Tunnetteko YHTÄKÄÄN työtöntä ns. lusmua joka vain valitsee maata kotona
Tällainen diskurssihan työttömyydestä tässä maassa etenkin oikeistopuolueiden puheissa on kansaan istutettu. Itse en kuitenkaan ole eläissäni tuntenut ainuttakaan tällaista vetelää hengailijaa. Sen sijaan tuntemillani työttömillä on ollut koko muunkin elämän pilaavia sairauksia tai syrjintää iän/sukupuolen/elämäntilanteen/suhteiden puutteen takia, ja sitten on niitä työttömiä jotka hakevat hakevat hakevat, turhaan. Missä se on se ikävä laiska kaljalta haiseva pummi?
Kommentit (234)
En tunne yhtään työtöntä luomua, tunnen paljon työttömiä.
Tunnen. Yksi pelaa tietokonepelejä aamusta iltaan ja toinen vinkuu äidiltään rahaa ja istuu baarissa.
Se olen minä, mutta tunnenko todella itseni?
Kyllä, 3 tiedän ja tunnen, 2 naista ja 1 mies.
Tunnen. Jos vähään tyytyy ja ei ole lapsia, niin mahdollista.
Tunnen yhden, ja aiemminkin tuntenut jonkun kyllä. Tosin alkoholistina ei varmaan pystyisikään, siihen kai ne entisetkin työsuhteet on katkenneet.
En. Jokainen tuntemani työtön on halunnut töihin ja palannut joko työelämään tai opiskelemaan paikan löydyttyä.
Työttömyys on tuntemilleni ja itselleni ollut suuri stressitekijä ja häpeän aihe.
Tunnen. Noin 20 vuotias sukulainen. Asuu kaupungissa, fiksu mutta asennevammainen. Tavoittelee jatkossakin soppalan tuilla elämistä.
En, mutta yhden työssä käyvän lusmun joka tekee pelkästään etätöitä ja joka vain makailee työpäivät. Ei osallistu palavereihin, vastaa sähköposteihin tai puhelimeen ja teamsissa saattaa näkyä että käynyt paikalla viimeksi pari päivää sitten.
Tunnen. Ei ole "kaljalta haiseva pummi", mutta ei vaan ole hakenut yhtään alansa työpaikkaa jäätyään työttömäksi noin vuosi sitten. On hakenut te-toimiston vaatimiin työpaikkoihin, sellaisiin joihin ei varmasti pääse. Hänellä takana jo pitkä työura.
Olen minäkin ollut joskus ansiosidonnaisella enkä ole pitänyt hoppua työllistymisen kanssa. Varsin naiivia kuvitella, että jokainen työtön hakee hiki hatussa töitä. Etenkin kun työllistyminen on varmaa joka tapauksessa (sote-ala) ja tarjolla on mahdollisuus elää välillä täysin itselleen.
En. Suurin osa keitä tunnen, ovat monta kymmentä vuotta tehdessä työssään saaneet rasitusvammoja (olen käsityöläinen) ja eivät pystyneet enää jatkamaan työssään. Mutta koska heillä on jo ikää ja molemmat kädet paskana, eivät saa uuttakaan työtä.
Aika vaikeaa löytää työtä missä käsiä ei tarvita ollenkaan. Sen pitäisi sitten olla jotain korkeamman tason päällä tehtävää ajatustyötä, mihin ei koulutus, kokemus ja älli riitä.
Eikä eläkkeelle päästetä. Käsketään vaan opiskelemaan. No, tämä on varmaan itsellänikin joskus edessä. Olen nyt tehnyt 24 vuotta näitä töitä ja käsissä alkaa jo tuntua.
Eikä minullakaan ole päätä opiskella sellaiseen työhön, missä ei tarvitse tehdä "oikeita töitä" olleenkaan. Johan olisin sellaisen ammatin itselleni jo nuorena opiskellut, jos minusta sellaiseen olisi.
Vierailija kirjoitti:
En, mutta yhden työssä käyvän lusmun joka tekee pelkästään etätöitä ja joka vain makailee työpäivät. Ei osallistu palavereihin, vastaa sähköposteihin tai puhelimeen ja teamsissa saattaa näkyä että käynyt paikalla viimeksi pari päivää sitten.
Tuollaisiinkin olen törmännyt. Olisi kiva kun noille annettaisiin kenkää.
Kyllä, ja minä lasken lusmuksi sellaisen, joka nirsoilee ja valikoi mitä työpaikkoja viitsii edes hakea. Tyyliin ei kaupan kassalle, ei puhelinmyyntiä, ei mitään mistä ei itse tykkää... Silloin on kyllä työtön ihan omasta tahdostaan.
Tunnen yhden 24vuotiaan miehen kilpailee sm-tasolla kestävyysjuoksussa ja satsaa siihen nyt 100% mutta nostaa työttömyys tukia.
En tunne ketään omasta halustaan työtöntä. Pari alkoholistia tunnen mutta he ovat mielestäni ennemminkin sairaita ja työkyvyttömiä kuin työttömiä.
Tunnen 2 naista, joista toinen ei ole halunnut tehdä töitä 35 vuoteen ja toinen on hetken töissä, mutta kyllästyy ja häipyy tai työsuhdetta ei koeajan jälkeen jatketa, koska nainen on vähätöinen luomu.
Tunnen. Saa 40 prosenttia leikatun toimeentulotuen, eikä koskaan valita rahan vähyyttä. On myös huomattavasti onnellisempi nykyään, koska ei tarvitse enää taistella mistään. Jonkun vuoden päästä pääsee eläkkeen piiriin. Välillä olin aika varma, että ei selviä eläkkeelle asti, koska byrokratia uuvutti niin, että oli aivan tyhjiin imetty. Muutama sata euroa enemmän ei ole sen vaivan arvoista.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, ja minä lasken lusmuksi sellaisen, joka nirsoilee ja valikoi mitä työpaikkoja viitsii edes hakea. Tyyliin ei kaupan kassalle, ei puhelinmyyntiä, ei mitään mistä ei itse tykkää... Silloin on kyllä työtön ihan omasta tahdostaan.
Myyntityöhön ja varsinkaan puhelinmyyntiin ei jokaisesta vaan ole. Itse menisin mieluummin vessanpyttyjä jynssäämään kuin soittelisin ihmisille. Ei kaikki osaa jutella mukavia luontevasti ventovieraille.
Yhden tunnen. Hän on elämäni rakkaus, mutta en voi elää hänen kanssaan. Päivärytmi aivan sekaisin, pelaa paljon ja lopun aikaa on päihynyt.
Tosissani olen kun sanon, että ketään en ole rakastanut kuin häntä. Ja hän olisi saattanut muuttaa elämänsä suuntaa, jos minä olisin siihen patistanut. En kuitenkaan halua olla mikään justiina enkä ainoa syy elää kunnollista elämää.
Joo, mää ite.