Mikä on isoin elämänmuutoksesi?

Varmasti se, kun siirryin päätetyöstä ruumiilliseen työhön.

Se on oikeastaan tulossa. Muutan Norjaan kuukauden päästä. Sain töitä kalatehtaalta Tromsasta. Vähän kyllä jännittää.

Kaverikin lähtee niin onneksi ei tarvitse yksin lähteä.

Ensimmäisen lapsen saaminen. Sen jälkeen olen ollut peruuttamattomasti vastuussa toisesta ihmisestä.

Tupakoinnin lopettaminen on paras päätös mitä koskaan olen tehnyt. Nyt 4kk savutonta elämää ja voin fyysisesti ja psyykkisesti niin paljon paremmin.

Vierailija kirjoitti:

Se on oikeastaan tulossa. Muutan Norjaan kuukauden päästä. Sain töitä kalatehtaalta Tromsasta. Vähän kyllä jännittää.

Kaverikin lähtee niin onneksi ei tarvitse yksin lähteä.

Ihana juttu. Me meinataan muuttaa Norjaan kunhan puoliso jää eläkkeelle. 

Laihduttaminen normaalipainoon ja alkoholin käytön lopettaminen. Tapahtui noin 20 vuotta sitten.

Esikoisen syntymä.

Jos lasten syntymiä ei lasketa niin lihavuusleikkaus. Ei siksi että olisi pitänyt alkaa toimia jotenkin tietyllä tavalla vaan siksi että sai lopultakin luopua siitä jatkuvasta syyllisyyden ja tyydyttymättömän nälän välillä vaeltamisesta, jota oli tehnyt 30 vuotta. Yllättävää, mihin kaikkeen sitten jäikin kapasiteettia kun ei tartte koko ajan miettiä syömistä tai syömättä jättämistä, vaan voi elää elämäänsä. 

Silakoinnin lopettaminen. Tajusin vihdoinkin miten sairasta se oli.

No oikeastaan kaksi. Laihduin 30kg ja opiskelin samaan aikaan itselleni uuden ammatin. Loppuunpalamisesta toipumiseen meni 7 vuotta, ennen kuin jaksoin nämä muutokset toteuttaa.

Muutin Etelä-Suomesta keskelle Kainuun korpea.Ostin vanhan omakotitalon.

Vaihdoin sairaanhoitajan työn maatalouslomittajan työhön.

Palkka puolittui, mutta stressi ja ahdistus loppui.

Eroon pääsy  20 vuoden hirveästä on-off suhteesta. 

Palkkatyöstä pois jääminen ja muuttaminen vieraalle paikkakunnalle yrittäjäksi.

Lasten muutto pois kotoa. 

Lasten syntymät oli niin luonnollisia ja odotettuja, ettei aiheuttanut suurta mullistusta. Mutta mikään ei valmistanut siihen tunteeseen kun yli 20v jälkeen jää yksin tyhjään kotiin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on oikeastaan tulossa. Muutan Norjaan kuukauden päästä. Sain töitä kalatehtaalta Tromsasta. Vähän kyllä jännittää.

Kaverikin lähtee niin onneksi ei tarvitse yksin lähteä.

Ihana juttu. Me meinataan muuttaa Norjaan kunhan puoliso jää eläkkeelle. 

 

Toivottavasti lompakko on kunnossa. 

Muutin 900km päähän kotipaikkakunnaltani Helsingistä.

Uusi työ ja uudet ihmiset. Olen nyt asunut täällä vuoden ja alan viihtyä.

Ei ole ikävä Helsinkiin. 

20 vuoden kovien suonensisäisten huumeiden lopettaminen. Selvinpäin jo 10vuotta mutta joka päivä sitä täytyy itseään muistuttaa vertaistuen avulla mistä on tullut.

Lasten saaminen

Työelämästä pois jääminen 

Yliopisto-opinnot aikuisena 

Vegaaniksi siirtyminen ja sen mukana 30 kg laihtuminen 

Tavoitteellisen liikuntaharrastuksen aloittaminen keski-ikäisenä

Nuorena aikuisena keskenmeno 

Sisukkuutta ei synny ilman positiiivisia kokemuksia. Niin se vaan menee. Iskee epätoivo.

Muutin 10 vuotta sitten Ruotsiin. 

Välillä on Ikävä Suomeen. Mutta tykkään kyllä olla täälläkin.

Konkurssi. Se melkein vei hengen ja tulee viemään.