Olen muuttunut välinpitämättömäksi

Sama vaikka en mä kyllä mitään onnettomuuksia näekään. Tuntuu aivan älyttömältä ajatukseltakin yrittää vielä rimpuilla tässä sirkuksessa ja yrittää olla normaali ihminen, kun todellisuudessa elämässä ei ole mitään normaalia tai ainakaan sellaista mitä siinä itse haluaisi olevan.

Sama. Jätin eilen yhden todella kännisen tyypin makaamaan yksin puistoon, vaikka oli aivan tajuton ja vähissä vaatteissa. 

Ei vaan kiinnosta.

Jep, kaikki energia menee siihen, että itse selviytyy. Ei jaksa kiinnostaa muiden huono olo tai taloustilanne. Tässä ajassa ei ole jäljellä enää muista ihmisistä välittävää Suomea.

Ei minukaan kiinnosta enää kukaan eikä mikään.

Sama! Empatiaa on niin vähän, että siitä ei ole jaettavaksi.

Vierailija kirjoitti:

Sama vaikka en mä kyllä mitään onnettomuuksia näekään. Tuntuu aivan älyttömältä ajatukseltakin yrittää vielä rimpuilla tässä sirkuksessa ja yrittää olla normaali ihminen, kun todellisuudessa elämässä ei ole mitään normaalia tai ainakaan sellaista mitä siinä itse haluaisi olevan.

 

Minusta ihmisistä on tullut muutaman viime vuoden aikana tosi ilkeitä, inhottavia ja piittaamattomia ja siksikään en enää itsekään jaksa tsempata yhtään.

Tänään just kiinnitin huomiota melkoisen tuiterissa olevaan miesryhmään ja ekaa kertaa ikinä tuli mieleen ajatus, että noinkohan nuo onkin ne fiksuimmat jotka on jo ymmärtäneet antaa mennä loppuliukua vaan. Mitään täältä kun ei kukaan kuitenkaan matkaansa saa eikä tämä elämä mitenkään herkkua ole vaikka kuinka on aina yrittänyt olla se vastuuntuntoinen ja oman osansa tekevä jäsen tässä yhteiskunnassa.

Sama kai se sitten olisi vaikka ei enää edes välittäisi mistään vaan antaisi mennä vaan?

Oletpas tyly. Jos joku ihminen on onnettomuudessa avun tarpeessa tai hädässä, autan kyllä, mutta ainoa jota kohtaan olen välinpitämättömyyttä alkanut tuntea on oma aviomies. Olenkin ajatellut, että mihin hän kaikkea minun huolenpitoa oikein tarvitsee, ei hän minuakaan hyysää siten kuin kuuluisi. Pulassa olevia autan mielelläni, paitsi juoppoja ja narkkeja.

Vierailija kirjoitti:

Ei minukaan kiinnosta enää kukaan eikä mikään.

Musta on jo jonkun aikaa, siis muutaman vuoden, tuntunut siltä ettei kiinnosta ketään muutakaan yhtään mikään. Itsekkyys on kasvanut ja just tuo ap:n mainitsema välinpitämättömyys. Se sitten vaan ruokkii tietenkin itse itseään ja jatkuvasti on lisää meitä/heitä jotka vaan pullahtaa pois siitä aiemmasta, normaalisti ja mukavasti sekä asiallisesti muihin suhtautuvien kuplasta veks. Hymyyn kun ei vastata hymyllä eikä enää omata edes alkeellisimpia käytöstapoja ja muiden kunnioittamista niin pitäkää sitten vittutunkkinne. Evvk.

Oletko saavuttanut ataraksian?

Minua ei ole koskaan kiinnostanut.

Sama täällä että en jaksa enää ihmisiä, kun yleensä puheenaihe on jonkun toisen elämän päivittelyä, sairaskertomukset tai joku muu joutavanpäiväisyys joka kiinnostaa yhtä paljon kuin kilo p@skaa. Olen ikäni ollut kaupallisella alalla jossa kohtaa paljon vaikka minkälaisia ihmisiä ja olen tullut siihen tulokseen että nykyään ihmiset on ihan ääliöitä, jopa nykyopettajat eivät monesti ymmärrä lukemaansa helppoa asiaa. Jokaista asiaa saa jankata uudelleen ja uudelleen eikä monelle silti mene ylös asti. Seurustelua en enää edes jaksa, en tutustua enää yhteenkään kun ei mene kauaa kun johonkin on tutustumassa, kun huomaan olevani terapeuttinen jollekin jolla oli vaikea lapsuus tai huonoja parisuhteita. Seuraava jonka kanssa seurustelen on koiranpentu, kunhan aika on hyvä ottaa uusi kaveri. 

on teiullä vaikiaa

Ehkä voisit silti vinkata jollekin, joka pääsee auttamaan sinne paikan päälle, jos joku on hädässä. Sanoa että sun pitää mennä jonkun vanhuksen luokse heti tms.