Luokkakokous järkytti
Kävin luokkakokouksessa ja järkytyin siitä, miten entiset miespuoliset luokkakaverit olivat menestyneet työelämässä ja vastaavasti naiset jääneet vaille kunnollista uraa, ansioita tai vaurautta.
Syynä ei ollut lasten saaminen. Jos joku näistä naisista oli saanut lapsia, ne oli tehty vasta kolmekymppisenä. Sitä ennen oli ehditty kuluttaa kokonainen vuosikymmen ja vähän päälle vailla mitään tavoitteita tai suunnitelmia. Osa ei tuona aikana saanut edes opintoja valmiiksi.
Lukion jälkeen oli ehkä käyty ammattikorkeakoulu, mutta jääty suorittavan tason tehtäviin. Suuri osa oli lähihoitaja. Osa ei ollut hankkinut nuorempana mitään ammattia, mutta kävivät kaikki kyllä töissä. Lasten saamisen jälkeen ja vuosikausien kotona olemisen jälkeen on viimeistään hankittu ne lähihoitajan paperit ellei niitä jo ennestään ollut. Mitään päihdeongelmaa ei kenelläkään ollut. Ihan tavallisia ihmisiä, duunaritaustaisia kyllä.
Lähihoitajan työssä tai muissa pienipalkkaisissa töissä ei ole mitään vikaa, mutta helpommallakin elämässä pääsisi, kun tekisi vähän töitä itsensä eteen. Aika moni päätyi päiväkotiin töihin. En voisi kuvitella mitään raskaampaa työtä etenkin, jos on omia lapsia. Työ ei jousta yhtään ja kellon kanssa mennään eikä rahat riitä mihinkään. Luulisi, että 10 vuoden aikana olisi ehtinyt tehdä vaikka mitä. Itsekin lukenut monta tutkintoa ja kehittänyt omaa osaamista kaiken aikaa. Ruuhkavuodet on hiukan helpompi selvittää, kun on täysi vapaus työskennellä siellä, missä haluaa ja työ joustaa kaikin puolin. Itse olin kasin tyttö. Kaikkein heikoiten menestyivät näköjään ns. kympin tytöt.
Kommentit (31)
Jaa sielläkö ne kaikki minun ikäiset on olleet? Ihmettelin, kun itse pienten lasten kanssa taistelin ruuhkavuodet töissä ollen ja lisää kouluttautuen, ihmettelin, missä kaikki oman ikäiseni naiset on. Työkaverit oli aina rutkasti nuorempia tai 50-60 v. Nyt kun itse alan lähentyä viittäkymppiä, alkaa taas näkyä itseni kanssa saman ikäisiä naisia työelämässä.
Ns.nykynuoret on sellaista HÄH? Sukupolvea. Isin, äidin, siskon, veljen, sukulaisen tsi kavereiden nurkissa pyöritään 10 vuotta vähintään nuorena aikuisena eikä oikein mikään kiinnosta ja mistään tuu valmista.
Matkustelu kiinnostaa, mut se ei tuota mitään muuta kuin kokemuksia ainakin nsisille ja tuotto vain jos miljoona seuraajaa ja omistat nuorena sen vähän aikaa missi vartalon.
Eipä käy kateeks näitä
Hoh hoijaa...
Tämmönen sitten tällä kertaa.
Luulis että olis ollu kiva nähdä vanhoja koulukavereita mut sen sijaan halveksit niitä. Ootko täysjärkinen ja onko sulla asiat hyvin?
Jaa mä luulin että tarkoitit sitä leffaa. :)
Vierailija kirjoitti:
Jaa mä luulin että tarkoitit sitä leffaa. :)
Sama. :D Onneksi en ole itse nähnyt Luokkakokous-elokuvia, lyhyet pätkät ja leffojen maine riittää.
Vierailija kirjoitti:
Luulis että olis ollu kiva nähdä vanhoja koulukavereita mut sen sijaan halveksit niitä. Ootko täysjärkinen ja onko sulla asiat hyvin?
Koulukavereita. Joo!
Omat olen opettanut siihen, että peruskoulusta et ole etsimässä kavereita vaan oppimassa ne jutut, joilla pärjäät lukiossa.
Lukiosta voit katsoa kavereita, jos näyttää siltä, mutta ei ole välttämätöntä. AMK/Yliopisto on se paikka josta löydät ne kaverit ja verkoston loppuelämäksi.
No toivottavasti olet onnellinen. Kaikki eivät tarvitse ulkopuolista hyväksyntää tai kiiltävää kuorta. Olen korkeasti koulutettu, mutta arvostan enemmän vapautta ja sitä, että voin olla läsnä lapsille. Mies voi esittää meidän perheessä sitten sitä ns. hyvin menestyvää. Mutta tämä on meidän perheelle ja minulle kaikin puolin ihanteellisin ratkaisu.
Ai sulla on nyt tällainen lähestymiskulma naisten haukkumiseen. Et tänään viitsinyt laittaa sitä vikinää, että naiset eivät ole perustaneet pörssiyhtiöitä.
Niin, niin. Noin tarkasti käyty kaikkien taustat läpi ja ihan lastensaannin ajankohdat ja päihdeongelmatkin käsitelty. 😄 ps. Itsekin olen akateeminen, mutta onneksi mitään luokkakokouksia kukaan ei aikoinaan halunnut sopia
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulis että olis ollu kiva nähdä vanhoja koulukavereita mut sen sijaan halveksit niitä. Ootko täysjärkinen ja onko sulla asiat hyvin?
Koulukavereita. Joo!
Omat olen opettanut siihen, että peruskoulusta et ole etsimässä kavereita vaan oppimassa ne jutut, joilla pärjäät lukiossa.
Lukiosta voit katsoa kavereita, jos näyttää siltä, mutta ei ole välttämätöntä. AMK/Yliopisto on se paikka josta löydät ne kaverit ja verkoston loppuelämäksi.
Lapselle on tärkeää opettaa heti alusta alkaen, että kun peruskoulu loppuu et näe suurinta osaa niistä luokka(kavereista) enää ikinä. Lapset ottaa aivan liian vakavasti peruskoulun sosiaaliset härdellit, joilla ei voi olla loppuelämän kannalta kuin negatiivisia seurauksia. Jokainen konflikti, kärhämä tai muu nega "Jorin, Teron ja Piian" kanssa on vain hukattua psyykkistä voimavaraa. Aika moni on psyykksesti rikki jo peruskoulun jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulis että olis ollu kiva nähdä vanhoja koulukavereita mut sen sijaan halveksit niitä. Ootko täysjärkinen ja onko sulla asiat hyvin?
Koulukavereita. Joo!
Omat olen opettanut siihen, että peruskoulusta et ole etsimässä kavereita vaan oppimassa ne jutut, joilla pärjäät lukiossa.
Lukiosta voit katsoa kavereita, jos näyttää siltä, mutta ei ole välttämätöntä. AMK/Yliopisto on se paikka josta löydät ne kaverit ja verkoston loppuelämäksi.
Siis et ole täysijärkinen.
Vierailija kirjoitti:
No toivottavasti olet onnellinen. Kaikki eivät tarvitse ulkopuolista hyväksyntää tai kiiltävää kuorta. Olen korkeasti koulutettu, mutta arvostan enemmän vapautta ja sitä, että voin olla läsnä lapsille. Mies voi esittää meidän perheessä sitten sitä ns. hyvin menestyvää. Mutta tämä on meidän perheelle ja minulle kaikin puolin ihanteellisin ratkaisu.
No voi harmi, että joutuu "esittämään".
Eläkeikäisten naistenkin elämä pyörii edelleen miesten viettelyssä. Romanttisten kirjojen ja sarjojen luvussa. Ei heille nuorenakaan jäänyt aikaa koulutukselle. Romantiikan haku naisten menestyksen este.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulis että olis ollu kiva nähdä vanhoja koulukavereita mut sen sijaan halveksit niitä. Ootko täysjärkinen ja onko sulla asiat hyvin?
Koulukavereita. Joo!
Omat olen opettanut siihen, että peruskoulusta et ole etsimässä kavereita vaan oppimassa ne jutut, joilla pärjäät lukiossa.
Lukiosta voit katsoa kavereita, jos näyttää siltä, mutta ei ole välttämätöntä. AMK/Yliopisto on se paikka josta löydät ne kaverit ja verkoston loppuelämäksi.
Siis et ole täysijärkinen.
Taisit olla peruskoulun jännis, jonka lento päätyi naapurikadulle.
Vierailija kirjoitti:
Otas ap ne lääkkeet nyt.
Kiitos.
On niin väsynyt kommentti, että lähden nukkumaan.
No voi järkky.
Et sinä missään luokkakokouksessa ole ollut.
Kuinka monella koulutetullakaan on "täysi vapaus työskennellä siellä, missä haluaa ja työ joustaa kaikin puolin", kysyn vain? En itse ainakaan päässyt hoitovapaan jälkeen enää takaisin alani töihin, vaikka olen maisteri (huippuarvosanoin). Olin siinä kohtaa jo menetetty tapaus. Mistään vakivirasta ennen lapsentekoa oli aivan turha edes haaveilla. Kolme muuta tutkintoa eivät ole paljon asiaa auttaneet. Nyt 50+ hiipuu jo toivo mistään ainakaan itselle mielekkäästä työllistymisestä.