Lue keskustelun säännöt.
Miksi monet harmittelevat sitä etteivät opiskelleet?
19.03.2024 |
Vaikkei heillä ole tarvittavaa kapasiteettia eikä stressinsietokykyä eikä halua poistua mukavuusalueeltaan vuosiksi, ja siksi opinnot jäivät aikanaan kuten jäävät edelleenkin tekemättä.
Kommentit (134)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
niin,miksen perustanu feisbookkia,tai amazonia.
Vierailija kirjoitti:
niin,miksen perustanu feisbookkia,tai amazonia.
Ei tarvitsisi silloin ulista palkan/tukien pienuutta. Se on itsestä kiinni, ja monet valitsevat ulinan.
Miksi harmitella sellaista mitä voi edelleenkin aloittaa ja toteuttaa?
Äitini jankutti aina sitä ettei hänellä ollut mahdollisuuksia opiskella. Aina valitti, jos minulla koe lukioaikana meni huonommin ja vetosi omaan kohtaloon.
Selvisi vasta äidin kuoleman jälkeen, että äiti todellakin oli päässyt oppikouluun ja kaikki mahdollisuudet oli opiskella ihan kuten hänen sisaruksillaankin. Oli itse vain lopettanut koulun ja mennyt töihin. Myös myöhemmin olisi ollut mahdollista opiskella, mutta ei sellaiseen hänellä ollut pitkäjänteisyyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äitini valitteli tuota usein. Ostin hänelle eläköitymislahjaksi avoimen yliopiston lahjakortin. Arvatkaa vain jäikö käyttämättä.
Koulutustaso on vahvasti periytyvää, eikä vähiten geenien takia. Tämän takia lasta usein painostetaan opiskelemaan, ja jos tunnollinen venyy siihen geeneistään huolimatta, pääsee kouluttamaton vanhempi kehuskelemaan geeneillään. Todennäköisempää kuitenkin on, että kouluttamattoman lapsi tuottaa saman pettymyksen kuin kaikki aikaisemmatkin sukupolvet omille painostajilleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotkut vain ovat sellaisia ainaisia valittajia. Yleensä nämä samat haluavat myös elää lastensa kautta ja ottaa ikään kuin lasten tutkintojen kautta sen kunnian itselleen. Ovat itse olleet liian laiskoja opiskelemaan, valittaa jaksavat ja vaatia muilta.
Vierailija kirjoitti:
Jotkut vain ovat sellaisia ainaisia valittajia. Yleensä nämä samat haluavat myös elää lastensa kautta ja ottaa ikään kuin lasten tutkintojen kautta sen kunnian itselleen. Ovat itse olleet liian laiskoja opiskelemaan, valittaa jaksavat ja vaatia muilta.
Kyllähän maisterin äti koulutuseen katsomaatta on melkein maisteri itsekin. 😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut vain ovat sellaisia ainaisia valittajia. Yleensä nämä samat haluavat myös elää lastensa kautta ja ottaa ikään kuin lasten tutkintojen kautta sen kunnian itselleen. Ovat itse olleet liian laiskoja opiskelemaan, valittaa jaksavat ja vaatia muilta.
Kyllähän maisterin äti koulutuseen katsomaatta on melkein maisteri itsekin. 😂
En ole kenenkään saavutusta. Jouduin tekemään työn ihan itse ja selviydyin vanhemmistani huolimatta.
Ihmisellä voi olla mielenterveys- tai päihdeongelmia. Voi olla neurologinen poikkeavuus. Jotka oikein hoidettuina eivät estä opiskelua, mutta kun näitä asioita ei ole aina tiedostettu niin hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en harmittele. Kieliä en osaa ollenkaan, joten tiedän ettei onnistuisi. Se on suurin syy.Muiden aineiden puolesta menisi, jos ajatellaan AMK tutkintoa.
On helpompi sanoa, ettei ollut mahdollisuuksia kuin myöntää, ettei ollut kykyä eikä voimia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Äitini valitteli tuota usein. Ostin hänelle eläköitymislahjaksi avoimen yliopiston lahjakortin. Arvatkaa vain jäikö käyttämättä.
Onkohan edes olemassa sellaista matalan koulutuksen emää, joka ei valita ja väitä että jaksaisi opiskella ydinvoimaloiden suunnitteluja jos vain sitä ja tätä ja tota.
En opiskellut päivääkään sen jälkeen, kun lopetin kansalaiskoulun 1975. Ihan hyvin pärjäsin siitä lähtien ja töitäkin oli riittävästi viime vuoden loppupuolelle asti, jolloin jäin eläkkeelle. Missään vaiheessa elämää ei ole tullut sellaista tunnetta, että olisinpa opiskellut!
Vierailija kirjoitti:
En opiskellut päivääkään sen jälkeen, kun lopetin kansalaiskoulun 1975. Ihan hyvin pärjäsin siitä lähtien ja töitäkin oli riittävästi viime vuoden loppupuolelle asti, jolloin jäin eläkkeelle. Missään vaiheessa elämää ei ole tullut sellaista tunnetta, että olisinpa opiskellut!
Tämä. Opiskelu on turhaa. Onneksi oma lapseni priorisoi ajankäyttönsä yliopistossa paremmin ja jäi opinnot kesken.
Isoäitini oli tällainen valittaja. Koko lapsuuteni ja nuoruuteni 70-90-l hän ruikutti miten ei ollut saanut käydä koulua. Hänellä llisi ollut mahdollisuus ruikuttamisen sijaan suorittaa peruskoulu ja lukio tuolloin 70-90-l, jos se olisi oikeasti kiinnostanut ja hänellä olisi ollut mitään lahjoja.
Mummoni joutui jättämään opettajaopinnot kesken sodan vuoksi. Sodan jälkeen meni naimisiin ja sai 4 lasta. Jumittui kotiin väkivaltaisen, juopon ja mielenterveysongelmaisen miehen kanssa. Yritti lähteä mutta ei uskaltanut kun ei olisi ollut mitään konstia yksin elättää lapsia. Harmitteli kovasti sitä, että ei saanut tehdä opintoja loppuun.
Koska olisivat halunneet tehdä enemmän töitä saman nettopalkan eteen ja osallistua isommin muiden elättämiseen.
Heidän elämänsä ei olisi voinut mennä niin, että olisivat opiskelleet. Silti sitä harmittelevat.