Pitäisikö neuvolassa kertoa omasta mielialasta

jos sinusta tuntuu siltä että saat jo hyvää hoitoa, niin ei tuota varsinaisesti tarvitse neuvolaan kertoa. En minä ainakaan olen kertonut esimerkiksi että kävin terapiassa esikoisen vauva-aikaan. Ei ollut tarvetta; olin hyvä äiti ja terapia tuotti nopeasti tuloksia. Eri asia, jos olisin kokenut tarvitsevani vielä lisätukea elämään - silloin olisin varmasti kertonut.

Tiedän, että saatu lääke auttaa tai ainakin se on ennen raskautta auttanut. Nyt vaan oireet nostaa päätään ja haluan toimia ennen ku ne pahenevat. Ihan vauvan takia. Tiedän olevani ihan sama äiti siitä huolimatta, ellen vielä parempi ilman näitä ahdistuksia.



Neuvolan täti ei myöskään ole mikään empaattisin kuuntelija, jolle alkaisin näistä murheistä helpolla kertomaan.

kävit terapiassa, jos saan kysyä? Se voisi toisaalta tehdä hyvää minullekin, mutta on niin vaikea päästä ja yksityinen liian kallista.

terveyskeskukseen ja sain psykiatrisen sairaanhoitajan numeron, josta varasin ajan. Myöhemmin käsitin että sinne pitäis olla ilmeisesti joku lähete, mut omalla kohdallani sain heti ajan ja vasta jossain vaiheessa tuli selville että sinne ei sais noin vain itse soitella.



En halunnut jutella ongelmistani neuvolassa, koska ne eivät liittyneet äitiyteeni ja pelkäsin että jos otan ne esille siellä, th voi ymmärtää väärin ja joudumme jotenkin erityiseen syyniin, siis perheenä. Toisekseen neuvolan th ei ollut erityisen kuuntelevaista sorttia muutenkaan, lähinnä minä kuuntelin häntä. Ei tuntunut luontevalta kertoa hänelle mitään henkilökohtaista.



Minulle raskausaika ja vauva-aika oli henkisesti mullistavaa aikaa, ja terapia oli siihen ihan nappijuttu.On helpompaa olla äiti ja elää ylipäänsä elämäänsä, kun ei tarvitse kantaa mukanaan vanhoja taakkoja.

Toivottavasti ap pääset sinäkin terapiaan, jos koet olevasi sen tarpeessa.



2

joskus lapsen kannalta olisi hyvä, että tieto olisi meillä neuvolassa - kokonaisuutta ajatellen. Mutta toisaalta, jos sinulla jo hyva ja riittävä tukiverkosto, niin asia ok, jos haluat pitää asian omana titonasi.



-terkka-

Ei tarvitse välttämättä puhua neuvolassa.

Kelan korvaamaan kuntoutuspsykoterapiaan on oikeus 16–67-vuotiaalla henkilöllä, jonka työ- tai opiskelukyky on heikentynyt mielenterveyshäiriön vuoksi ja tavoitteena on parantaa työ- tai opiskelukykyä.



Kuntoutuspsykoterapia voidaan myöntää vain, jos kuntoutujalla on psykiatrisen diagnoosin tekemisen jälkeen ollut vähintään kolme kuukautta jatkunut asianmukainen hoitosuhde ennen Kelalle tehtyä kuntoutushakemusta. Hoito voi toteutua joko julkisessa terveydenhuollossa tai yksityissektorilla. Kolmen kuukauden hoitosuhteen jälkeen tulee esittää psykiatrian erikoislääkärin arvio diagnoosista ja kuntoutustarpeesta.



Kela korvaa kuntoutuspsykoterapiaa, joka on lääketieteellisesti perusteltu. Se voi olla yksilö-, perhe-, ryhmä- tai paripsykoterapiaa ja nuorille myös musiikkiterapiaa. Psykoterapiakorvaukset eivät muutu. Esimerkiksi yksilöterapiasta korvaus on 16–25-vuotiaille noin 52–60 euroa käynniltä ja 26 vuotta täyttäneille noin 37–45 euroa käynniltä. Psykoterapiakorvauksen enimmäismäärä vahvistetaan valtioneuvoston asetuksella.