Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tuntuuko äitienpäivä vaikealta muidenkin mielestä?
01.05.2024 |
Äitienpäivä tuntuu vuoden stressavimmalta päivältä. Pitäisi juhlia omaa äitiä, lasten isän äitiä ja vielä viettää omaakin äitienpäivää. Lasten isä on kuollut joten hänestä ei ole apua ja lapsille äitienpäivä on ehkä vieläkin tärkeämpi. Tuntuu että olen vastuussa koko äitienpäivästä. No oma äitini ymmärtää kyllä, mutta hinta haluaisin juhlia. Lasten isän äiti taas olettaa ja odottaa että häntä juhlitaan.
Kommentit (76)
Ei. Jokainen juhlikoon itse. Minä juhliin vain oman perheeni kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu pahalta. Haluaisin olla äiti mutta en ole. Ja sitten saa kuunnella esim. kiittämättömien äitien vuodatusta kuinka mikään ei riitä.
Niin kun äitiys on aina niin helppoa.
Ei. Laitan kortin, soitto. En usko että äitini kestäisi mitään hysteeristä äitienpäivän korostusta ja viettoa. Välimatkaa on vähän. Leivoksenkin saa kaupasta tai muuten.
Asutteko lähekkäin? Juhlikaa kaikki yhdessä.
No et juhli mummoja sen kummemmin, laitat vaan kortit ja lahjat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei, oma äitini ei ole juhlinnan arvoinen ja isovanhemmat on jo mullissa. Onnittelen ystäväpiirin äidit jos esim. törmään heihin. Muuten en juhli. Ei kiinnosta.
Tuntuu väkinäiseltä.. lapset jo teinejä. Yksin niiden kanssa vuosia ollut. Ei niitä kiinnostaisi enää mitään kortti/laulu/kakku juttuja. Varaan brunssille meille pöydän, kuten monena vuonna. Mukavahan se on toisaalta mennä yhdessä syömään, mutta teemme sitä muutenkin. Ei tuo päivä mulle mikään erityinen ole, järkkään ja maksan ite. Oma äiti edesmennyt aikaa sitten, eikä isovanhempia kiinnosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En juhlisi miehen äitiä. Juhlikoot keskenään. Turha odottaa miniän hoitavan yksin hänenkin viihdyttämisen kun kelvoton poikansa otti ja kuoli.
Musta on jotenkin hassua, kun ihmiset ottaa juhlista niin paljon stressiä. Ei sitä ole pakko juhlia jos ei kiinnosta eikä panostaa kuin niin paljon kuin jaksaa. Oman äidin jouluhössötys tulee mieleen. On ihan pakko tehdä joku silja linen buffa niilla muutamalle hassulle vieraalle joka joulu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuntuu. Lasta ei koskaan tullut vaikka yrittäminen alkoi alle 30-vuotiaana ja raskaat hoidot läpikäytynä. Nyt jo liikaa ikää. Olen iloinen kaikkien äitien puolesta kuitenkin!
Vierailija kirjoitti:
Asutteko lähekkäin? Juhlikaa kaikki yhdessä.
Kannatan tätä minäkin.Tämähän olisi lapsillekin kiva kun on äiti ja molemmat mummot yhtä aikaa juhlittavana. Valmistelette lasten kanssa yhdessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen ratkaissut asian siten, että noin viikkoa ennen varsinaista äitienpäivää viemme anopit syömään ja varsinaisena äitienpäivänä keskitymme olemaan oman perheen kanssa.
Koko päivä on teennäistä tuontitavaraa jenkeistä.
Mulla on kolme lasta, eikä ole ikinä vietetty - omasta toiveestani - äitienpäivää. Mutta kukin tyylillään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isoäidit 300 km päässä, heille lähetetään kortit.
Vierailija kirjoitti:
Musta on jotenkin hassua, kun ihmiset ottaa juhlista niin paljon stressiä. Ei sitä ole pakko juhlia jos ei kiinnosta eikä panostaa kuin niin paljon kuin jaksaa. Oman äidin jouluhössötys tulee mieleen. On ihan pakko tehdä joku silja linen buffa niilla muutamalle hassulle vieraalle joka joulu?
Ei ole välttämättä kyse siitä että ottaisi itse paljon stressiä vaan siitä että muut kaataa kaiken sen yhden äidin niskaan. Esimerkiksi meillä joulut meni monta vuotta niin että mies ei laittanut tikkuakaan ristiin minkään jouluvieton eteen ilman erillistä sanomista. Perusteli vaan että no ei kukaan sanonut mitään eikä käskenyt. Itseohjautuvuus nolla. Enkä todellakaan yrittänyt mitään ylisuoritettua joulua buffeteineen, vaan ihan perus, lapsille muutamat lahjat, vähän siivousta ja koristelua sekä jouluksi ruokaa. Nämä kaikki oman työn ja perhe-elämän ohessa.
Sitten kun lapset oli jo koululaisia päätin yhtenä jouluna että en kyllä taas jaksa ottaa päävastuuta joulusta. Lapsille hommasin muutamat lahjat, mutta meillä ei esimerkiksi ollut jo mitään koristeita eikä sen kummemmin jouluruokaa. Joulukuusen lapset haki itse takapihalta aattoaamuna. Meille tuli miehen kanssa melkein riita siitä että miksi ei juhlittukaan joulua. Koska miehen mielestä se oli minun syytäni.
Miksi tehdä päivästä niin iso numero, että ahdistaa? Oletko varma, että se on lapsillesi yhtään sen tärkeämpi kuin tavallinen tiistai? Olet itse ehkä saanut heissä aikaan paineen pitää sitä tärkeänä, tai sitten vaan kuvittelet.
Vierailija kirjoitti:
Koko päivä on teennäistä tuontitavaraa jenkeistä.
Mulla on kolme lasta, eikä ole ikinä vietetty - omasta toiveestani - äitienpäivää. Mutta kukin tyylillään.
Mitä lapset ovat tehneet korteille jotka ovat askarrelleet päivähoidossa/koulussa. Äitienpäivä kuten myös isänpäivä on etenkin lasten juhla. Lapset ovat into piukeana järjestämässä aamupalaa. Teini-iän myötä meno on rauhoittunut 😁
No ei ole stressiä ollut tästä asiasta. Äitienpäivä päivänä on sinänsä hankala. Äitini kuoli 52 vuotta sitten. Ottaa päähän, kun tuosta äitienpäivästä puhutaan joka vuosi. Pakko ottaa vähän viinaa, vaikka muuten olen melkolailla raitis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asutteko lähekkäin? Juhlikaa kaikki yhdessä.
Kannatan tätä minäkin.Tämähän olisi lapsillekin kiva kun on äiti ja molemmat mummot yhtä aikaa juhlittavana. Valmistelette lasten kanssa yhdessä.
Ööö... mihin ne muut lapset sitten joutuu, siis miehen ja mun sisarukset? Ja näiden puolisot ja puolisoiden äidit? Ja niin edelleen?
Alue: Aihe vapaa
Tuntuu pahalta. Haluaisin olla äiti mutta en ole. Ja sitten saa kuunnella esim. kiittämättömien äitien vuodatusta kuinka mikään ei riitä.