Miten reagoit, jos miehesi valehtelee sinulle?

että eikö juttu menekään niin kuin mies on sen minulle kertonut, tai sitten epäilisin, että tämä käly on kusettanut veljeäänkin.

On pyytänyt, että asia pidetään salassa. Mieheni on ollut lojaali siskolleen.



Mut miksi ei voinut sanoa mulle, että sisko toivoo, että hänen asioistaan ei puhuta ja siksi mieheni ei tahdo keskustella näistä asioista kanssani. Tollanen salamyhkäinen valehtelu herättää minussa epäilystä ja loukkaa ja nyt kun tämän olen miehelleni sanonut, niin hän veti reaktiostani herneet nokkaan.



ap

Mut miksi ei voinut sanoa mulle, että sisko toivoo, että hänen asioistaan ei puhuta ja siksi mieheni ei tahdo keskustella näistä asioista kanssani.

Ainoa täysin rehellinen vaihtoehto miehelläsesi olisi ollut sanoa, että sisko ei halua, että kerron, missä hän asuu, mikä olisi ollut outoa. Ja onkin, miksi ihmeessä sinut on rajattu ulkopuolelle niistä, jotka "saavat tietää"?

Mutta muussa tapauskessa mies olisi joutunut valehtelemaan joka tapauksessa, joko siis siskolleen (pettää lupauksensa) tai sinulle. Nyt valitsi valkoisen valheen sen sijaan, että olisi tieten tahtoen rikkonut lupauksensa.

miestä ei liioin koko asia kiinnosta? Oma mieheni saattaisi hyvinkin kertoa omna siskonsa tekemisistä tuohon tyyliin. Koska ei ole niin tarkka. Muutti Suomeen eikö siinä ole jo se kaikkein oleellisin. Mieheni saattaisi myös jättää sanomatta jonkun itseään ärsyttävän yksityiskohdan, koska ei itse hyväksy tapahtunuttta ja jättänyt sen käsittelemättä ja ajattelematta.

mutta olettaisin että mies on halunnut sekä kunnioittaa siskon toivetta, että olla aiheuttamatta kränää perheeseen. Tai siis siinä vaiheessa kun on siskon asuminen tullut puheeksi, mies on halunnut hätäpäissään vain hoitaa asian päiväjärjestyksestä keksimällä jonkun järkevältä kuulostavan selityksen, jottei asiaan tarvitsisi palata eikä tarvitsisi sanoa ettei sisko halua että kälylle kerrotaan asiasta.



Mutta tästä sitten herää uudet kysymykset, miksi mies koki ettei voi minulle sanoa tuota ettei asiasta saa vielä puhua, olenko niin herkissä/huonoissa väleissä miehen suvun tai siskon kanssa, että tuollainen kielto olisi aiheuttanut närkästystä. Tai odotanko niin suurta avoimuutta että parempi on valehdella kun ei voi kaikkea kertoa. Ja jos olikin kyse siitä, että asia ei saa levitä muiden sukulaisten korviin, niin olenko niin juoru että olisin levittänyt tiedon eteenpäin jos mies olisi kertonut (kumman tahansa) totuuden. :)

olla lojaali siskolleen ja valehdella vaimolleen.



Asiasta on puhuttu monta monta kertaa. Olen kysellyt usein, kuinka siskolla menee, kuinka on sopeutunut suomeen ja joko on löytänyt asunnon. Sukulaisnaisen luona asuminen oli tilapäisratkaisu, kunnes työ ja oma asunto löytyy. Olen ollut kiinnostunut, välittävä ja huolissani.



Siksi mua vähän loukkasi se, että mulle valehdellaan. Ja kaiken päälle varmaan vaan omaa tekoaan puolustaakseen mieheni käyttäytyy minua kohtaan nyt todella typerästi. Mäkättää, syyllistää, haukkuu tai pääosin murjottaa vaan.



Et jos naiset on jotenkin monimutkaisia, niin osaa ne miehetkin olla. Tai sitten mä olen poikkeuksellisen typerä nainen typerine tunteineni.



ap

pieni tai iso asia niin saan valehtelemisesta raivarit.

jos mieheni jäisi kiinni tietoisesta valehtelusta minulle, mistä tahansa asiasta. Joten tosiaan minulle olisi vakava juttu.

eli kun on luvannut siskolleen ettei kerro asiasta sulle niin on toiminut niin. Ehkä tietää et jos sanoo että "se on salaisuus" niin siitä seuraa vain lisäkysymyksiä ja jankkausta ja ihmettelyä.

Avauksestasi saa sen käsityksen että mies valehteli sulle omaksi huvikseen tai ties mistä ihme syystä.



Sitten paljastat että sisko oli pyytänyt pitämään asian salassa mikä muutta tuon sun aloituskuvion täysin.

valehtelu on valehtelua. kai mä oletin et avioliitto on on jotenkin niin pyhä yksikkö, ettei siinä ole tarpeen valehdella yhtään mitään.



siksi on kiinnostavaa yrittää ymmärtää tätä, että on olemassa valheita ja valheita. että se muuttaa asiaa mitä siellä taustalla on. mun mielestä näin on oman perheen ulkopuolisten kanssa jossain määrin. mutta me ollaan aina oltu parhaat ystävät ja olen kokenut, että meidän pitäisi voida 100 % luottaa toisiimme. se ei tarkoita että kaikki pitää kertoa, olisin kyllä ymmärtänyt jos hän olisi antanut jotain vihjettä, että sisko ei halua että asioistansa puhutaan. mutta monta kertaa kirkkain silmin valehdellaan ja jalostetaan valhetta, en ymmärrä. ja et kai se on ihan ok, et loukkaannun - en ole raivonnut tmv. kertonut vain miltä tuntuu.



ap

Viime syksyllä, kun miestäni kävi joku toinen nainen kyselemässä ovella..Aviomieheni valehteli minulle, että siskoni mies oli soittanut sille ja sanonut, että sen pitää jättää muut naiset rauhaan ja että mikä se nais asia on...Soitin siskolleni ja järkytyin, kun asia oli valetta..En ole enää luottanut mieheeni sen jälkeen..Lisäksi kun viime keväänä löysin deitti ilmoituksen, jonka hän oli itse jättänyt...Jouduin käymään hoidossa, kun menin niin sekaisin...Minä sanoin miehelleni, niin se sano että joku tekee kiusaa..Mutta en uskonut..Onko muille sattunut tällaista...??Kertokaa...Kannattaako olla yhessä, jos jo seksi on sellaista, että minun pitää aina aloittaa ja mieheni pihtaa..

Ei taia tämä avioliitto kauan kestää..Onneksi ei ole yhteisiä lapsia, niin voi lähteä milloin vain...=(..Mieheni kyllä puhuu jatkuvasti niistä lapsista, mutta eipä taia kannattaa tehä tähän riitelyn keskelle semmosta virhe liikettä..

Viime syksyllä, kun miestäni kävi joku toinen nainen kyselemässä ovella..Aviomieheni valehteli minulle, että siskoni mies oli soittanut sille ja sanonut, että sen pitää jättää muut naiset rauhaan ja että mikä se nais asia on...Soitin siskolleni ja järkytyin, kun asia oli valetta..En ole enää luottanut mieheeni sen jälkeen..Lisäksi kun viime keväänä löysin deitti ilmoituksen, jonka hän oli itse jättänyt...Jouduin käymään hoidossa, kun menin niin sekaisin...Minä sanoin miehelleni, niin se sano että joku tekee kiusaa..Mutta en uskonut..Onko muille sattunut tällaista...??Kertokaa...Kannattaako olla yhessä, jos jo seksi on sellaista, että minun pitää aina aloittaa ja mieheni pihtaa.. Ei taia tämä avioliitto kauan kestää..Onneksi ei ole yhteisiä lapsia, niin voi lähteä milloin vain...=(..Mieheni kyllä puhuu jatkuvasti niistä lapsista, mutta eipä taia kannattaa tehä tähän riitelyn keskelle semmosta virhe liikettä..

ootko minkä ikänen?Löydät varmasti vielä kivan miehen joka on kiinnostunu susta!tsemppiä!arvosta ittees,äläkä vaan tee lapsia!!!!!!!!!!!!

niinku mun miehen perheessä.onneksi olen saanut sen kitkettyä pois miehestäni 21 v aikana.anoppi on just tollanen hysst-ei saa puhua mistään

Selviät loistavasti ilman tuollaista miestä, joka ei arvosta eikä halua sinua. Voit elää onnellisena ilman miestäsi. Lopeta elämäsi tuhlaaminen ihmisen kanssa, joka armollisesti koskettaa sinua kerran viikossa ja sanoo jotain nättiä. Voisit elää ja ehkä joskus kokea tosirakkauden. Olet onnekas, kun teillä ei vielä ole lapsia!