Lue keskustelun säännöt.
Miksi monet harmittelevat sitä etteivät opiskelleet?
19.03.2024 |
Vaikkei heillä ole tarvittavaa kapasiteettia eikä stressinsietokykyä eikä halua poistua mukavuusalueeltaan vuosiksi, ja siksi opinnot jäivät aikanaan kuten jäävät edelleenkin tekemättä.
Kommentit (134)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En opiskellut päivääkään sen jälkeen, kun lopetin kansalaiskoulun 1975. Ihan hyvin pärjäsin siitä lähtien ja töitäkin oli riittävästi viime vuoden loppupuolelle asti, jolloin jäin eläkkeelle. Missään vaiheessa elämää ei ole tullut sellaista tunnetta, että olisinpa opiskellut!
Tämä. Opiskelu on turhaa. Onneksi oma lapseni priorisoi ajankäyttönsä yliopistossa paremmin ja jäi opinnot kesken.
Niin. Ei kaikkien tarvi olla insinöörejä tai maistereita. Meidän pienessä suvussa on yrittäjää, duunaria, konttorineitiä, kotiäitejä, rakennusmestaria, arkkitehtiä, talouspäälliköä ynnä muuta ja kaikki on tulleet hyvin toimeen. En itsekään viitsinyt lukea ammattikoulua pidemmälle vaikka oli hyvä lukupää ja muisti. Ihan hyvin pärjäsin, aina oli töitä tarjolla kunnes laittoivat (pääsin) eläkeputkeen, käytännössä vuosia aikaistetulle eläkkeelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Myöhemmin tajusin myös kuudennella että jos ei jatko-opiskele, niin tukia saa helpommin. Joten turha opiskellakaan yhtään mitään. Se ei juuri vaikuta taloudellisesti kuin muutaman satasen verran enemmän ja menetät koko päivän jossain muualla muille."
Tämä nyt on ihan potaskaa, että ero olisi vain muutaman satasen. Kyllä työssäkäyvät voivat ansaita kuukausitasolla tuhansia euroja enemmän kuin tukien varassa elävät. Eikä heidän tarvitse pelätä vaaleissa, että maahan tulee oikeistohallitus, joka leikkaa tukia.
Vanhempia syyttämällä kuvittelevat, että oma älykkyysosamäärä nousee.
Lapsestani ei tullut kirurgi-insinööriä vaikka itse olen duunari koska hänellä on joku diagnosoimaton kongnitiivinen parasetamoni tms. Syndrooma? Mistä tietäisin kun olen vain duunari?
"Ylivertaisuusvinouma on kognitiivinen vinouma, jossa yksilö yliarvioi itsensä jossakin suhteessa kuten vaikkapa jonkin taidon hallinnassa. Lisäksi tyypillisesti mitä huonompi yksilö on kyseisessä taidossa sitä enemmän hän yliarvioi osaamistaan. Tämän voi katsoa johtuvan siitä, että kun yksilö ei hallitse taidon suorittamista, ei hän osaa myöskään arvioida osaamistasoa. Kyse on siis metakognitiivisesta vajavuudesta eli kyvyttömyydestä arvioida oikein omaa taitotasoaan."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö ole turha vinoilla vanhuksille että menkää nyt lukioon ja opiskelkaa, käykää kouluja. Jotkut vanhukset tekevätkin niin, käyvät lukion iltakouluna. Onpa jotkut menmeet yliopistoonkin, tulee mieleen politiikko-james joka eläköitymisen jälkeen teologian maisteriksi. En tiedä onko papin vihkimys.
Kaitpa monen harmitus on sitä että elämä meni pienipalkkaisissa duunarihommissa, ei sitä voi enää 75 v muuttaa.
Itselläkin oli suunnitelma huvikseen valmistua eläkkeellä ylioppilaaksi mutta se menetti merkityksensä lapsenlapsia hoitaessa.
Se on helppo pilkata vanhoja, tyhmiä olette, kyllä kouluja oli jo silloin. Itse, kuten monet ystäväni, kävimme kaupunkiin muutettuamme iltakeskikoulun, kuka jatkoi mihinkin sitten, sairaanhoitajaksi tai insinööriksi tms. Itse tein tylsän valinnan, merkonomiksi.
Luultavast ap kuitenkin tarkoitti nuorempia jotka jöttävät peruskouluun.
Varmaan moni huomaa työkavereista, että olisi itsekin pärjännyt koulussa, vaikka toisin kuvittelivat. Tietysti se harmittaa, kun huomaa aivan tavallisten, yksinkertaistenkin ihmisten saavan parempia työpaikkoja, enemmän vastuuta ja parempaa palkkaa.
Toki voi aikuisenakin lähteä opiskelemaan ja jotkut niin tekee, mutta ei se ole yhtä yksinkertaista kuin nuorena. Eikä vuosikymmenien pienempi palkka muutu isommaksi. Ymmärrettävästi harmittavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämäkin voivottelu taitaa kuulua menneeseen maailmaan?
Vierailija kirjoitti:
Eikö ole turha vinoilla vanhuksille että menkää nyt lukioon ja opiskelkaa, käykää kouluja. Jotkut vanhukset tekevätkin niin, käyvät lukion iltakouluna. Onpa jotkut menmeet yliopistoonkin, tulee mieleen politiikko-james joka eläköitymisen jälkeen teologian maisteriksi. En tiedä onko papin vihkimys.
Kaitpa monen harmitus on sitä että elämä meni pienipalkkaisissa duunarihommissa, ei sitä voi enää 75 v muuttaa.
Itselläkin oli suunnitelma huvikseen valmistua eläkkeellä ylioppilaaksi mutta se menetti merkityksensä lapsenlapsia hoitaessa.
Se on helppo pilkata vanhoja, tyhmiä olette, kyllä kouluja oli jo silloin. Itse, kuten monet ystäväni, kävimme kaupunkiin muutettuamme iltakeskikoulun, kuka jatkoi mihinkin sitten, sairaanhoitajaksi tai insinööriksi tms. Itse tein tylsän valinnan, merkonomiksi.
Luultavast ap kuitenkin tarkoitti nuorempia jotka jöttävät peruskouluun.
Pitkä viesti aiheen vierestä. Voihan sitä harmitella ettei opiskellut, vaikkei missään nimessä siihen edes pystyisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Varmaan moni huomaa työkavereista, että olisi itsekin pärjännyt koulussa, vaikka toisin kuvittelivat. Tietysti se harmittaa, kun huomaa aivan tavallisten, yksinkertaistenkin ihmisten saavan parempia työpaikkoja, enemmän vastuuta ja parempaa palkkaa.
Toki voi aikuisenakin lähteä opiskelemaan ja jotkut niin tekee, mutta ei se ole yhtä yksinkertaista kuin nuorena. Eikä vuosikymmenien pienempi palkka muutu isommaksi. Ymmärrettävästi harmittavaa.
Vastuu ja työtunnit niillä koulutetuimmilla varmaan ovatkin suuremmat, tuskin palkka. Millaisissa työpaikoissa tiedetään toisten palkat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan moni huomaa työkavereista, että olisi itsekin pärjännyt koulussa, vaikka toisin kuvittelivat. Tietysti se harmittaa, kun huomaa aivan tavallisten, yksinkertaistenkin ihmisten saavan parempia työpaikkoja, enemmän vastuuta ja parempaa palkkaa.
Toki voi aikuisenakin lähteä opiskelemaan ja jotkut niin tekee, mutta ei se ole yhtä yksinkertaista kuin nuorena. Eikä vuosikymmenien pienempi palkka muutu isommaksi. Ymmärrettävästi harmittavaa.
Vastuu ja työtunnit niillä koulutetuimmilla varmaan ovatkin suuremmat, tuskin palkka. Millaisissa työpaikoissa tiedetään toisten palkat?
Ei siinä tarvi toisten palkkaa tietää, jos osas googlettaa. Tai katsoo muiden kulutuskäyttäytymistä? Lisäksi on aivan yleisessä tiedossa, että jos vastuuta on enemmän (esimiesasema) ja palkka on parempi - enemmän tai vähemmän. Jos on tekisimisissä ihmisten kanssa ja/tai tehnyt töitä monilla aloilla tai edes normaali terve ihminen, joka on käynyt peruskoulun, niin tämä asia on aivan perustietoa. Provo taisi olla kommentti, eikä tällaisiin kannattaisi edes tuhlata aikaansa..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Myöhemmin tajusin myös kuudennella että jos ei jatko-opiskele, niin tukia saa helpommin. Joten turha opiskellakaan yhtään mitään. Se ei juuri vaikuta taloudellisesti kuin muutaman satasen verran enemmän ja menetät koko päivän jossain muualla muille."
Tämä nyt on ihan potaskaa, että ero olisi vain muutaman satasen. Kyllä työssäkäyvät voivat ansaita kuukausitasolla tuhansia euroja enemmän kuin tukien varassa elävät. Eikä heidän tarvitse pelätä vaaleissa, että maahan tulee oikeistohallitus, joka leikkaa tukia.
Mutta pitää pelätä, että maahan tulee vasemmistohallitus, joka korottaa ansiotulojen verotusta. Keskiluokka eli palkansaaja ja mikro/pk-yrittäjä maksaa aina kaiken.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Myöhemmin tajusin myös kuudennella että jos ei jatko-opiskele, niin tukia saa helpommin. Joten turha opiskellakaan yhtään mitään. Se ei juuri vaikuta taloudellisesti kuin muutaman satasen verran enemmän ja menetät koko päivän jossain muualla muille."
Tämä nyt on ihan potaskaa, että ero olisi vain muutaman satasen. Kyllä työssäkäyvät voivat ansaita kuukausitasolla tuhansia euroja enemmän kuin tukien varassa elävät. Eikä heidän tarvitse pelätä vaaleissa, että maahan tulee oikeistohallitus, joka leikkaa tukia.
Mutta pitää pelätä, että maahan tulee vasemmistohallitus, joka korottaa ansiotulojen verotusta. Keskiluokka eli palkansaaja ja mikro/pk-yrittäjä maksaa aina kaiken.
Tai pääomatulojen verotusta, voi pienyrittäjä parkaa, kun vasemmisto pääsee valtaan ja kurittamaan yrittäjiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja opiskelemattomuudella ne omat ansiot päätyvät itselle eikä muille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan moni huomaa työkavereista, että olisi itsekin pärjännyt koulussa, vaikka toisin kuvittelivat. Tietysti se harmittaa, kun huomaa aivan tavallisten, yksinkertaistenkin ihmisten saavan parempia työpaikkoja, enemmän vastuuta ja parempaa palkkaa.
Toki voi aikuisenakin lähteä opiskelemaan ja jotkut niin tekee, mutta ei se ole yhtä yksinkertaista kuin nuorena. Eikä vuosikymmenien pienempi palkka muutu isommaksi. Ymmärrettävästi harmittavaa.
Vastuu ja työtunnit niillä koulutetuimmilla varmaan ovatkin suuremmat, tuskin palkka. Millaisissa työpaikoissa tiedetään toisten palkat?
Tämä. Moni ei hahmota miten progressiivinen verotus syö tulojen nousun. Vastuuta ja työkuormaa se puolestaan ei syö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö ole turha vinoilla vanhuksille että menkää nyt lukioon ja opiskelkaa, käykää kouluja. Jotkut vanhukset tekevätkin niin, käyvät lukion iltakouluna. Onpa jotkut menmeet yliopistoonkin, tulee mieleen politiikko-james joka eläköitymisen jälkeen teologian maisteriksi. En tiedä onko papin vihkimys.
Kaitpa monen harmitus on sitä että elämä meni pienipalkkaisissa duunarihommissa, ei sitä voi enää 75 v muuttaa.
Itselläkin oli suunnitelma huvikseen valmistua eläkkeellä ylioppilaaksi mutta se menetti merkityksensä lapsenlapsia hoitaessa.
Se on helppo pilkata vanhoja, tyhmiä olette, kyllä kouluja oli jo silloin. Itse, kuten monet ystäväni, kävimme kaupunkiin muutettuamme iltakeskikoulun, kuka jatkoi mihinkin sitten, sairaanhoitajaksi tai insinööriksi tms. Itse tein tylsän valinnan, merkonomiksi.
Luultavast ap kuitenkin tarkoitti nuorempia jotka jöttävät peru
Ihan varmaan moni pystyisi, niin meistä vanhan ajan ihmisistä kuin nykyisistäkin. Monella ratkaisee nykyäänkin raha, tyttäreni ystävän isä sanoi ettei Miia lukioon mene, turhaa rahan ja ajan tuhlausta. Lähihoitajaksi ja töihin. Yhtä hyvä todistus kun mridän likalla, liki 9 keskiarvo.
Kaikki eivät kykene lääkäreiksi, ydinfyysikoiksi tai lentäjiksi mutta tavallisen hum maisterin tutkinnon pystyisi moni taatusti suorittamaan jotka nyt jotain amk tai vastaavia
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö ole turha vinoilla vanhuksille että menkää nyt lukioon ja opiskelkaa, käykää kouluja. Jotkut vanhukset tekevätkin niin, käyvät lukion iltakouluna. Onpa jotkut menmeet yliopistoonkin, tulee mieleen politiikko-james joka eläköitymisen jälkeen teologian maisteriksi. En tiedä onko papin vihkimys.
Kaitpa monen harmitus on sitä että elämä meni pienipalkkaisissa duunarihommissa, ei sitä voi enää 75 v muuttaa.
Itselläkin oli suunnitelma huvikseen valmistua eläkkeellä ylioppilaaksi mutta se menetti merkityksensä lapsenlapsia hoitaessa.
Se on helppo pilkata vanhoja, tyhmiä olette, kyllä kouluja oli jo silloin. Itse, kuten monet ystäväni, kävimme kaupunkiin muutettuamme iltakeskikoulun, kuka jatkoi mihinkin sitten, sairaanhoitajaksi tai insinööriksi tms. Itse tein tylsän valinnan, merkonomiksi.
Luultavast ap
Ihan varmaan moni pystyisi, niin meistä vanhan ajan ihmisistä kuin nykyisistäkin. Monella ratkaisee nykyäänkin raha, tyttäreni ystävän isä sanoi ettei Miia lukioon mene, turhaa rahan ja ajan tuhlausta. Lähihoitajaksi ja töihin. Yhtä hyvä todistus kun mridän likalla, liki 9 keskiarvo.
Kaikki eivät kykene lääkäreiksi, ydinfyysikoiksi tai lentäjiksi mutta tavallisen hum maisterin tutkinnon pystyisi moni taatusti suorittamaan jotka nyt jotain amk tai vastaavia
Kyllä matemaattisten alojen amk työllistää paremmin ja kovapalkkaisemmin kuin humanismi. Mitä vaikeampaa on saada osaajia, sitä paremmin työllistää.
Koska heillä ei ole minkään valtakunnan kokemusta siitä.
Minuakin harmittaa ettei minusta tullut mäyrää.
Minä asuin köyhien lähiöissä. Naapurina romaneja ja juoppoja sekä jotain työssäkäyviä.
Tajusin jo kolmannella muihin oppilaisiin verraten että minulla ei ole lukupäätä. Lopetin kotitehtävien tekemisen ja kuuntelun oppitunneilla. Ei mitään järkeä nähdä kolminkertaisesti vaivaa siihen nähden mitä ystäväni näki. Hän teki läksyt jo oppituntien jälkeen ja kutsui ulos leikkimään. Totesin että läksyt saa jäädä ja ihmiselämä on liian lyhyt.
Myöhemmin tajusin myös kuudennella että jos ei jatko-opiskele, niin tukia saa helpommin. Joten turha opiskellakaan yhtään mitään. Se ei juuri vaikuta taloudellisesti kuin muutaman satasen verran enemmän ja menetät koko päivän jossain muualla muille. Lopun päivää olisit väsynyt kuten omat vanhemmat olivat. Ja yhtä köyhiä lähes kuin naapurin romanit ja juopot olivat. Sivusta seuranneena tämmöstä totesin ja päätin elämässäni. Mun matematiikan taidot on edelleen kolmasluokan tasoa.
Tykkään lukea ja opiskella työttömänä kaikkea sekalaista vapaa-aikanani. Mutta en mitenkään systemaattisesti tietyllä tarkoituksella saavuttaakseni jotain erityistä. Turha koulussa on opiskella, kun tietty porukka saa kympit vain olemalla oppitunneilla ja meikäläisten pitäisi päntätä vapaa-ajalla. Elämä on liian lyhyt sellaiseen pätemiseen. Antaa koulussa pärjänneiden tehdä kaikki työ.
Niin minä olen kuningatar.