Kommentti: Perillisen vilpitön pyyntö: tee taloudellinen kuolinsiivous!

En muista tehdä.

Pankithan tuossa se ongelma on. Mullakin oli yleisvaltakirja että saan hoitaa aivan kaikki kuolinpesän asiat, jaot, myynnit, asunnon vuokrauksen ja yhtiökokoukset, pankkiasioinnin, lisäänä vielä maininnalla että mm. nämä ja kaiken muunkin mitä vastaan tulee. Pankille ei kelpaa, pitää olla heidän pohjallaan, ja joka pankilla tietysti oma pohja.

Tästä oppineena olen itse antanut pankin valtakirjat siten, että siellä on rasti joka ainoassa ruudussa, saa myydä vaikka kuolinpesän rahastot, vaikkei sellaisia kuolinpesässä ole :)

Ja ääs-pankissa valtakirjat on voimassa määräajan, mikä on aivan liian lyhyt.

Näin keski-ikäisenä en ole siivonnut, mutta perilliset tietää missä on excel johon olen luetellut missä kaikkialla mulla on asiakkuus.

Enkä oikeen tiedä mitä hyödyttää siivota vaikka 70v jos sitten elääkin vielä 20 vuotta.

Joo, pankit ovat nykyisin älyttömän pikkutarkkoja, ja siitä tulee turhaa työtä. Toisaalta ymmärrän tämän sen perusteella, että ennen yksi kuolinpesän osakas sai tehdä valtakirjoilla suunnilleen mitä sattuu. Kun äitini kuoli noin 30 vuotta sitten, niin annoimme isällemme valtakirjan, jotta hän pystyisi myymään vainajan omaisuutta ja maksamaan häneltä jääneitä velkoja. Lähes kaikki omaisuus oli ollut äitini nimissä, mutta häneltä jäi myös merkittävä määrä velkoja.

Loppujen lopuksi isäni osti kuolinpesän omaisuuden myynnistä saaduilla rahoilla itselleen asunnon niin, että se tuli vain hänen nimiinsä. Meiltä lapsilta ei kysytty mitään. Kaupat tehtiin pankin konttorissa, mutta pankki ei reagoinut mitenkään siihen, että kuolinpesän tilillä olleilla rahoilla ostettiin asunto vain isäni (eikä kuolinpesän) nimiin. Olimme kyllä antaneet isällemme yleisvaltakirjan, mutta ei tätä valtakirjaa antaessaan tajunnut.

Sinänsä en itse koe kärsineeni tuossa suurta vääryyttä. Ei minulla ole mitään sitä vastaan, että isäni sai hänelle sopivan asunnon äitini rahoilla. Mutta tuo vain avasi silmät siihen, miten arvaamattomia juttuja voi sallia yleisvaltakirjan antamisella. Sen vuoksi ymmärrän hyvin sen, että nykyisin ollaan tarkempia sen suhteen, miten valtakirja pitää muotoilla.

Kieltäydy perinnöstä vaan. 

Vierailija kirjoitti:

Näin keski-ikäisenä en ole siivonnut, mutta perilliset tietää missä on excel johon olen luetellut missä kaikkialla mulla on asiakkuus.

Enkä oikeen tiedä mitä hyödyttää siivota vaikka 70v jos sitten elääkin vielä 20 vuotta.

Niin tuossa on hyvää aikaa 20 vuotta kerätä lisää mieluista tavaraa. Pitääkö se elämä lopettaa elämästä perillisten takia eikä elää miten itse tahtoisi vaikka tavaroiden keskellä?

Ymmärrän tuon aloituksen hyvin. Olen hoitanut muistisairaiden sukulaisten asioita. Usein ongelma on se, että muistisairaus ei itse tajua olevansa siinä tilassa, että ei enää pysty hoitamaan asioita, vaikka omainen olisi jo vuosia kertonut että asioille pitää ajoissa tehdä jotain. Siinäkin vaiheessa kun kaikki jää hoitamatta, väittää kivenkovaan hoitavansa asioita. Jos yrittää auttaa se katsotaan häirinnäksi ja puuttumiseksi asioihin. Vasta sitten kun lääkäriltä saa diagnoosin tilasta (yleensä muistisairas ei halua lääkäriin) ja siirrytään siihen että joku on pakko valtuuttaa hoitamaan tämän ihmisen asioita, päästään setvimään sotkuja. Siinä meneekin sitten aikaa kuten artikkelista käy ilmi.

Jätän tin tyhjäksi ja tortut nurkkaan.

Just vien lautasia roskikseen ja vuodevaatteet annoin tutulle matonkuteeksi.

Yksi lautanen, lusikka, yks kattila, yks petivaatekerta   

Tein kuolinsiivouksen. Nyt olen nukkunut lattialla pimeässä huoneessa 30 vuotta. Koksa se kuolema tulee. tai tempaus. Tai peräsuolen askeuma.

8.4 piti tulla.  Suomalaiset vaihtoehtoihmiset olivat  valmistautuneet.   En huomannut päivässä mitään erikoista. Chakrat toimivat,  energiavirrat normaalit.  En kai kuollutkaan kun tässä kirjoitan 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näin keski-ikäisenä en ole siivonnut, mutta perilliset tietää missä on excel johon olen luetellut missä kaikkialla mulla on asiakkuus.

Enkä oikeen tiedä mitä hyödyttää siivota vaikka 70v jos sitten elääkin vielä 20 vuotta.

Niin tuossa on hyvää aikaa 20 vuotta kerätä lisää mieluista tavaraa. Pitääkö se elämä lopettaa elämästä perillisten takia eikä elää miten itse tahtoisi vaikka tavaroiden keskellä?

Taloudellisesta kuolinsiivouksesta tässä puhuttiin, ylimääräisistä, tyhjistä pankkitileistä ja muista. Onhan tavarakin hankalaa, mutta eri asia, siitä pääsee kuitenkin eroon vähän maksamalla jollekulle tyhjentäjälle.

Meillä on jonkin verran säästöjä, mutta ei kovin suuri eläke. Mies on aika pihi, vaikka rahaa olisikin ja läheisiä perillisiä ei toistemme lisäksi ole. Itse haluaisin käyttää rahaa elämänlaatuun, mutta mies on niin säästäväiseksi oppinut, että ei raaskisi ostaa mitään itselleen. Ostaa kyllä sitten laadukasta milloin ostaa.

Ei kyllä puutu minun ostoksiinikaan. Halusin ostaa uudeet petarit äskettäin ja hän ei kuulemma tarvitse. Ihan piti sanoa ääneen, että vaikka ne siistit onkin, niin kyllä niillä joku käyttöikä on. Lopulta piti sanoa, että en kyllä nuku noin vanhan petarin vieressä, niin suostui ottamaan vastaan.

Näin naurettavia voi eläkeläisten murheet olla :)

Rojun määrä on uskomaton.

Naapurissa vanhempi pariskunta laittaa asunnon myyntiin. Alettiin tammikuussa jeesaamaan heitä ja lopetettiin viikkoa ennen pääsiäistä.

Eilen kävi heidän poika meillä. Oli jouluna käynyt vanhemmillaan viimeksi. Sanoi ei tiedä mitä antaisi, jotta osaisi kiittää työstä, mitä olemme tehneet. 

 

Jos tämän ihmiset tekisivät, iso ongelma poistuisi

Olen perillisille ilmoittanut, että taloudellinen kuolinsiivous osaltani tarkoittaa sitä, ettei mitään omaisuutta jää. Lähes kaikki on jo nyt muutettu rahaksi. Asiakkuus on kahdessa pankissa ja toisen varmaan vielä päätän ennen kuolemaani. Asunto on vielä menossa tänä vuonna myyntiin ja muutan vuokralle. Muuton yhteydessä tehdään vielä rankka konmaritus irtaimiston suhteen ja kaikki mikä ei ole välttämätöntä saa lähteä halvalla tai ilmaiseksi. Tavoite on tuhlata kaikki rahat matkusteluun ja itseni hemmotteluun sekä hoitoon. Sen verran pitää jättää, että saavat säälliset hautajaiset pidettyä. Jos nyt jotain jää enemmän, niin sekin on yhdessä paikassa ja puhtaana rahana.

M67

Jos alkaa remmiluistaa niin polta se purkukuntoinen valesokkelitalo 👍

Vierailija kirjoitti:

Pankithan tuossa se ongelma on. Mullakin oli yleisvaltakirja että saan hoitaa aivan kaikki kuolinpesän asiat, jaot, myynnit, asunnon vuokrauksen ja yhtiökokoukset, pankkiasioinnin, lisäänä vielä maininnalla että mm. nämä ja kaiken muunkin mitä vastaan tulee. Pankille ei kelpaa, pitää olla heidän pohjallaan, ja joka pankilla tietysti oma pohja.

Tästä oppineena olen itse antanut pankin valtakirjat siten, että siellä on rasti joka ainoassa ruudussa, saa myydä vaikka kuolinpesän rahastot, vaikkei sellaisia kuolinpesässä ole :)

Ja ääs-pankissa valtakirjat on voimassa määräajan, mikä on aivan liian lyhyt.

Minulla on myös. Olen keskustellut myös lakimiehen kanssa, ja hänen mukaansa lähisukulainen ei voi silti esim. myydä omakotitaloa, koska olisi siinä tulevana perillisenä edunsaajan roolissa. Äitini sitten päätti myydä itse kotinsa pois. 

Vierailija kirjoitti:

Joo, pankit ovat nykyisin älyttömän pikkutarkkoja, ja siitä tulee turhaa työtä. Toisaalta ymmärrän tämän sen perusteella, että ennen yksi kuolinpesän osakas sai tehdä valtakirjoilla suunnilleen mitä sattuu. Kun äitini kuoli noin 30 vuotta sitten, niin annoimme isällemme valtakirjan, jotta hän pystyisi myymään vainajan omaisuutta ja maksamaan häneltä jääneitä velkoja. Lähes kaikki omaisuus oli ollut äitini nimissä, mutta häneltä jäi myös merkittävä määrä velkoja.

Loppujen lopuksi isäni osti kuolinpesän omaisuuden myynnistä saaduilla rahoilla itselleen asunnon niin, että se tuli vain hänen nimiinsä. Meiltä lapsilta ei kysytty mitään. Kaupat tehtiin pankin konttorissa, mutta pankki ei reagoinut mitenkään siihen, että kuolinpesän tilillä olleilla rahoilla ostettiin asunto vain isäni (eikä kuolinpesän) nimiin. Olimme kyllä antaneet isällemme yleisvaltakirjan, mutta ei tätä valtakirjaa antaessaan tajunnut.

Sinän

Minun äitini antoi valtakirjalla valtavasti rahaa juopolle tuttavalle. Ei siis antanut omiaan vaan meidän perillisten rahoja, joita ei vielä oltu jaettu, koska kiinteän omaisuuden arviointi oli kesken. 

Entäpä jos lukisitte aloituksessa olleen linkin ennen kommentointia.

Kyse ei ollut roinan hamstraamisesta.

Vierailija kirjoitti:

Olen perillisille ilmoittanut, että taloudellinen kuolinsiivous osaltani tarkoittaa sitä, ettei mitään omaisuutta jää. Lähes kaikki on jo nyt muutettu rahaksi. Asiakkuus on kahdessa pankissa ja toisen varmaan vielä päätän ennen kuolemaani. Asunto on vielä menossa tänä vuonna myyntiin ja muutan vuokralle. Muuton yhteydessä tehdään vielä rankka konmaritus irtaimiston suhteen ja kaikki mikä ei ole välttämätöntä saa lähteä halvalla tai ilmaiseksi. Tavoite on tuhlata kaikki rahat matkusteluun ja itseni hemmotteluun sekä hoitoon. Sen verran pitää jättää, että saavat säälliset hautajaiset pidettyä. Jos nyt jotain jää enemmän, niin sekin on yhdessä paikassa ja puhtaana rahana.

M67

Etko saanut omilta vanhemmiltasi mitään perintöä? Itse ajattelen, että jätän omille lapsilleni vähintään sen, mitä itse olen saanut, inflaatio huomioituna.