G:Jos kuulut kirkkoon, niin oletko oikeasti uskossa?

samalla lapsellisella tavallani kuin pienenä tyttönä ollessani:)

Jollain tapaa uskon Jumalaan, ainakin haluaisin hänen olevan olemassa jos noin voi sanoa. Oli ristiriitaistakin jossain vaiheessa kun mietin miten Jumala voi antaa tapahtua joitain asioita. Toisaalta taas ajattelin että rakkaimmat ihmiseni ovat Hyvän Jumalan huomassa eikä heille voi tapahtua enää mitään pahaa. Halusin myös "tulla" jossain vaiheessa uskoon. Hain siitä lohtua mutta en tullut uskoon. Joku sanoikin etten ollut vielä valmis siihen. Ilmeisesti tahdon voimalla ei uskoon tulla.

Mutta monet kirkkoon liittyvät asiat ovat minulle rakkaita ja tärkeitä perinteitä (ja yhteiskunnallisellakin tasolla pidän niitä merkittävinä ja säilytettävinä), siksi kuulun kirkkoon.

Jollain tapaa uskon Jumalaan, ainakin haluaisin hänen olevan olemassa jos noin voi sanoa. Oli ristiriitaistakin jossain vaiheessa kun mietin miten Jumala voi antaa tapahtua joitain asioita. Toisaalta taas ajattelin että rakkaimmat ihmiseni ovat Hyvän Jumalan huomassa eikä heille voi tapahtua enää mitään pahaa. Halusin myös "tulla" jossain vaiheessa uskoon. Hain siitä lohtua mutta en tullut uskoon. Joku sanoikin etten ollut vielä valmis siihen. Ilmeisesti tahdon voimalla ei uskoon tulla.

Muslimit ja hindutkin uskovat jumalaan. Mutta kukaan ei pääse Isän luo ilman uskoa Jeesukseen Kristukseen. Hän on Vapahtajamme.

Jos sinä suullasi tunnustat, että Jeesus on Herra, ja sydämessäsi uskot, että Jumala on herättänyt hänet kuolleista, olet pelastuva.

Sydämen usko tuo vanhurskauden, suun tunnustus pelastuksen.

Room. 10:9-10

uskon kyllä johonkin mutta en usko että se olisi juuri se meidän luterilaisten jumala johon uskon, uskon lähinnä että kaikki uskovat uskovat samaan jumalaan.





viime vuoden lopussa harkitsin tarkkaan eroanko kirkosta, en eronnut, syynä diakoniatyö joka minusta on todella tärkeää.

kirkkoon ja olen uskovainen

kuulun kirkkoon ja olen uskovainen siis uskon JEESUKSEEN ja että olen armosta pelastettu.

kuulun kirkkoon ja olen uskossa.

että olen todella uskossa. En usko että nykykirkko on raamatunmukainen opeissaan. Kuulun vapaaseen suuntaan.

Maksan verot mielelläni, sillä kirkko auttaa koti- ja ulkomailla.



Lapseni ovat saaneet kasteen, toinen lapsista ripin ja minä kirkkohäät.

Olen kyllä välillä harkinnut kirkosta eroamista, koska mielestäni kirkko on nykyään liian liberaali ja poikennut monessa asiassa Raamatusta. Olen kuitenkin päättänyt jäädä - eihän vanhaa sairasta äitiäkään jätetä noin vain. Kirkolla on kuitenkin vielä paljon hyvää annettavaa ja vaikutusmahdollisuuksia tässä yhteiskunnassa.

lähinnä tavan vuoksi. Olen jotain uskovaisen ja ei-uskovaisen väliltä. Tavallaan kirkkoon kuuluminen "kuuluu asiaan". Olen myös häiden, ristiäisten yms. lisäksi käyttänyt oman seurakuntani muita palveluja, kuten perhekerhoja, joten jotain vastinetta olen perhelleni saanutkin.

lähinnä tavan vuoksi. Olen jotain uskovaisen ja ei-uskovaisen väliltä. Tavallaan kirkkoon kuuluminen "kuuluu asiaan". Olen myös häiden, ristiäisten yms. lisäksi käyttänyt oman seurakuntani muita palveluja, kuten perhekerhoja, joten jotain vastinetta olen perhelleni saanutkin.

menin puoli vuotta sitten naimisiin, joten periaatteessa voisi erota.



Mutta miten kun kuolen, onko hautapaikka kalliimpi "ei kirkkoon kuuluville", onko omaisille vaikeampaa hoitaa jne.?

Että uskossa oleminen on sitä että pitää puhua kielillä ja hihhuloida, niin sitten en varmaan ole.

Omalla tavallani uskon Jumalaan ja Jeesukseen ja saan rukoilusta turvaa. Jotenkin minua viehättää körttiläinen ajatus siitä että Jumala antaa armon, sitä ei saavuteta omalla uskomisella tai teoilla.