajunnut. Traumalapsuus.

Vierailija kirjoitti:

En tajunnut. Traumalapsuus.

Minullakin meni traumalapsuuden takia pitkään tajuta. 15 vuotta elämästä narsistisen väkivaltaisen puolison kanssa. Onneksi sentään emme tehneet lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tajunnut. Traumalapsuus.

Minullakin meni traumalapsuuden takia pitkään tajuta. 15 vuotta elämästä narsistisen väkivaltaisen puolison kanssa. Onneksi sentään emme tehneet lapsia.

Miten tuo on käytännössä mahdollista että ei tajua? En ymmärrä.