Lue keskustelun säännöt.
Mikähän siinä on, että moni fiksuna pitämäni nainen
13.02.2011 |
on täysin hukassa, kun kohdalle osuu ääliömies?
Tunnen siis lahjakkaita bisnesnaisia, jotka ovat töissä esimiesasemassa ja sitten kotona täysiä tossukoita, jotka antavat miehen sanella asioita, jotka eivät mielestäni ole miehen asia yhtään. Tai sitten ainakin ne ovat yhteisiä asioita.
Yksikin nainen odotti 10 vuotta sitä, että mies vihdoin suostuu lapsentekoon. Nainen oli onneton ja vuosi vuoden jälkeen sai pettyä, kun mies sanoi, ettei ollut valmis. Lopuksi mies sanoi, ettei halua lapsta ollenkaan.
Nainen oli uhannut erolla, jos ei päätöstä synny. Kun tuo kieltävä päätös syntyi, mitä teki nainen? Kyllä, JÄI suhteeseen. Mutta huonosti heillä meni. Sitten, kun liitto oli hajoamispisteessä, mies heräsi ja ilmoitti suostuvansa lapsentekoon.
Nyt, kun naisella ikää jo yli 35 voi olla, ettei se tällä iällä enää onnistukaan niin helposti. Nyt on puolisen vuotta yritystä takana, mikä ei ole paljon vielä tiedän sen. Mutta ihan eri mahdollisuudet on nyt kuin 10v sitten.
Ja ei, en ole sitä mieltä, että miehen pitäisi ryhtyä isäksi vasten tahtoaan. Mutta on törkeää pitää toista epätietoisuudessa parhaat lapsentekovuodet ja lykätä ja lykätä päätöstä, kunnes saattaa olla liian myöhäistä.
Toinen tuntemani nainen joutuu salailemaan ostoksiaan mieheltään. Molemmat ovat hyvätuloisia ja omat tilitkin heillä on. Silti nainen joutuu tekemään mm. kenkä-, laukku- ja lastenvaateostoksensa salaa. Täysin käsittämätöntä minun mielestäni. Mitä helvettiä se puolisolle kuuluu, mitä nainen tekee omilla rahoillaan, jos perheen yhteiset menot on hoidettu ja rahatilanne hyvä?
Argh, näen punaista.
Kommentit (5)
Sen vuoksi tyhmyyksiä tekevät niin naiset kuin miehetkin.
Eikä ole niin varmaa, että nämä naiset löytäisivät sen fiksumpia miehiä mistään. Minäkään en ole siitä varma. Oma kokemukseni on osoittanut, että miehillä on jonkinlainen voimakas tarve määrätä, jos ei töissä, niin sitten ainakin kotioloissa. Harva mies kestää itsenäistä naista puolisona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sen vuoksi tyhmyyksiä tekevät niin naiset kuin miehetkin.
Eikä ole niin varmaa, että nämä naiset löytäisivät sen fiksumpia miehiä mistään. Minäkään en ole siitä varma. Oma kokemukseni on osoittanut, että miehillä on jonkinlainen voimakas tarve määrätä, jos ei töissä, niin sitten ainakin kotioloissa. Harva mies kestää itsenäistä naista puolisona.
Mut on kasvatettu niin, ettei miehen anneta turhaan päteä. Äitini on vahva nainen ja niin olen minäkin. Miehemme EIVÄT ole tossukoita, mutta eivät myöskään yritä tehdä päätöksiä, jotka eivät heille kuulu. Eli kyllä sellaisiakin miehiä on, jotka kestävät vahvaa ja itsenäistä puolisoa.
suhteessa kolme vuotta ja sitten läksin. Töissä hyvä ura, meni kivasti, mutta kotona oli tuollainen ap:n kuvailema alistava ääliömies. Sanoi vielä, että et sinä ketään parempaa löydä. Kai luuli, että oli saanut itsetuntoni niin alas, että en uskaltaisi lähteä. Onneksi lähdin kun ikää oli 34v. Nyt on uusi, ihana mies (aviomies) ja lapsiakin :)
Luulin pitkään, että niitä ei olisi minulle tarkoitettu. Mulle ainakin oli elämän paras päätös lähteä kävelemään siitä suhteesta. Avioliitto ja lasten saanti on niin iso juttu, että ei kannata kenenkään miehen takia jäädä jäkittämään suhteeseen, jos se mies ei niitä halua.
Jos täällä voisi nostaa peukkua, kuten Facebookissa, saisit minulta isot peukutukset! ;D
Upeaa, että lähdit huonosta suhteesta rohkeasti! Juuri tuota ajattelin minäkin, kun tuttavani suhdetta seurasin läheltä: Lastenteko on niin iso asia, että jos siitä ei yhdemielisyyttä ole, parempi lähteä kuin tuhlata parhaat vuotensa.
ap
yksittäistapauksiin erityisesti puuttumatta tuli mieleen että ...
Nainen joka on menestynyt työssä ja sitä kautta rikkonut perinteisen naisen roolin (joka on edelleen kulttuurissa hallitseva) saattaa tuntea siitä (torjuttua, tiedostamatonta) syyllisyyttä, jota sitten kompensoi alistumalla kotona.