Tähän ketjuun kaikki, jotka tuntee katkeruutta kätilöään kohtaan
ja miksi?
Muiden on turha vaivautua. En halua kuulla mitään kätilöjä puoltavia kommentteja. Kiitos!
Kommentit (7)
tämä ketju on syynä, että olen valinnut mieluummin keisarileikkauksen kuin alatiesynnytyksen. Pahin painajaiseni on saada synnytyksessä "avuksi" työhönsä leipääntynyt (tai epäpätevä) kätilö. No thanks.
Olisiko ollut ehkä inhimillisempää minun ja vauvan kannalta siirtyä hätäsektioon?
Vauva oli virhetarjonnassa ja pahasti jumissa.
Ei todellakaan auttanut mitkään ponnistukset.
Onko mikään ihme, että voimat ovat melko vähissä 2h 45min ponnistuksen jälkeen?
Millaiset "ammattilaiset" edes odottavat noin pitkään?
Lopulta vauva syntyi valkoisena ja velttona imukupin avulla.
Se imukuppikin oli irronnut ensin monta kertaa.
Repesin sisältä ja ulkoa pahasti.
Ei tuntunut kovin hyvältä ilman puudutuksia...
Miksi pitää väkisin punkea jotain noin epäinhimillisesti?
Miksimiksimiksimiksimiksi?????
Ei varmaan ihme, että toinen lapseni syntyi pelkosektiolla???
"rauhaan". Käskivät soittaa, jos on jotain. Vauva nukahti rinnalle, oli noin 20 min unessa. Kun kätilö tuli katsomaan, vei vauvan äkkiä pois, mittasi verensokerin ja sanoi, että teholle: verensokeri oli 0,3!
minä. Synnytin yksin. Silti kätilö touhusi koko ajan samaa aikaa synnyttävän perheen kanssa. Minä olin yksin. En voinut ponnistaa vaikka teki mieli, kun toinen oli ehtinyt sanoa, että hän ponnistaa. Minusta tuossa tilanteessa olisi pitänyt pyytää apua jostain, siis sen kätilön, ei minun.
Myös ensimmäisessä synnytyksessä oli paska kätilö. Jouduin ylipaikalle, eli neljänneksi, vaikka oli ensimmäinen lapsi, ja perhehuone oli ollut toiveena. En voinut nukkua yhtään, ja silti ei päästetty pois sairaalasta kotiin lepäämään.
vihaan sairaaloita, lääkäreitä ja hoitajia.
minä. Synnytin yksin. Silti kätilö touhusi koko ajan samaa aikaa synnyttävän perheen kanssa. Minä olin yksin. En voinut ponnistaa vaikka teki mieli, kun toinen oli ehtinyt sanoa, että hän ponnistaa. Minusta tuossa tilanteessa olisi pitänyt pyytää apua jostain, siis sen kätilön, ei minun.
Myös ensimmäisessä synnytyksessä oli paska kätilö. Jouduin ylipaikalle, eli neljänneksi, vaikka oli ensimmäinen lapsi, ja perhehuone oli ollut toiveena. En voinut nukkua yhtään, ja silti ei päästetty pois sairaalasta kotiin lepäämään.
vihaan sairaaloita, lääkäreitä ja hoitajia.
:(
Kuulostaa ikävältä kokemukselta ja varmasti jättänyt traumat.
Omalla kohdallani oli todella tyly kätilö, joka ei missään vaiheessa näyttänyt minkäänlaista merkkiä siitä, että olisi voinut tuntea empatiaa. Vaikutti aika natsilta.
1) Synnytin ilman kipulääkitystä (vaikka sitä loppupuolella pyysinkin, en siis valinnut lääkeettömyyttä) ja en kivultani pystynyt rentouttamaan lihaksia, lihakset olivat suorastaan krampissa jopa niin, että peppukin nousi patjalta. Kätilö vaan rumasti komensi peppua ja jalkoja toiseen asentoon vaikka sanoin, etten pysty, onneksi toinen kätilö tuli ja auttoin paremman asennon saamiseen, tuki jalasta ja oli lempeä.
2) Synnytyksen jälkeen vauva siis nostettiin rinnalle ja meidät unohdettiin siihen. Vauva oli yltäpäältä kinanen ja märkä. Yritimme pitää vauvaa mahdollisimman lämpimänä rintaa vasten ja pyysin miestä etsimään kaapeista kuivia pyyhkeitä, jotka vaihdoimme vauvan päälle. Lopuksi mies meni sanomaan, että lähtee kotona käymään jaa jättää meidät yksin ja vasta sen jälkeen tuli uusi kätilö opiskelijan kanssa (eli oli ollut vuoronvaihto ja rapsa siinä välissä). Hämmästyivät kun näkivät että vauva on siinä pyyhkimättä, mittaamatta ym. Oli kovasti menettänyt lämpöä ja käärittiinkin lämmitettyihin geelipusseihin, villapeittoihin ja täkkeihin.
Edellisen vauvan kanssa sain syötävää ja juotavaa vuoteeseen, nyt passitettiin osastolle odottelemaan normi aamiaista eli se siitä maljojen nostelusta..
vajaa 19 vuotta sitten kun olin synnyttämässä, kahdella kätilöllä oli hauskaa kun katselivat mun alapäätä, ilmeisesti se näytti jotenkin erikoiselta tai omituiselta! Sellaiset hymyn naurahdukset toinen toisilleen loukkasivat minua todella pahasti. Jokainen on omansa näköinen ei sille mitään voi.
Selvää pilkkaa oli! Jos olisi ollut voimia, olisin haukkunut molemmat ryttyyn, mutta kun olin ensisynnyttäjä en uskaltanut. Kätilöiden maailma, hyvä että tässäkin voi vielä avautua.