Miten päästä ylös lamaavasta masennuksesta? En suoriudu enää muusta kuin työstä

Työ on ainoa jonka hoidan esimerkillisesti, muun ajan makaan sängyssä lamaantuneena. Koko elämä on ollut kuormittavaa kriisistä toiseen hyppimistä. Asiaa ei ole auttanut persoonallisuushäiriö jonka takia olen ollut osittain se kriisien aiheuttaja. Impulsiivinen käytökseni ja se etten ole osannut elää oikein on ollut vakava haitta. Iän myötä impulsiivisuus on kadonnut. Alkoholia en käytä kuin ehkä kerran tai kaksi vuodessa, koska se ei vain sovi minulle. Ihmissuhteet on ollut yhtä myrskyä, osittain senkin takia että olen hakeutunut yhtä ailahtelevaiseen ja epäkypsään seuraan.

Olen jotenkin täysin loppuunpalanut näiden vuosikymmenten jälkeen. Mikään ei tunnu miltään ja olen täysin näköalaton. Jotenkin saan asioita hoidettua, mutta hyvin verkkaiseen tahtiin, ja vasta sitten kun on se viimeinen tilaisuus ja pakko, esim. että aletaan puhua lasten sijoituksesta. Lastensuojelu on siis mukana yhden lapsen vaikean autismin takia. Väsyn jo yhdestä kauppareissusta tai imuroinnista niin paljon että makaan loppupäivän sängyssä. Takana on viikko lomaa, ja olen ollut siitä n. 80 prosenttia sängyssä tuijottamassa puhelinta. Muutaman asian olen saanut vuoteesta käsin hoidettua. Lääkitys on ollut jo vuosikymmeniä, mutta se ei tunnu auttavan enää. En kestä mitään ylimääräistä harmia, pienintäkään. Siksi olen vetäytynyt myös ihmissuhteista. Voiko tästä enää nousta, kirjaimellisesti?