Opiskelujen alettua ryhmät muotoutuvat jo ensimmäisen viikon aikana. Älä jää yksin, muuten et enää pääse mukaan.
Huomasin tämän katkerasti.
Aloitin opiskelut AMK:sa ja lähdin heti koulupäivien jälkeen kotiin, koska halusin saada kodin kuntoon muuton jälkeen ja kaiken paikalleen, hankkia tarpellisia tarvikkeita opiskeluun jne...En mennyt mukaan mihinkään yleisiin juhliin, mitä tuutorit järjesti. Ajattelin vain, etä hyvin sitä ehtii, kun on kolme vuotta aikaa olla yhdessä.
No, äkkiä ne porukat muotoutuivat sen ensimmäisen viikon aikana ja kun olin lähinnä aluksi omissa oloissani, en enää myöhemmin päässyt mihinkään klikkiin mukaan. Näitä oli luokassa useita, mutta olin lopulta yksin ja ryhmätyötkin meni vähän niin, että kukaan ei mielellään minua ottanut mukaan. Kaikki olimme jo aikuisia, mutta silti oli lapsentasoista käytöstä muilta
He kävivät juhlimassa ja järjestivät kotibileitä tms.. Yritin joskus mennä esim. Amarillossa mukaan kun tiesin heidän olevan siellä, mutta ei siitä mitään tullut. Lähdin lopulta itkien pois. Lopuksi sitten lopetin koko koulussa ja muutin takaisin kotiseudulle. Siellä myöhemmin kuulin, etä jotkut olivat lyöneet vetoa siitä, että kuinka nopeasti muutan takaisin. osa veikkasi syyslomaan mennessä, osa jouluun jne..
Kerran kiusattu, aina kiusattu
Kommentit (143)
Vierailija kirjoitti:
Amkissa on amk-jutut. Yliopistossa olen saanut joka vuosi uusia kavereita.
AMKilaisilla ja oikeisiin yliopistoihiin pääsevillä ON eroa.
Tähän liittyen hauska anekdootti takavuosilta: Kun ammattikorkeakoulut synnytettiin, teknilliset korkeakoulut muuttuivat yksinkertaisen näppärästi teknillisiksi yliopistoiksi :) Oli näkemisen arvoisia nuo norsunvltullaan olevat naamat. Nythän AMKit yrittävät saada taas häivytettyä eroa oikeisin yliopistoihin tutkintonimikkeitä viilaamalla.
Se ensimmäiset 1-2 viikkoa on kriittisimmät kyllä, että jos et pääse mukaan niin huono homma
Itse olen kyllä aina ihmetellyt, miten jotkut löytävät oman kaveriporukkansa tuleviksi opiskeluvuosiksi jo parin ensimmäisen päivän aikana. Itsellä menee pitkä aika ennen kuin ns. löydän paikkani, jotkut heti ensimmäisestä päivästä ovat jotenkin kummallisesti bonganneet sopivat ihmiset. En ymmärrä.
Omasta opiskeluajasta on vuosia kulunut, mutta hyvin somen mukaan siellä muodostuneet ryhmät ovat edelleen voimissaan. Nämä tapahtui jo ensimmäisenä päivänä
Mulla taas kävi niin että löysin kavereita mutta lähes kaikki heistä vaihtoi alaa ja lopulta itsekin vaihdoin pääainetta. Kaverit loppuivat, koska en hengaillut ainejärjestön tiloissa tutustumassa uusiin vaan menin luentojen jälkeen kotiin.
Ihan sama, pitäkööt tunkkinsa. Niihin juuri sinulle oikeisiin ihmisiin ei koskaan ole liian myöhäistä tutustua.
Käytännössä on niin, että juuri opiskeluaikana luodaan ne tärkeät suhdeverkostot, joiden sisällä parhaimmat duunit jaetaan.
Jos olet se hyviä numeroita vetävä kotona viihtyvä opiskeleva tyyppi, saat iloita osaamisestasi kortistossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Amkissa on amk-jutut. Yliopistossa olen saanut joka vuosi uusia kavereita.
AMKilaisilla ja oikeisiin yliopistoihiin pääsevillä ON eroa.
Tähän liittyen hauska anekdootti takavuosilta: Kun ammattikorkeakoulut synnytettiin, teknilliset korkeakoulut muuttuivat yksinkertaisen näppärästi teknillisiksi yliopistoiksi :) Oli näkemisen arvoisia nuo norsunvltullaan olevat naamat. Nythän AMKit yrittävät saada taas häivytettyä eroa oikeisin yliopistoihin tutkintonimikkeitä viilaamalla.
Taidat olla joku vielä työelämää näkemätön räkänokka, jolle tutkinnot ovat tärkeintä maailmassa. Mene töihin!
Vierailija kirjoitti:
Käytännössä on niin, että juuri opiskeluaikana luodaan ne tärkeät suhdeverkostot, joiden sisällä parhaimmat duunit jaetaan.
Jos olet se hyviä numeroita vetävä kotona viihtyvä opiskeleva tyyppi, saat iloita osaamisestasi kortistossa.
Höpö höpö
Aikanaan 90-luvulla lääkiksessä ensimmäisen vuoden opiskelijat jaettiin heti ensimmäisenä päivänä aakkosjärjestyksen mukaisesti noin kymmenen hengen ryhmiin, koska myös ryhmätyöskentely aloitettiin heti eikä vähitellen haahuilemalla. Muistankin, että heti silloin ensimmäisenä päivänä menimme muutaman tämän aakkosryhmän opiskelijan kanssa syömään yhdessä keskustan pikaruokapaikkaan, ja ylipäätään vaikutti siltä, että tutustuminen juuri tämän joukon kesken eteni nopeasti ja säilyi läpi vuosien, vaikka pian kontaktit toki versoilivat laajemmiksi. Oli siis hyvä, opintoihin kuuluva asia, jonka myötä kaikki väkisinkin ryhmäytyivät - toki pakollisten ulkopuolella sitten oman aktiivisuuden mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen kyllä aina ihmetellyt, miten jotkut löytävät oman kaveriporukkansa tuleviksi opiskeluvuosiksi jo parin ensimmäisen päivän aikana. Itsellä menee pitkä aika ennen kuin ns. löydän paikkani, jotkut heti ensimmäisestä päivästä ovat jotenkin kummallisesti bonganneet sopivat ihmiset. En ymmärrä.
Ne on niitä rinkirunkkareita
Itsehän vaihdoin ihan koko linjaa kesken koulun, että reilun vuoden jälkeen menin toiseen porukkaan. Ikäviähän tälläiset tarinat on, mutta "koska minulle kävi.." tyyppinen anekdootti kertoo todella vähän kokonaiskuvasta.
Aloitan tänä syksynä amkissa, eikä mua kiinnosta lyöttäytyä kimppaan kenenkään kanssa. Viihdyn oikein hyvin yksin. Haluan opiskella yksin, mennä syömään yksin,ja muutenkin olla rauhassa. Ryhmätyöt tahdon myös tehdä yksin, vaadin että saan tehdä ne yksin.
Varmaan totuutta tuossa toki, jos on sellainen virran mukana menevä tyyppi, kuten suurin osa on. Sosiaalisempi ihminen tosin pystyy hankkimaan kavereita vaikka missä tilanteessa ja milloin vain.
Mulla on samanlainen kokemus. Jäin aivan yksin aloittaessani monimuoto-opinnot. Ilta opiskelussa kaikki olivat samalta suunnalta ja pitivät tiiviisti yhtä. Se yksi omalta paikkakunnalta oleva kaveerasi omanikäisensä kanssa. Jäin arkana ihmisenä yksin ja murruin täysin. Sellaista se on, kun jää ilman kaveria opinnoissa.
Yksin on kamala olla kolme vuota
Vierailija kirjoitti:
Ihan sama, pitäkööt tunkkinsa. Niihin juuri sinulle oikeisiin ihmisiin ei koskaan ole liian myöhäistä tutustua.
Tämäpä. Usein ne klikki-ryhmät on sellaisia yksi johtaa ja muut myötäilee... Kuka tällaisia ystäviä haluaa? Tai mitä tällaisilla ystävillä tekee? Jees, jees porukkaa, jotka kaikki kaikoavat ympäriltä, jos ja kun jotain vakavaa jollekkin jäsenelle tapahtuu.
Vierailija kirjoitti:
Varmaan totuutta tuossa toki, jos on sellainen virran mukana menevä tyyppi, kuten suurin osa on. Sosiaalisempi ihminen tosin pystyy hankkimaan kavereita vaikka missä tilanteessa ja milloin vain.
Virran mukana menevä tyyppi. Hyvin kuvaavasti kirjoitettu ja tällaisia ihmisiä on todella paljon. Mennään vaan virran mukana sen kummemmin miettimättä.
Amkissa on amk-jutut. Yliopistossa olen saanut joka vuosi uusia kavereita.