Lue keskustelun säännöt.
Lasten harrastamisesta.
22.02.2011 |
Olen väsähtänyt siihen, että vajaa 10-vuotiaankin pitäisi niin tiiviisti sitoutua jalkapallojoukkuueensa toimintaan. Harjoituksia on vähintään kolme kertaa viikossa ja siihen vielä harkkapelejä ja turnausviikonloppuja päälle. Valmentaja aivan ymmärrettävästi sitouttaa lapset harjoittelemaan vähintään sen kaksi kertaa viikossa, mutta mutta... kun ne treenit ovat sekä lauantaina että sunnuntaina. :(
Suhtautumiseni olisi kenties eri, jos olisimme paljon kotona ja jalkapallo olisi se meidän perheen (tai lapsen) ykkösjuttu, mutta kun näin ei ole. Matkustamme paljon, mökkeilemme, olemme laskettelukeskuksissa jne. Meille perheen yhteisen ajan viettäminen erilasine viikonloppuineen on niin äärimmäisen tärkeää ja siksipä ei huvittaisi aina olla siellä kentän laidalla.
Miten ihmeessä te muut taiteilette harrastusten ja muun perheen yhdessäolon välillä?
Kommentit (5)
ilta-aikaan, toinen on sitten iltapäivällä eli ei vie ns. yhteistä aikaa.
Viikonloput meillä on harrastusvapaat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että koko perhe elää 14-vuotiaan lätkäharrastuksen mukaan. Eivät siis matkustele eivätkä tee paljon muutakaan, kun pojalla on treenejä 6 kertaa viikossa ja viikonloppuisin pelejä. Arkikin pyörii pojan kuskausken ympärillä. Älyttömältä touhulta tuntuu näin sivustakatsojasta ja säälittää sisar, joka jää jotenkin paitsioon perheen "tähden" takia.
Jos se ei ole tosi tärkeää lapselle.
Ehkä jokin vähemmän sitova harrastus olisi parempi.
Voihan sitä jalkapoalloa pelata myös ilman joukkueeseen kuulumista.
toista joukkuetta/harrastusta, joka olisi arki-iltaisin? Jos vapaat viikonloput ovat teille tärkeitä, niin yrittäisin aikatauluttaa harrastukset muuhun aikaan. Pelithän varmaan ovat viikonloppuna, mutta luulisi arkisin treenaavia porukoitakin löytyvän. Ainakin, jos ette asu ihan pienellä paikkakunnalla. Meillä lapsilla valtaosa treeneistä viikolla, joten viikonloppua jää ihan mukavasti vapaaksikin. Ja onneksi lapsillamme "järkevät" valmentajat, toistaiseksi treeneistä on saanut olla poiskin.
Olen väsähtänyt siihen, että vajaa 10-vuotiaankin pitäisi niin tiiviisti sitoutua jalkapallojoukkuueensa toimintaan. Harjoituksia on vähintään kolme kertaa viikossa ja siihen vielä harkkapelejä ja turnausviikonloppuja päälle. Valmentaja aivan ymmärrettävästi sitouttaa lapset harjoittelemaan vähintään sen kaksi kertaa viikossa, mutta mutta... kun ne treenit ovat sekä lauantaina että sunnuntaina. :( Suhtautumiseni olisi kenties eri, jos olisimme paljon kotona ja jalkapallo olisi se meidän perheen (tai lapsen) ykkösjuttu, mutta kun näin ei ole. Matkustamme paljon, mökkeilemme, olemme laskettelukeskuksissa jne. Meille perheen yhteisen ajan viettäminen erilasine viikonloppuineen on niin äärimmäisen tärkeää ja siksipä ei huvittaisi aina olla siellä kentän laidalla. Miten ihmeessä te muut taiteilette harrastusten ja muun perheen yhdessäolon välillä?
Vapaita viikonloppuja voi hyvin pitää joskus.