Tunsitko jääneesi lapsena jostain paitsi, jos et päässyt käymään Linnanmäen ja Särkänniemen tyylisissä isommissa huvipuistoissa?
Vietitte kesät vaan mummolassa tai kävitte vaan lähileikkipuistoissa tai uimarannoilla, mutta mihinkään kauempana olevaan huvitukseen ette ikinä menneet? Oliko lapsuutesi silti onnellinen?
Kommentit (22)
En, enkä edes koskaan pitänyt huvipuistoista lapsenakaan. Kotona oli oikein kivaa.
No meillä oli muutakin pielessä, niin olen jäävi vastaamaan. Pahinta olivat varmaan lupaukset noihin menemisestä, mutta sitten ei koskaan menty.
No jos yhtäkkiä olisi jäänyt normaalit kesäjutut tekemättä niin varmasti olisi harmittanut. Jos ei koskaan ole päässyt, harmittaa varmasti eri tavalla.
Olisin halunnut vain pelata kotona, mutta vanhempien oli pakko raahata joka hemmetin kohteeseen.
Lapsena kävin kerran Linnanmäellä. Sain varmaan pari laitelippua siellä käytettäväksi. Vekkulassa kävin.
Särkänniemessä ei ollut kuin akvaario ja planetaario ja Näsinneula, kun siellä käytiin. Piha-altaassa uiskenteli silloin hylkeitä. Seuraavan kerran kävin siellä kuudennen luokan luokkaretkellä.
Ei jäänyt noista vähäisistä käyntikerroista mitään traumoja.
Ei käyty lapsena ikinä kuin kerran pari tykkimäessä. Olihan sekin ok, mutta olisi sitä halunnut muuallekin. Oltiin aika köyhiä ja kyllähän se harmitti.
Kävin sitten parikymppisenä yksin noissa paikoissa ja kivaa oli.
En edes tiennyt, että tuollaisia paikkoja on olemassa, joten en osannut niitä kaivata. Ei myöskään käyty koskaan mummolassa vaan oltiin kesät kotona, niin kuin aina muutenkin. Mummo kävi meillä jokusen päivän joka vuosi loppukesästä. Meille riitti, että päästiin uimaan lampeen joka oli peltojen takana ja illalla saunaan, kun oli päivä oltu heinäpellolla. Kasvimaata kitkettiin jne. Kesät oli ihania. Nukuttiin ullakolla ja kuunnelttiin kun sade löi kattoon tai pääskyset lauloi taukoamatta yöttömässä yössä. Vanhempi sisko luki meille iltaisin iltasadun. Päivät jotka ei mennet työntouhussa leikittin kauppaasta tai poliisia ja rosvoa. Iltaisin käytiin soutelemassa ja uimassa lammessa joka kuului maatilaamme. Lapsuus oli hyvää aikaa, enkä todellakaan kaivannut Särkänniemeen tai Korkeasaareen :D Eikä niihin olisi todellakaan päästy. Kesä oli maatiloilla kiireista aikaa. Tämä kaikki on siis muistoja 60-luvulta.
Ei me joka kesä käyty, koska vanhemmat tienasi alle keskitulon ja lapsia oli yhteensä seitsemän (ei siis vanhempien yhteisiä, vaan isäpuolen lapsia osa). Kuitenkin ne reissut oli lapsena aina vuoden parhaita päiviä heti jouluaaton jälkeen
Toisaalta ulkomaan- tai lapinreissuilla me ei ikinä käyty, vain kerran sillon kun olin teini käytiin Kreikassa. Sillon en kokenut jääväni mistään paitsi, vaikka jotkut luokkalaiseni olivat joka helvatan loma (ja välillä muutenkin) poissa kotoa. Ehkä ihminen ei osaa välittää siitä, mihin ei ole tottunut?
Vierailija kirjoitti:
En edes tiennyt, että tuollaisia paikkoja on olemassa, joten en osannut niitä kaivata. Ei myöskään käyty koskaan mummolassa vaan oltiin kesät kotona, niin kuin aina muutenkin. Mummo kävi meillä jokusen päivän joka vuosi loppukesästä. Meille riitti, että päästiin uimaan lampeen joka oli peltojen takana ja illalla saunaan, kun oli päivä oltu heinäpellolla. Kasvimaata kitkettiin jne. Kesät oli ihania. Nukuttiin ullakolla ja kuunnelttiin kun sade löi kattoon tai pääskyset lauloi taukoamatta yöttömässä yössä. Vanhempi sisko luki meille iltaisin iltasadun. Päivät jotka ei mennet työntouhussa leikittin kauppaasta tai poliisia ja rosvoa. Iltaisin käytiin soutelemassa ja uimassa lammessa joka kuului maatilaamme. Lapsuus oli hyvää aikaa, enkä todellakaan kaivannut Särkänniemeen tai Korkeasaareen :D Eikä niihin olisi todellakaan päästy. Kesä oli maatiloilla kiireista aikaa. Tämä kaikki on siis muistoja 60-luvulta.
Kuulostaa ihanalta. 🤗 Ap
Kyllä minua harmitti se, että vanhemmat eivät vieneet Linnanmäelle, vaikka asuttiin Helsingin lähellä. Eikä tivoleihinkaan, jotka tulivat meidän kaupunkiin. Yläasteikäisenä, sen jälkeen kun olin päässyt luokkaretkellä Särkänniemeen, sain vaadituksi vanhemmilta samanlaisen reissun ja myös rahaa tivoleissa käymiseen.
Pääsin käymään parina kesänä powerparkissa lapsena ja onhan sellainen heittämällä ainakin sen vuoden kohokohta. Nuo on just lapsille parasta mitä voi olla niin kyllä minusta lasten kannattais edes kerran päästä kokemaan sellainen. Täyskasvuisenakin ne on aivan hauskoja, mutta minusta ne menee vähän hukkaan jos ei lapsena pääse, koska sille lapsen riemun tasolle pääsee vain lapsena.
Vuonna 1959 lähdimme Pirkanmaalta maalaistalosta yöreissuun Helsinkiin.Vieläkin muistan em.reissun hyvin.Olin alle kouluikäinen.Korkeasaari,Postitalo,Messukeskus ja Linnanmäki.Ikimuistoinen reissu.
Kyllä mun mielestä oli ihana käydä lapsena Linnanmäellä. Vaikka päällimmäinen muisto sieltä on, että oksensin laitteessa. 😅
Säälittää sellaiset lapset jotka eivät kertaakaan pääse lapsuudessaan käymään edes Korkeasaaressa.
Ehkä jos ei olisi kertaakaan päässyt. Mutta päästiin kuudennella luokalla luokkaretkellä Särkänniemeen.
Se yksi kerta riitti ihan hyvin. Kävin paljon mieluummin museoissa ja isän kanssa kalastamassa tai luin. Olenkin kyllä tylsä ihminen suurimman osan mielestä. Historian parissa töissäkin.
Pääsin käymään, mutta ei niistä mitään erityistä mieleen jäänyt.
Ihan muut jutut muistan lapsuuden kesistä paremmin :)
Vierailija kirjoitti:
Ehkä jos ei olisi kertaakaan päässyt. Mutta päästiin kuudennella luokalla luokkaretkellä Särkänniemeen.
Se yksi kerta riitti ihan hyvin. Kävin paljon mieluummin museoissa ja isän kanssa kalastamassa tai luin. Olenkin kyllä tylsä ihminen suurimman osan mielestä. Historian parissa töissäkin.
Ehkä tuo kertoo muista enemmän kuin, kuin siitä, että olisit tylsä.
Meillä käytiin joka kesä ja korkeasaaressa myös. Samaa perinnettä on jatkettu, voi niitä käpylehmiä rakennella silti.