Lue keskustelun säännöt.
Lapset parikymppisenä vai nelikymppisenä. Onko vanhemmuudessa ja kasvatustavoissa eroa?
Olen lueskellut paljon uutisista aiheesta nykyvanhemmat ei vaadi enää lapsilta mitään, eivät osaa kasvattaa, roikkuvat vain puhelimella jne. Suuri osa noista uutisista on varmaan liioittelua, mutta voihan joku äiti ja isä tuollainen ollakin. Eniten kuitenkin kiinnostaisi eroaako vanhemmuuden tyyli ja kasvatustyyli niiden välillä, jotka nyt ovat saaneet lapset parikymppisenä tai nelikymppisenä. Nykyäänhän on varsin tavallista, että nelikymppinen nainen saa lapsen. Onko hän erilainen äiti kuin se joka saa kaksikymppisenä? Kasvattaako erilailla, vaatiiko lapselta erilaisia asioita, suhtautuuko rajoihin ja seuraamuksiin eri tavalla?
En hae nyt kokemuksia aiheesta vuosikymmenien takaa vaan nykyhetkestä. Enkä hae kokemuksia siitä miten jommat kummat on jaksavaisempia. Vaan kiinnostaa eräänlaiset kulttuurierot. Sukupolvierot. Toinen ryhmä näistä on itse lapsena saanut 80-luvun tyylisen kasvatuksen, toinen ryhmä 2000-luvun tyylisen kasvatuksen. Vaikuttaako se siihen miten nyt itse kasvattaa lapsensa? Jos vaikka nyt vertaa saman eskariryhmän lapsia. Onko niiden eskarilaisten kasvatus erilaista, joiden äiti on iältään 25 kuin niiden joiden äiti on iältään 45?
Kommentit (205)
Vierailija kirjoitti:
Täällä on viisikymppinen pikkukoululaisen äiti, en nyt tiedä kasvatuseroista. Ehkä meillä on enemmän paapomista ja yltäkylläisyyttä annettu, kun tämän ikäisillä on jo varallisuuttakin.
Olen itse 45 ja lapsi menee syksyllä kouluun. Meillä on sama tuo, että kun on jo itsellä varallisuutta, niin on pystytty antamaan lapselle aika paljon aineellista extraa ja yltäkylläisyyttä. Mutta huomaan itsestäni, että pidän aika tiukat rajat lapselle ja esim ruutuja meillä ei katsota juuri yhtään. Mitä olen seurannut muutamaa tuttua 20 vuotta nuorempaa vanhempaa, niin heillä saa tuijottaa ruutuja aika vapaasti ja monta tuntia päivässä. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vielä sellainen lisäys aloitukseen, että en halua tästä tulevan väittely siitä kumpi on parempi. Vaan ihan vain kiinnostaa onko eroja vai ei.
Ap
40-vuotiaana tulee myös omat vanhemmat hoidettavaksi.
Sotesta leikataan 500 miljoonaa ja eläkeläisten hoitokoteja lopetetaan.
Vierailija kirjoitti:
40-vuotiaana tulee myös omat vanhemmat hoidettavaksi.
Sotesta leikataan 500 miljoonaa ja eläkeläisten hoitokoteja lopetetaan.
Miten tämä vaikuttaa siihen millä tyylillä kasvattaa lapsiaan?
Ap
Vierailija kirjoitti:
40-vuotiaana tulee myös omat vanhemmat hoidettavaksi.
Sotesta leikataan 500 miljoonaa ja eläkeläisten hoitokoteja lopetetaan.
Valitettavasti naapurit ei ole vastuussa sun eläkkeellä olevista vanhemmista, vaikka sulla olisi vauva ja taapero.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Parempi kun ei hanki lapsia lainkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
40-vuotiaana tulee myös omat vanhemmat hoidettavaksi.
Sotesta leikataan 500 miljoonaa ja eläkeläisten hoitokoteja lopetetaan.
Miten tämä vaikuttaa siihen millä tyylillä kasvattaa lapsiaan?
Ap
No, vaikuttaa se varmaan, kun lapset on sun mukana, kun hoidat eläkkeellä olevia vanhempiasi tai muuten ne jää hoitamatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
45-v 23-vuotiaan äiti: ehkä suurin ero on siinä, että kun omani oli lapsi, lapsia komennettiin (tarvittaessa kovaan) ääneen julkisilla paikoilla, eikä kukaan katsonjut kahdesti. Nykyään kaikki ovat ihan turpa kiinni kun lapset kiipeilevät kassoilla ja istuvat kengät bussin penkillä. Ei toki liity ikään vaan ajan henkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
40-vuotiaana tulee myös omat vanhemmat hoidettavaksi.
Sotesta leikataan 500 miljoonaa ja eläkeläisten hoitokoteja lopetetaan.
Miten tämä vaikuttaa siihen millä tyylillä kasvattaa lapsiaan?
Ap
Jos joutuu omien lasten lisäksi huolehtimaan myös omista vanhemmista niin vaikuttaahan se ajankäyttöön tosi paljon. Eli siihen paljonko aikaa ja energiaa voi satsata lapsiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ehdottomasti 20 ja 30 välillä, jos ikinä vaan mahdollista.
Pitäs olla ihan päivänselvät syyt. Itse myös toiminut noin.
Niin, vanhuuseläkkeellä on miljoona neljäsataa tuhatta ja omaisten vastuuta lisätään. Valtion rahat ei riitä kaikkien eläkeläisten hoitoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
40-vuotiaana tulee myös omat vanhemmat hoidettavaksi.
Sotesta leikataan 500 miljoonaa ja eläkeläisten hoitokoteja lopetetaan.
Miten tämä vaikuttaa siihen millä tyylillä kasvattaa lapsiaan?
Ap
No, vaikuttaa se varmaan, kun lapset on sun mukana, kun hoidat eläkkeellä olevia vanhempiasi tai muuten ne jää hoitamatta.
En näe yhteyttä omien vanhempien auttamisella ja sillä että millaiset rajat asettaa omille lapsilleen.
P.S. Olen itse 45 ja sekä omat vanhemmat että appivanhemmat on hyväkuntoisia eläkeläisiä, asuvat itsenäisesti, matkustelevat paljon, eivät tarvitse apua kuin lumitöissä, mutta niihinkin ovat palkanneet apua.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
40-vuotiaana tulee myös omat vanhemmat hoidettavaksi.
Sotesta leikataan 500 miljoonaa ja eläkeläisten hoitokoteja lopetetaan.
Miten tämä vaikuttaa siihen millä tyylillä kasvattaa lapsiaan?
Ap
No, vaikuttaa se varmaan, kun lapset on sun mukana, kun hoidat eläkkeellä olevia vanhempiasi tai muuten ne jää hoitamatta.
Olen nelikymppinen ilman pieniä lapsia enkä hoida vanhempiani enkä tiedä ketään ikäistäni, joka hoitaisi. Miten ne pienet lapset saisivat ihmisen yhtäkkiä hoitamaan vanhempiaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voittajastrategia naiselle on hankkia lapset viimeistään kolmekymppisenä. Mies voi hyvinkin hankkia vanhempanakin, naisen ikä ratkaisee sopivan ajankohdan.
Vierailija kirjoitti:
Niin, vanhuuseläkkeellä on miljoona neljäsataa tuhatta ja omaisten vastuuta lisätään. Valtion rahat ei riitä kaikkien eläkeläisten hoitoon.
Kuule. Tämän ketjun aihe on se, että kasvattaako parikymppinen äiti/isä lapsensa eri kasvatustyylillä kuin nelikymppinen äiti/isä. Eli eroavaisuudet kasvatustyyleissä. Miten kummassa eläkeläiset nyt yhtäkkiä liittyisi aiheeseen?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Voittajastrategia naiselle on hankkia lapset viimeistään kolmekymppisenä. Mies voi hyvinkin hankkia vanhempanakin, naisen ikä ratkaisee sopivan ajankohdan.
Luitkohan aloitusta ollenkaan? Tämän ketjun aihe ei ole se kumman ikäisenä lapset kannattaa tai voi tehdä.
Ap
Itse olen juuri tuosta väliltä, lapset saatu 30 ikävuoden molemmin puolin, suuri osa tuttavista on aika samaa ikäluokkaa lapsineen. Muutama vähän vanhempi vanhempi on, heillä on ehkä suojelevaisempi asenne, voi tosin johtua siitä, että lapsi on pitkään ja hartaasti yritetty.
Mä sain omani hieman päälle parikymppisenä ja nyt olen vajaa viisikymppinen. Olen todella tyytyväinen päätökseen hankkia lapset nuorempana kuin vanhempana. Nyt on sitä omaa aikaa ja varallisuutta toteuttaa kaikenlaista kivaa. Kun lapset olivat pieniä, ei toki niin paljon ollut vielä rahaa käytettävissä, mutta pidän sitä aivan hyvänä asiana, eivät oppineet yltäkylläisyyteen silloin. Ruutuja ei 2000-luvun alkuvuosia ollut siihen malliin kuin nykyään, ei meillä ollut edes tietokonetta. Ruutuaika oli hyvin niukkaa, Puuha Peteä ja Teletappeja joskus katselivat VHS:ltä tai televisiosta. Puuhailtiin hirmuisesti yhdessä kaikenlaista, pelailtiin, luettiin, retkeiltiin, ulkoiltiin. Ei oltu kännykkävanhempia, koska käytössä oli sekä lankapuhelin että mummoluurit. Kuri ja rajat lapsilla oli eikä rakkautta puuttunut. Kaiken tuon panostamisen huomaan nyt kun heistä on kasvanut täysipäisiä ja vakaita nuoria aikuisia. Rahaa meillä ei siis ollut ylimääräistä tuolloin, mutta rakkautta, yhteistä tekemistä ja rajoja, niitä oli. Ja nuoruuden energiaa vanhemmilla olla lasten kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
40-vuotiaana tulee myös omat vanhemmat hoidettavaksi.
Sotesta leikataan 500 miljoonaa ja eläkeläisten hoitokoteja lopetetaan.
Miten tämä vaikuttaa siihen millä tyylillä kasvattaa lapsiaan?
Ap
No, vaikuttaa se varmaan, kun lapset on sun mukana, kun hoidat eläkkeellä olevia vanhempiasi tai muuten ne jää hoitamatta.
Olen nelikymppinen ilman pieniä lapsia enkä hoida vanhempiani enkä tiedä ketään ikäistäni, joka hoitaisi. Miten ne pienet lapset saisivat ihmisen yhtäkkiä hoitamaan vanhempiaan?
Ovatpa ihmiset itsekkäitä, jos eivät millään lailla hoida vanhempiaan. Siinä vaiheessa, kun itse lähestyy viisilymppistä, monen vanhemmilla on jo hoivan tarvetta. Kummallisiksi ovat ihmiset muuttuneet. Itse ovat kyllä saaneet lastenhoitoavut sun muut, mutta eivät ole valmiita auttamaan muita.
Täällä on viisikymppinen pikkukoululaisen äiti, en nyt tiedä kasvatuseroista. Ehkä meillä on enemmän paapomista ja yltäkylläisyyttä annettu, kun tämän ikäisillä on jo varallisuuttakin.