Käsi sydämellä: oliko sinulla kiva ripari?

Oli ihan mukavaa. Muistelen lämmöllä.

Oli tosi kivaa. Olin Aholansaaressa 90-luvulla.

Miten sen nyt ottaa, ainakin hyvin erikoinen ja mieleenpainunut. Kiva ei ehkä ole kuvaavin sana.

Ihan hirveä. En halua muistella.

Tosi kivaa oli. Saatiin olla omassa kuplassa toisten nuorten kanssa, poissa kotoa. Yhteishenki oli parasta. Mulla oli myös pieni romanssinpoikanen.

N53

Vierailija kirjoitti:

Ihan hirveä. En halua muistella.

Mikä oli hirveää?

80-luvulla se nyt vaan oli jotain, minne mentiin, koska se kuului asiaan.

oli 80 luvulla, kivoja kavereita, isoset mukavia (mm. söpöjä poikia), sen 'uskonto' jutun lisäksi käytiin uimassa jne.

Olen ateisti, en mennyt riparille.

Oli todella kiva ja hauska. Pakolliset uskontojutut vähän pakkopullaa mutta muuten hauskoja seurapelejä, uimista, saunomista ja yhdessäoloa 👍

Hirveimpiä viikkoja elämästä edelleen. Ei siellä mitään erityistä tapahtunut, en vaan ollut sosiaalisesti kovin taitava siihen aikaan. Oli järkyttävää olla se asia siinä ihan naamalla 247 viikko, ilman mitään taukoa, työkaluja käsitellä omia tunteita tai omaa rauhaa hetkeäkään missään. 

Ei, mutta kivat riipparit on nykyään.

Ei. Ihan kuin olisi ollut koulun uskontotunneilla. Pappi oli ankara ja ankea, ei mm. saanut pelata korttipelejä, koska se on syntiä. 

Koin siellä ensirakkauteni joten oli.

Ihan hirveä. Ei mitään hyviä muistoja. Haluaisin tasata tilit useammankin siellä olleen kanssa jos vaan voisin.

yksi elämäni traumaattisimmista kokemuksistani tapahtui riparilla. en muistele tuota aikaa koskaan. olisinpa jättänyt menemättä.

80-luvun loppupuolella olin ja nykymittapuulla olisi varmaan pidetty hirveänä. Pappi mm. kävi käsiksi yhteen poikaan, joka ei hänen mielestään käyttäytynyt. Kellään meistä osallistujista ei ollut kunnollisia talvivarusteita (koska olimme mukamas niin cooleja, ettei voitu käyttää pipoa, hanskoja jne.), mutta siitä huolimatta jouduimme vetämään isosten suunnittelemia kilpailuja ym. umpihangessa ja yli 20 asteen pakkasessa. Seurauksena melkein kaikki tultiin kipeäksi, itsekin olin pari päivää korkeassa kuumeessa.

Se oli myös ehkä hiukan erikoista, että saatiin ihan vapaasti vetää röökiä, jos oli vanhemmilta lupalappu tupakointiin. Kirjoittaisiko nykyään joku vanhempi oikeasti 14-vuotiaalle lapselleen lupalapun tupakoimiseen rippileirillä?! Meillä muistaakseni parilla oli aito ja lopuilla sitten hyvät väärennökset, joiden turvin sauhuteltiin joka välissä.

Omat muistoni ovat hyvät, mun mielestä oli kiva leiri ja valokuvistakin päätellen ihan hauskaa oli, mutta eihän tuollaista tänä päivänä sallittaisi.

Vierailija kirjoitti:

Koin siellä ensirakkauteni joten oli.

Viikon aikana? Ensirakkauden?

Vierailija kirjoitti:

yksi elämäni traumaattisimmista kokemuksistani tapahtui riparilla. en muistele tuota aikaa koskaan. olisinpa jättänyt menemättä.

Älä muistele. Hae hyvitystä.

Rippikoulu oli perseestä. Halusin erota kirkosta heti sen jälkeen, mutta vanhempani eivät antaneet lupaa, joten jouduin odottamaan kunnes täytin 18.