Michael Monroen oikeudenkäynti????

Mahdottoman tärkeä asia yhteiskunnallisesti. 

Ketään ei kiinnostaisi tämmöinen, jos kyseessä ei olisi Fagerholmin Matti.

Ameriikan meininkiä. Aina käräjille joka asiasta. 

Ihan kuin Jasperin kalsarikuvaoikeudenkäynti. 

Huumeidenkäytöstä ei saa kertoa. No, olisko kannattanut olla käyttämättä niitä huumeita alunperinkään.

Fagerholm on aina ollut vaikean ihmisen maineessa. Liekö kyse vähän yksinkertaisuudesta tai kun koulut eivät kiinnostaneet, mutta kyllähän totuus on se, että vuosikymmeniä kun vetää kamaa ja elää rokkielämää niin kyllähän sekin vähän vaikuttaa siihen miten esimerkiksi pystyy keskittymään asioihin. Tällä viittaan siihen, että todistajalausunnon mukaan Makkonen oli enemmänkin kiinnostunut uuden kellonsa esittelystä kuin itse sopimusehdoista kun sopimuksesta neuvoteltiin. 



Hanoi Rocks Wasted Years kirjan mukaan bändi kaatui siihen, että Monroe oli tullut bänditreeneihin, jossa Nasse ja uudeksi basistiksi palkattu jäppinen olivat treenaamassa biisiä. Monroe tuli paikalle ja olisi itse halunnut heti aloittaa bändi treenit, mutta kun uusi basisti sanoi hänelle, että chillaa nyt vähän, me treenataan niin Monroe oli lähtenyt ovet paukkuen pois paikalta. 



Seuraavaksi Monroe sössi soolouransa alun kun PolyGramille tehty jättidiili päättyi siihen, että Monroe soitti levy-yhtiölle ja kertoi ettei halua heidän mainostavan albumia levy-yhtiön tekemän mainoksen avulla. Kuulostaako tutulta? Tuotantoyhtiön (tässä tapauksessa levy-yhtiö) oli panostanut artistin näkyvyyteen ja markkinointiin, ja koska artisti ei oman egoilunsa vuoksi ollut tyytyväinen niin hän vaati levy-yhtiötä lopettamaan kyseisen markkinoinnin. 



Seuraava egoilusta johtuva katastrofi odotteli jo nurkan takana: Jerusalem Slim oli PolyGram diiliin kuulunut albumi, jonka Mike halusi vetää pois tuotannosta - eli jättää julkaisematta - koska ei ollut tyytyväinen Steve Stevensin sovituksiin ja albumin tuotantoon: Jälleen kerran - Monroelle ei ollut mitään merkitystä sillä, että albumin teko maksoi 700 000 dollaria levy-yhtiölle, mutta koska HÄN ei ollut tyytyväinen niin koko albumi olisi pitänyt jättää julkaisematta. Ja koska HÄN oli siihen tyytymätön niin bändi ei ikinä lähtenyt kiertueelle promoamaan albumia. 



2003 kun Hanoi teki paluuta Hanoi Rocksille tehtiin oma skeittilautamallisto, joka julkaistiin Proskate tapahtuman yhteydessä. Järjestäjät, joilla oli jäähalli tapahtuman käytössä, sopivat, että Hanoi Rocksille järjestetään samaan tilavuokraan sisältyen jäähallikonsertti johon myytiin noin 3000 lippua. Koko konsertti kuvattiin monella kameralla ja siitä oli tarkoitus tehdä kokonainen konserttivideo, josta oli moni jakelijayhtiö kiinnostunut. Monroe kuitenkin sössi senkin vaatimalla, että pitäisi tehdä studiossa jälkiäänityksiä ja korjata hänen epävireistä lauluaan, virheitä, jne. Ainoa materiaali mitä tuosta livetaltioinnista löytyy on mukana Day Late, Dollar Short musavideolta ja näyttävää matskua onkin. Loppupeleissä laudoista, musavideosta ja konserttitaltioinnista ei jäänyt järjestäjille juuri mitään käteen paitsi tietysti meriitit. Management (Hanoi) pyysi kaikki live-matskut itselleen joten niitäkään ei ole missään enää olemassa, vaikka jälleen kerran omistusoikeudet ovat niillä, jotka sen työn ovat tehneet, ei bändillä. Bändillä on vain oikeus myöntää tai kieltää lupa käyttää musiikkiaan tallenteella ja jos musiikin lisensoinnista vastaa joku kustannusyhtiö, niin sekään oikeus ei enää ole bändillä vaan lisensoinnista vastaavalla yhtiöllä.



Ehkä Fagerholm ei ymmärrä, että muiden rahoilla kun pelailee niin sitten täytyy niiden muiden antaa myös tienata sillä tuotteella mitä sieltä tulee. Tai sitten pitäisi ihan itse rahoittaa juttunsa. 

 

Itse dokkarihomma onkin jännä: Koska on kuultu dokumentista jossa artisti itse sanelee alusta loppuun millainen dokkarista tulee. Dokumenttielokuva ei ole mainos tai artistin PR materiaalia. Tai ainakaan sen ei pitäisi olla. Siksi erilaiset TV kanavat ovat täynnä erilaisista aiheista tehtyjä dokumentteja eikä siihen tarvita mitään lupia keneltäkään. Dokkarin tuottaja voisi hallussaan olevan materiaalin pohjalta rakentaa nyt ihan uuden dokkarin joka kävisi läpi erityisesti vaikkapa tuota oikeudenkäyntiä, eikä Mikella olisi siihen mitään valtaa. Eikä pitäisi olla nytkään. Jos sopimuksessa lukee, että kaikki oikeudet materiaaliin kuuluvat tuotantoyhtiölle niin sitten se on niin. 



Eihän voi olla niin, että tulevaisuudessa kenestäkään ei enää uskalleta tehdä dokumentteja koska kohde voisi tuotannon jo valmistuttua vain ilmoittaa, että "en tykkää - tätä ei julkaista". Ei se ihan niin mene elämässä. 



Tuotantoyhtiöt rahoittavat dokkarit, elokuvat ja TV-sarjat esimerkiksi lisensoimalla esitysoikeuksia, joten tuotantoyhtiöillä on vastuu myös sinne suuntaan. Egoilullaan Mike on vuosien saatossa aiheuttanut mainehaittaa (tuotantoyhtiö joka teki dokumentin), työpaikkojen menetyksiä (esim kiertueiden peruuntumiset), pilannut ihmisten maineita (haukkumalla ihmisiä kirjassaan ja esim tämän dokkariselkkauksen myötä), ja aiheuttanut suuria menetyksiä esimerkiksi tämän dokumentin tapauksessa mukana olleelle sijoittajalle (mainittu oikeudenkäynnissä) ja esimerkiksi PolyGram -levy-yhtiölle.  

Heidän olisi kannattanut sopia keskenään ilman julkisuutta, kumpikin osapuoli olisi takuulla voittanut enemmän mitä tämä tulee antamaan heille. 

Niinpä, kaikki kun lukee niin ompa erittäin värikäs mies ja omahyväinen

Laiha sopu on parempi kuin lihava riita. Tästä tulee imagohaittaa sekä Mikelle että tuotantoyhtiölle, heidät nähdään jatkossa hankalina yhteistyökumppaneina. 

Vierailija kirjoitti:

Mahdottoman tärkeä asia yhteiskunnallisesti. 

Ketään ei kiinnostaisi tämmöinen, jos kyseessä ei olisi Fagerholmin Matti.

Tehdäänkö tavan tallaajista useinkin elämäkertadokumentteja?

Vierailija kirjoitti:

Itse dokkarihomma onkin jännä: Koska on kuultu dokumentista jossa artisti itse sanelee alusta loppuun millainen dokkarista tulee. Dokumenttielokuva ei ole mainos tai artistin PR materiaalia. Tai ainakaan sen ei pitäisi olla. Siksi erilaiset TV kanavat ovat täynnä erilaisista aiheista tehtyjä dokumentteja eikä siihen tarvita mitään lupia keneltäkään. Dokkarin tuottaja voisi hallussaan olevan materiaalin pohjalta rakentaa nyt ihan uuden dokkarin joka kävisi läpi erityisesti vaikkapa tuota oikeudenkäyntiä, eikä Mikella olisi siihen mitään valtaa. Eikä pitäisi olla nytkään. Jos sopimuksessa lukee, että kaikki oikeudet materiaaliin kuuluvat tuotantoyhtiölle niin sitten se on niin. 



Eihän voi olla niin, että tulevaisuudessa kenestäkään ei enää uskalleta tehdä dokumentteja koska kohde voisi tuotannon jo valmistuttua vain ilmoittaa, että "en tykkää - tätä ei julkaista". Ei se ihan niin mene elämässä. 



Tuotantoy

Totta kai dokkarin voi tehdä kenestä vaan ilman lupaa, mutta nythän kyse on siitä, että tekijät ja Monroe ovat nimenomaan sopineet, että Monroella on sanavaltaa siihen, mitä julkaistaan.