Mitä vanhaa tapaa kaipaat takaisin?
Minä kaipaan postikorttien ja kirjeiden lähettämistä ja niiden odottamista.
Kommentit (82)
Sitä aikaa kun maalaiskylillä asui vielä paljon lapsiperheitä ja oli kyläkouluja.
Kylään menoa ihan pikemmin poiketen pienelle jutustelutuokiolle. Siis niinku puolentunnin yllätysvierailu joka oli ennen aivan normaalia, juotiin kuppi kahvia tai muuta ja jutusteltiin, sitten morjens ja lähdettiin. Kivaa oli.
Sitä, että ei tarvinnut olla puhelimella aina tavoitettavissa.Ja että tapaamisajat pitivät eikä ollut niihin liittyvää viimehetken säätämistä
Sitä että oli aivan tavanomaista tupakoida joka paikassa, esim kotona, työpaikalla sisätiloissa, kapakoissa, julkisissa kulkuneuvoissa.
Että posti tulee vuorokaudessa ja että postiin voi luottaa.
Että on tarkat synnit, ketkä saa ajaa taksia.
Että kouluissa on kuri ja järjestys.
Että työpaikkoja saa helposti. Kysymällä vaan.
Ensikertalaisuuskiintiön haluan pois ja alakohtaisen pääsykokeen takaisin.
Oikeaa suomen kieltä. Sitä ei oikein kukaan 40 v ja sen alle enää osaa.
Juuri katsoin YouTubesta nostalgisen videon nimeltä "Life before Internet... You had to do WHAT!" 😂
Eli haikailen lapsuuteni ja nuoruuteni yksinkertaisempia ja rauhallisempia aikoja takaisin. Moni asia on nykyään paremmin. Mutta yleinen nykymeno ei minua oikein miellytä.
Olenkin osittain palannut ns. old school-metodeihin elämässäni. Minulla ei mm. ole kaikkia vempaimia, ei ole mikroa, paahdinta, autoa, monitoimikonetta, älypuhelinta yms. Kirjoitan paljon käsin, käytän vihkoja ja puhelinmuistioita, manuaalisia keittiövälineitä jne. Minusta elämä on parempaa ja seesteisempää, kun siitä hiukan karsii moderneja asioita.
Niin paljon että en jaksaisi kirjoittaa. Lankapuhelimet riittäisi. Kirjeiden kirjottelu ja saaminen. Kirjeystävät. Vanhanajan kaupat että maito-, liha- ja sekatavarakauppa. Talon lapset leikkimässä pihalla normaalisti. Isovanhemmat ja sukulaiset yhteyksissä ja piipahdetaan ilman ilmoittamista ainakin viikonloppuna iltapäivällä - kuka milloinkin ja kenen luokse. Ei olisi näin hirveästi katupölyä ja tiet eivät olisi näin 'suuria' ja autot nopeita. Busat olisivat tasokkaita eikä näitä romurukkeja. En jaksa kirjoittaa. Mennyt maailma on mennyt eikä takaisin tule.
Sitä että opettajalle niiataan tai kumarretaan. Kunnioitusta heitä kohtaan.
Kädestä reilusti päivää eikä mitään halailuja ja poskisuudelmia. Tämähän ei enää toimi laisinkaan.
Sitä, kun kerättiin ja metsästettiin ruokamme ja asuttiin luonnossa.
Vierailija kirjoitti:
Juuri katsoin YouTubesta nostalgisen videon nimeltä "Life before Internet... You had to do WHAT!" 😂
Eli haikailen lapsuuteni ja nuoruuteni yksinkertaisempia ja rauhallisempia aikoja takaisin. Moni asia on nykyään paremmin. Mutta yleinen nykymeno ei minua oikein miellytä.
Olenkin osittain palannut ns. old school-metodeihin elämässäni. Minulla ei mm. ole kaikkia vempaimia, ei ole mikroa, paahdinta, autoa, monitoimikonetta, älypuhelinta yms. Kirjoitan paljon käsin, käytän vihkoja ja puhelinmuistioita, manuaalisia keittiövälineitä jne. Minusta elämä on parempaa ja seesteisempää, kun siitä hiukan karsii moderneja asioita.
Minulle mikroaaltouuni ja tietokone ovat tärkeimmät asiat, joita ilman en halua ja osaa elää. Ilman niitä ei elämästä tulisi mitään, vaikka muuten melko vanhanaikaisesti elänkin.
Vierailija kirjoitti:
Niin paljon että en jaksaisi kirjoittaa. Lankapuhelimet riittäisi. Kirjeiden kirjottelu ja saaminen. Kirjeystävät. Vanhanajan kaupat että maito-, liha- ja sekatavarakauppa. Talon lapset leikkimässä pihalla normaalisti. Isovanhemmat ja sukulaiset yhteyksissä ja piipahdetaan ilman ilmoittamista ainakin viikonloppuna iltapäivällä - kuka milloinkin ja kenen luokse. Ei olisi näin hirveästi katupölyä ja tiet eivät olisi näin 'suuria' ja autot nopeita. Busat olisivat tasokkaita eikä näitä romurukkeja. En jaksa kirjoittaa. Mennyt maailma on mennyt eikä takaisin tule.
Monen mielestä vanhanaikaiset olot voivat tulla takaisin esim. kyberhyökkäyksen, laajan sähkökatkon tai vastaavan muodossa. Kovasti ainakin varoitetaan sellaisesta. Sen takia säälinkin näitä nykyihmisiä, joiden koko elämä pyörii jonkun elektroniikkalaitteen ympärillä ja joilla ei ole mitään vanhanajan osaamista tms.
Että tavattiin ihmisiä kasvokkain. Seurustelusuhde alkoi kasvokkain tutustumisella discossa, ravintolassa, kaupan kassajonossa tai missä tahansa ilman sähköisiä välineitä.
Ettei tarvisi olla koko ajan tavoitettavissa, vaan kun lähdet kotoa ulos tai mihin vaan, niin olet hetken tavoittamattomissa.
Vierailija kirjoitti:
Juuri katsoin YouTubesta nostalgisen videon nimeltä "Life before Internet... You had to do WHAT!" 😂
Eli haikailen lapsuuteni ja nuoruuteni yksinkertaisempia ja rauhallisempia aikoja takaisin. Moni asia on nykyään paremmin. Mutta yleinen nykymeno ei minua oikein miellytä.
Olenkin osittain palannut ns. old school-metodeihin elämässäni. Minulla ei mm. ole kaikkia vempaimia, ei ole mikroa, paahdinta, autoa, monitoimikonetta, älypuhelinta yms. Kirjoitan paljon käsin, käytän vihkoja ja puhelinmuistioita, manuaalisia keittiövälineitä jne. Minusta elämä on parempaa ja seesteisempää, kun siitä hiukan karsii moderneja asioita.
Itsekin teen monet asiat old school-tyylillä, mutta somekoukusta olisi vielä kiva päästä eroon. Bussia pystyn kyllä odottamaan räpläämättä puhelinta.
Ystävällisyyttä, kohteliasuutta, inhimmisyyttä, vähemmän itsekkyyttä ja pinnallisuutta ja vähemmän ahneutta rahan perään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri katsoin YouTubesta nostalgisen videon nimeltä "Life before Internet... You had to do WHAT!" 😂
Eli haikailen lapsuuteni ja nuoruuteni yksinkertaisempia ja rauhallisempia aikoja takaisin. Moni asia on nykyään paremmin. Mutta yleinen nykymeno ei minua oikein miellytä.
Olenkin osittain palannut ns. old school-metodeihin elämässäni. Minulla ei mm. ole kaikkia vempaimia, ei ole mikroa, paahdinta, autoa, monitoimikonetta, älypuhelinta yms. Kirjoitan paljon käsin, käytän vihkoja ja puhelinmuistioita, manuaalisia keittiövälineitä jne. Minusta elämä on parempaa ja seesteisempää, kun siitä hiukan karsii moderneja asioita.
Minulle mikroaaltouuni ja tietokone ovat tärkeimmät asiat, joita ilman en halua ja osaa elää. Ilman niitä ei elämästä tulisi mitään, vaikka muuten melko vanhanaikaisesti elänkin.
Itselläkin kyllä netti ja kannettava on tärkeimpiä nykylaitteita, koska niistä on oikeasti paljon hyötyä ja iloa. Mutta on ne riesojakin minun mielestäni välillä. Mikroaaltouuni oli ensimmäisiä, josta totesin, että ihan turha värkki minun kodissani. Lämmitän kaiken hellalla. Se ei montaa minuuttia sekään vie. Jo mökillä aikanaan totuin hellaan ja sitten heitin mikron ulos kodistanikin.
Sitä että koko ajan ei tarvinnut olla tavoitettavissa. Muuten en juuri mitään. Suurin osa nostalgiahöpinöistä on ajan kultaamia muistoja. Ennen oli moni asia todella paljon huonommin, esimerkiksi kouluissa kiusattiin vielä enemmän ja opettajat saattoivat osallistua siihen. Lässytys käytöstavoista ja turvallisuudesta on täyttä puppua, ennen käyttäydyttiin vähintään yhtä huonosti ellei jopa huonommin, oli hillitöntä kännäämistä ja tappeluita järjestettiin oikein lehti-ilmoituksilla.
Titteleiden käyttöä puheessa. "Saako maisterille olla vielä toinen kuppi kahvia? Ylioppilas Virtanen, viivyttekö kaupungissa montakin päivää?"