Lue keskustelun säännöt.
Miehen vihan/pettymyksen hallinta?
26.02.2024 |
Miehelläni on ongelmia hallita vihaa ja pettymyksiä. Tunteita tuli suhteen alkuvaiheessa harvoin, nyt jopa muutamia kertoja kuukaudessa.
Tunne mikä tulee on niin voimakas, ettei mies ole enää yhtään oma itsensä. Hänelle tulee tarve paeta ja jättää kaikki taakseen, uhkailee erolla. Sitten tulee katumus ja se paska fiilis, että mitä on tehnyt. Seuraavaksi anteeksipyyntö ja hyvittelyjakso. Sitten sama toistuu alusta. Ihmettelee itsekin omaa käytöstään ja haluaa muutosta, koska tämä on todella raskasta meille molemmille.
Pystytään keskustelemaan asiasta ja käymään aina tapahtumat läpi, kun hän on rauhoittunut. Lupasi nyt myös hakea keskustelu apua ammattilaiselta.
Minä olen yrittänyt pohtia pääni puhki, mistä tämmöinen käytös voi johtua? Asiat joista asiat alkaa ei johdu minun käytöksestä, miehen mukaan. Kumpikin on ainakin puheiden mukaan tyytyväinen suhteeseen. Yhteiseen tekemiseen, seksiin ja arkeen. Onko miehellä kuitenkin halu lähteä suhteesta, hän ei vaan tiedosta sitä? Auttakaa minua ymmärtään häntä?
Kommentit (12)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ristiriitainen kiintymysmalli. Terapiassa voi helpottaa. Ja todellakaan ei ole mitään, mitä voit tehdä, paitsi olla oma itsesi.
Vierailija kirjoitti:
Epävakaa persoonallisuushäiriö. Yksi diagnoosikriteereistä on "vuorottelu vihamielisen uhman ja katumuksen välillä" joka näkyy etenkin ihmissuhteissa. Epävakaa persoonallisuus tarkoittaa tunnesäätelyn kypsymättömyyttä , ihmisen tunnesäätely on ikäänkuin jäänyt lapsen/nuoren tasolle. Hallitsemattomia tunnepuuskia ym. Epävakaus johtuu lapsuuden vaikeista kokemuksista, esim. Traumat, vaille jääminen, haitalliset vanhemmat... Eli silloin kun tunnesäätelyn olisi pitänyt kehittyä ja kypsyä, niin elämässä on ollut vaurioittavia asioita jotka estäneet sen.
Uhman ja katumuksen lisäksi muita piirteitä on mm.:
- korostunut hylätyksi tulemisen pelko
- voimakkaat, hallitsemattomat tunnereaktiot
- suuttuu helposti
- impulsiivinen toimintatapa, tekee harkitsenattomia asioita
- itsetuhoisuus (esim. itsensä satuttaminen, laiminlyöminen, päihteidenkäyttö, turvallisuudesta piittaamattomuus jn
Kiitos, Tuo lapsen omainen käytös ainakin pitää niin paikkansa. Ap
Vierailija kirjoitti:
Ristiriitainen kiintymysmalli. Terapiassa voi helpottaa. Ja todellakaan ei ole mitään, mitä voit tehdä, paitsi olla oma itsesi.
Kiitos, olen yrittänyt olla oma itseni, mutta väkisinkin nuo kohtaukset sattuu ja satuttaa. Ap
Kauanko olette olleet yhdessä? Kannattaa erota. Elämäsi tulee olemaan äärimmäisen raskasta kyseisen miehen kanssa. Toki monet naiset rakastavat uhrina elämistä ja jäävät itselleen haitalliseen tilanteeseen vuosikausiksi.
Ja toisekseen et ole miehen terapeutti tai hoitaja, joten miksi sinä mietit niin kovasti, mistä tuo johtuu? Vaikka käytökselle löytyisi "pätevä" syy jostain lapsuustraumasta tai persoonallisuushäiriöstä, niin ei se sinun elämääsi helpota eikä se myöskään oikeuta tuollaista käytöstä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun tuollainen tulee ilmi tapailun alkuvaiheessa, silloin pitää ymmärtää poistua takavasemmalle. Varoitusmerkkejä tulevasta helvetistä.
Epävakaa, ehkä. Diagnosointi kuuluu ammattilaiselle.
Jos kyseessä epävakaa, sitä voidaan hoitaa mutta vaatii psykoterapeuttista hoitoa. Hoito vaatii sitoutumista ja pitkäjänteisyyttä. Hoitotulokset on hyvät, valtaosa paranee niin että disgnostiten kriteerien mukaista käytöstä ei enää voi löytää.
On sairaus joka on hyvin raskas sekä ihmiselle itselleen että lähipiirille. Olisi hyvä sinun itsesikin saada keskusteluapua, yksin ei kyllä jaksa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kauanko olette olleet yhdessä? Kannattaa erota. Elämäsi tulee olemaan äärimmäisen raskasta kyseisen miehen kanssa. Toki monet naiset rakastavat uhrina elämistä ja jäävät itselleen haitalliseen tilanteeseen vuosikausiksi.
Ja toisekseen et ole miehen terapeutti tai hoitaja, joten miksi sinä mietit niin kovasti, mistä tuo johtuu? Vaikka käytökselle löytyisi "pätevä" syy jostain lapsuustraumasta tai persoonallisuushäiriöstä, niin ei se sinun elämääsi helpota eikä se myöskään oikeuta tuollaista käytöstä.
Kolme vuotta ollaan oltu yhdessä.
En ole terapeutti, mutta on kova tarve löytää joku järjellinen selitys käytökselle. Ap
Vierailija kirjoitti:
Epävakaa, ehkä. Diagnosointi kuuluu ammattilaiselle.
Jos kyseessä epävakaa, sitä voidaan hoitaa mutta vaatii psykoterapeuttista hoitoa. Hoito vaatii sitoutumista ja pitkäjänteisyyttä. Hoitotulokset on hyvät, valtaosa paranee niin että disgnostiten kriteerien mukaista käytöstä ei enää voi löytää.
On sairaus joka on hyvin raskas sekä ihmiselle itselleen että lähipiirille. Olisi hyvä sinun itsesikin saada keskusteluapua, yksin ei kyllä jaksa.
Kiitos. Olen jo muutaman kerran hakenut keskusteluapua ja haen jatkossakin, jos siltä tuntuu. Jatkuva epävarmuus on raskainta. Pelätä sitä seuraavaa kertaa. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen vastaavassa tilanteessa. Mies saattaa suuttua aivan silmittömästi jostain pikkujutusta, tai tyytyä vain nälvimään ja kiukuttelemaan lapsellisesti. Sitten taas toisessa tilanteessa katuu omaa toimintaansa, ymmärtää ettei se ole rakentavaa tai ehkä edes tervettä.
Olen jotenkin tulkinnut tämän käyttäytymismallin tulevan lapsuudenkodista. Hänen vanhempiensa, erityisesti hänelle läheisemmän, tunne-elämä on samanlaista. Ei mitään sellaista kontrollia, mitä itse koen että aikuisella pitäisi omiin reaktioihinsa olla. Tätä perustellaan sieltä kotoakin käsin niin, että me vaan ollaan tällaisia tulisukkia, hehheh.
Tiivistetysti välillä tuntuu, että tunne-elämä pyörii aivan liikaa oman navan ja sen reaktioiden ympärillä, eli että kaiken pitää mennä juuri niinkuin itselle tuntuu parhaalta, ja jos pienikin asia tuntuu itsestä ärsyttävältä, on oikeutettua sellaisesta suuttuminen. Kun kuuntelen juttuja lapsuudesta sekä miehen vanhemmilta että perheeltä, toistuu se malli, ettei temperamenttisen puolisoni reaktioita ole lapsena kontrolloitu mitenkään, vaan on todettu että sepäs on tuollainen.
Tilanne meillä menee pikkuhiljaa parempaan päin, koska puolisoni alkaa ymmärtää, ettei hänen käytöksensä ole rakentavaa vaan tuhoavaa. Noin pitkälle ihmisen minäkäsitykseen asti rakentunutta käytöstä on vaikeaa ja hidasta muuttaa, mutta mahdollista se on.
Vaikka muutosta tapahtuu, niin välillä meinaa itseltäkin usko loppua ja harkitsen eroa. Jos mitään muutosta ja itsereflektiota ei olisi vuosien saatossa ollut, olisin jo lähtenytkin.
Vierailija kirjoitti:
Olen vastaavassa tilanteessa. Mies saattaa suuttua aivan silmittömästi jostain pikkujutusta, tai tyytyä vain nälvimään ja kiukuttelemaan lapsellisesti. Sitten taas toisessa tilanteessa katuu omaa toimintaansa, ymmärtää ettei se ole rakentavaa tai ehkä edes tervettä.
Olen jotenkin tulkinnut tämän käyttäytymismallin tulevan lapsuudenkodista. Hänen vanhempiensa, erityisesti hänelle läheisemmän, tunne-elämä on samanlaista. Ei mitään sellaista kontrollia, mitä itse koen että aikuisella pitäisi omiin reaktioihinsa olla. Tätä perustellaan sieltä kotoakin käsin niin, että me vaan ollaan tällaisia tulisukkia, hehheh.
Tiivistetysti välillä tuntuu, että tunne-elämä pyörii aivan liikaa oman navan ja sen reaktioiden ympärillä, eli että kaiken pitää mennä juuri niinkuin itselle tuntuu parhaalta, ja jos pienikin asia tuntuu itsestä ärsyttävältä, on oikeutettua sellaisesta suuttuminen. Kun kuuntelen juttuja lapsuudesta sekä
Kiitos rohkaisevista sanoista. Tämä antaa toivoa minulle. Itselläkin viime kerran jälkeen meni hermot totaalisesti vaikka olen yrittänyt ymmärtää. Sanoin, että jos et lähde selvittämään asioita, annan periksi. Se ilmeisesti herätti. Tsemppiä sinulle! Ap
Epävakaa persoonallisuushäiriö. Yksi diagnoosikriteereistä on "vuorottelu vihamielisen uhman ja katumuksen välillä" joka näkyy etenkin ihmissuhteissa. Epävakaa persoonallisuus tarkoittaa tunnesäätelyn kypsymättömyyttä , ihmisen tunnesäätely on ikäänkuin jäänyt lapsen/nuoren tasolle. Hallitsemattomia tunnepuuskia ym. Epävakaus johtuu lapsuuden vaikeista kokemuksista, esim. Traumat, vaille jääminen, haitalliset vanhemmat... Eli silloin kun tunnesäätelyn olisi pitänyt kehittyä ja kypsyä, niin elämässä on ollut vaurioittavia asioita jotka estäneet sen.
Uhman ja katumuksen lisäksi muita piirteitä on mm.:
- korostunut hylätyksi tulemisen pelko
- voimakkaat, hallitsemattomat tunnereaktiot
- suuttuu helposti
- impulsiivinen toimintatapa, tekee harkitsenattomia asioita
- itsetuhoisuus (esim. itsensä satuttaminen, laiminlyöminen, päihteidenkäyttö, turvallisuudesta piittaamattomuus jne)
- läheisissä ihmissuhteissa voimakkaat ylä- ja alamäet, tunteiden vaihtelu kumppania kohtaan (esim. Viha ja rakkaus vaihtelee)
Muitakin on mutta en tässä muista kaikkia