Lue keskustelun säännöt.
Miten saada rohkeutta irtisanoutua työstä?
15.07.2024 |
Niin, mistä saada rohkeutta riittävästi irtisanoutua työstä? Olen jo pari vuotta tehnyt nykyistä työtäni ja nyt alkaa olla pinna sen verran kireällä, etten enää taida kauaa jaksaa. Henkilökohtaisen avustajan työstä kyse. Töihin meno tuntuu vastenmieliseltä ja asiakas alkanut ärsyttää, työ tuntuu todella tylsältä ja ankealta ja kaipaisin vaihtelua.
Irtisanoutumiseen on korkea kynnys ja asia jotenkin stressaa minua jo valmiiksi, en tiedä miten ilmaisisin haluni irtisanoutua tai kuinka sen tekisin. Huono omatunto vaivaa myös, asiakas on kovasti kiintynyt minuun ja pitää minua kuin parhaana ystävänä.
Yksi ongelma työssä onkin se, että suhde on muuttunut liian kaverilliseksi ja se on syönyt ammatillista itsetuntoani ja aiheuttaa minulle stressiä ja vaikeita tilanteita työssä. Nyt olisi viisainta lopettaa, mutta miten tehdä se kohteliaasti?
Kommentit (23)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen opiskelija, ei pelota karenssit.
Sp
Ei auta kuin rehellisesti kertoa tuntojaan. Parhaassa tapauksessa kai työnantaja voisi itse irtisanoa sinut, jolloin välttyisit karenssilta?
Onko sinulla työnohjausta tai jonkinlaista ammatillisesti johdettua asioiden purkumahdollisuutta ryhmässä samaa työtä tekevien kanssa?
Ei ole mitään työtiimiä tai ketään, jonka kanssa purkaa. On vain minä ja asiakas. En tee minkään vuokrafirman kautta, yksityinen työnantaja.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos työ alkaa ahdistaa ja vielä henkilökohtaisen avustajan työstä kyse, kannattaa ehdottomasti etsiä uutta työtä. Asiakas aistii myös kyllästymisesi.
En usko että asiakkaan mitään aistii enkä missään nimessä näytä väsymystäni millään tavalla hänelle. Stressi ja ahdistus purkautuvat vasta kotona töistä päästyäni. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo on hyvä koulu sinulle nyt opetella erottamaan henkilökohtaisuus ja työminä, minkä huomastkin asiakkaan kanssa vähän ikävästi sotkeutuneen. Tuo on hyvää pohdintaa sinulta. Mutta kun irtisanoudut TYÖSTÄ sinulla on siihen ammatilliset perusteet ( työ ei enää kehitä, kuormittaa, et saa tukea siihen jne), ei ole tarkoitus miettiä niitä henkilökohtaisia tunteita! Niitä voit purkaa just täällä palstalla tai kaveriesi kanssa, mutta älä sekoita niitä siihen työsuhteeseen. Koita siis ajatella, että olet "kuka tahansa työntekijä" vaikka asiakas susta tykkääkin. On hyväkin juttu, että avustajat pystyvät pitämään itsensä erillisenä työminästään, vaikka se toki asiakasta nyt tässä tapauksessa harmittaakin. Hän ei siihen kuitenkaan kuole.
Ota harjoituksena!
Tsemppiä täältä:)
Henkilökohtaisen avustajan työ on äärimmäisen kuormittavaa varsinkin jos rajat kaveruuden ja työntekijän välillä hämärtyvät. Etsi muita töitä ja yritä sinnitellä kunnes löydät jotain muuta tilalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mää irtisanouduin Stockalta kun en enää jaksanut niitä veemäisiä asiakkaita ja päälliköitä. Tyhjän päälle työttömäksi 50-vuotiaana mutta en ole katunut. 30 vuotta meni elämästä täysin hukkaan. Suosittelen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sano, että lopetat työt, koska haluat keskittyä opintoihin. Parempi sanoa kasvotusten.
Vierailija kirjoitti:
Mää irtisanouduin Stockalta kun en enää jaksanut niitä veemäisiä asiakkaita ja päälliköitä. Tyhjän päälle työttömäksi 50-vuotiaana mutta en ole katunut. 30 vuotta meni elämästä täysin hukkaan. Suosittelen!
No jos palkkaa sait niin ei kai se nyt hukkaan mennyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos 9 kivasta viestistä! Näin tosiaan täytyykin pyrkiä ajattelemaan, piristi mieltäni kovasti. Ap
Opiskelut tulevat kyllä oikeasti viemään syksyllä aikaa, kun harjoittelut alkavat. Opiskelen hoitoalaa ja meillä on parin kuukauden harkka tulossa ja työn yhdistäminen siihen olisi oikeastikin hankalaa, joten koulukiireisiin voisin vedota. Ap
Varmasti osaat puhua kohteliaasti. Kerrot vain, että jätät nyt irtisanoutumisilmoituksen työstäsi. Siihen, että työnantajasi reagoi siihen yllättyneesti ja ehkä tunnelatauksella, on syytä varautua.
Kohtuuton asetelma tuollainen, että teet noin vaativaa työtä ilman mitään taustatukea ja ilmeisesti myös ilman työterveyshuoltoa. Toki voit hakeutua keskustelemaan olostasi terveyskeskukseen tai yksityiselle työterveysasemalle. Varsinkin työterveyspuolelta voisit saada apua ha neuvoja jo ennen kuin irtisanoudut. Kuulutkohan mihinkään ammattiliittoon, jonka kautta voisit saada tietoa ja vertaistukea, tulee myös mieleen.
Tuossa tilanteessa valkoinen valhe on mielestäni hyväksyttävä ja aloittaja kertoikin, että opinnot tulevat viemään paljon aikaa ym.
Se on yksi vaikea tilanne, kun irtisanoudut. Kerro suullisesti ja anna lisäksi irtisanoutumisilmoitus; siihenhän sinun pitäisi saada työnantajan allekirjoitus, ettei tule sitä tilannetta, että kieltäisi irtisanoutumisilmoituksen saaneensa. Tuon jälkeen melkeinpä voin luvata, että olo on ihanan huojentunut.
Asiakas on työnantajasi. Kerrot että hän on kiintynyt sinuun.
Entä jos ottaisit asian esiin hänen kanssaan? Hän ei hyvin todennäköisesti ole ajatusten lukija, ja kun vielä huolellisesti salaat vihtymättömyytesi mistä hän voi tietää minkään olevan vialla?
Luulisin että sinulla on kuitenkin suu päässäsi ja puhetaito? En usko että hän sinua syö jos asiallisesti otat asian esiin. Jos aina ratkaisee ongelmat pakenemalla paikalta on kyllä melkoisen huonolla kantilla asiat. Miten kuvittelet koskaan pärjääväsi missään työssä jos et osaa hoitaa asioita asiallisesti? Työelämässä joutuu asioitten eteen jolloin on osattava neuvotella.
Jos et todellakaan pysty jatkamaan, olet kyllä sen hänelle velkaa että kerrot miten tunnet ja sovitten asiallisesti sitten vaikka sen työsuhteen lopettamisen. Raukkamaisinta on luikkia ääneti tiehensä.
Sähköposti katsotaan useimmissa työpaikoissa riittäväksi kirjalliseksi irtisanoutumisilmoitukseksi. Otsikoksi "Ilmoitus irtisanoutumisesta". Leipäteksti: "Irtisanon työsopimukseni tällä päivämäärällä." ja allekirjoitus. Sitten vaan kipristelee sen irtisanomisajan joka ilmeisesti on 14 vrk.
Ei kannata itse irtisanoutua, jos ei ole uutta paikkaa heti tiedossa, muuten iskee karenssit.