Lue keskustelun säännöt.
Miksi mulla ei oo yhtän kunnianhimoa?
17.02.2024 |
Mistä johtuu?
Tykkään opiskella ja sivistyä, puhun useita kieliä ja soitan kahta instrumenttia. Olen myös kohtalaisen älykäs (opin nopeasti ja esim. gradu palkittiin aikanaan). Akateeminen tutkinto siis on ja kiva helpohko koulutusta vastaava työ. Olen tyytyväinen elämääni näin, mutta tunnen oloni oudoksi ja erilaiseksi, kun lähipiirissä ihmiset jatkuvasti hakevat uusia haasteita työelämässä, kehittyvät ja hakeutuvat haastavampiin ja rahakkaampiin hommiin. Ymmärsin juuri, että olen ollut viimeiset 15 vuotta ihan samassa tilanteessa urallisesti ja taloudellisesti.
Mistä tällainen voi johtua? En sinällään pelkää haasteita, mutta en niitä kaipaakaan.
Kommentit (41)
Kun ei vaan kiinnosta. Sitä on Suomessa tosi paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sellainen persoonallisuus vaan. Ei ole mullakaan. joku työkkärin psykologi teki testejä, niissä selvisi ettei ole tippaakaan kunnianhimoa.
Saatat alitajuisesti pelätä suuremman vastuun tuomaa stressiä.
Oletko hyvä työssäsi, haluatko kehittyä ja kehittää sitä?
Minä ainakin koen ettei minulla ole sellaista kunnianhimoa, että minun pitäisi luoda uraa, saada enemmän rahaa, olla 'kiireinen' tittelien ja ylennysten kerääjä. Varsinkaan en halua olla vastuussa toisten tekemästä työstä.
Sen sijaan minulla on kunnianhimoa tehdä mielestäni mielenkiintoinen työni hyvin, kehittyä ja kehittää sitä.
Enemmän ihmettelen ihmisiä, joilla on kunnianhimoa muttei minkäänlaisia kykyjä vaan ainoastaan suuri suu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mistä tällainen persoonallisuus sitten johtuu?
Ihan normaalia. Tärkeintä, että itse tykkää. Mä oon edennyt työelämässä, mutta ihan tuurilla esimieheksi asti.Mulle on vain ehdotettu korkeampia juttuja ja vastaan aina joo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvähän tuo on. En minä ainakaan haluaisi ristikseni yhtään ylimääräistä himoa, -kunnian tai minkään muunkaan.
Lisäksi olet jo luettelosi mukaan saavuttanut enenmän kuin 80% suomalaisista tulee ikinä saavuttamaan.
Sama tilanne kuin ap:llä, paitsi kielet ja soittaminen ei ole mun juttu. Tekniikka, urheilu, logiikka ja organisointi ja ihmistuntemus yhdistettynä karismaan, joka nostaa minut keskiöön aina tuntemattomien seurassa. En vain halua epäonnistua missään ja en hae haasteita. Toisaalta olen kunnianhimoisten ihmisten pahin painajainen, koska kerron jo edeltä, mihin heidän suunnitelmansa tulevat törmäämään ja olen ollut oikeassa lähes erehtymättä. Kunnianhimo on vitsaus, jos se yhdistyy korkeintaan keskinkertsiseen älyyn ja näinhän se yleensä tekee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole työelämässä tippaakaan kunnianhimoinen. Mutta sen sijaan urheilussa vapaa-ajalla tykkään ylittää itseni jatkuvasti ja oppia uusia liikuntamuotoja, samoin pianolla soitossa. Mutta pääosin olen laiska ja mukavuudenhaluinen. Ja todella onnellinen, onnellisempi kuin muut ympärilläni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole työelämässä tippaakaan kunnianhimoinen. Mutta sen sijaan urheilussa vapaa-ajalla tykkään ylittää itseni jatkuvasti ja oppia uusia liikuntamuotoja, samoin pianolla soitossa. Mutta pääosin olen laiska ja mukavuudenhaluinen. Ja todella onnellinen, onnellisempi kuin muut ympärilläni.
En minäkään, siksi en käynyt peruskoulua enempää kouluja. Nyt ei saa oikein töitä, pitäisi väkipakolla hankkia kunnianhimo
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielestäni kertoo siitä että ihminen on yksinkertaisesti laiska
Eiköhän se riitä että selvitään. Ap:lla on kuitenkin näyttöjä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole työelämässä tippaakaan kunnianhimoinen. Mutta sen sijaan urheilussa vapaa-ajalla tykkään ylittää itseni jatkuvasti ja oppia uusia liikuntamuotoja, samoin pianolla soitossa. Mutta pääosin olen laiska ja mukavuudenhaluinen. Ja todella onnellinen, onnellisempi kuin muut ympärilläni.
En minäkään, siksi en käynyt peruskoulua enempää kouluja. Nyt ei saa oikein töitä, pitäisi väkipakolla hankkia kunnianhimo
Kyllä siinä kunnianhimo tulee kun otetaan tuet pois, alkaa nappaamaan pyllyjen pesukin😆
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole työelämässä tippaakaan kunnianhimoinen. Mutta sen sijaan urheilussa vapaa-ajalla tykkään ylittää itseni jatkuvasti ja oppia uusia liikuntamuotoja, samoin pianolla soitossa. Mutta pääosin olen laiska ja mukavuudenhaluinen. Ja todella onnellinen, onnellisempi kuin muut ympärilläni.
En minäkään, siksi en käynyt peruskoulua enempää kouluja. Nyt ei saa oikein töitä, pitäisi väkipakolla hankkia kunnianhimo
Kyllä siinä kunnianhimo tulee kun otetaan tuet pois, alkaa nappaamaan pyllyjen pesukin😆
Niinpä! vaihdannaistalous takas ja bittiraha ainakin pitäisi kieltää koska sitä on niin helppo jaella ja sen jakelu lähtee lapasesta. Jos tutkimaan maailman rahoitusjärjestelmää niin velkaa on aina enemmän kuin voisi maksaa ja toi systeemi konkassa.
Ei mullakaan ole. Muutenkaan en näe kauheasti tavoiteltavaa elämässä. Esimerkiksi en halua parisuhdetta enkä mitään vaivalloisia keskiluokkaisia statussymboleita.
Myönnän että olen laiska ja saamaton.
Töissä olen kuitenkin ahkera työntekijä, liiankin tunnollinen. On vaikea pysyä kiinnostuneena työstä kun ainoa motivoiva asia on rahan tienaaminen, ettei tarvitse elää yhteiskunnan tukemana. Kunnianhimoa on sen verran kuitenkin, että haluan elättää itseni.
Luulen että minulta puuttuu kunnianhimo koska elämä mennyt niin että kaikki on epäonnistunut. Joskus oli paljonkin kunnianhimoa mutta olen jotenkin vajavainen päänsisällön kanssa etten ole kyennyt saavuttamaan asioita mihin pyrin täydestä sydämestäni. Siksi en enää halua, toivo tai yritä mitään.
Voiko kunnianhimo puuttua epäonnistumisten vuoksi? Tai ylipäätään siksi ettei ole saanut tuntea sitä hyvää oloa mitä onnistuminen tuo
Olet löysä.