Satuin näkemään somessa pitkästä aikaa vanhan koulukaverini teiniajoilta, ja hänen elämänsä
on niin erilaista kuin mun. Hän elää nyt sellaista elämää kuin meidän vanhemmat eli kun olimme teinejä. Hän on naimisissa, teinien vanhempi, asuu perheineen tiilitalossa. Leipoo mokkapaloja teiniensä urheilujoukkueiden juhliin. Mies melko menestynyt yrittäjä kuljetusalalla. Hän itse on hoitoalalla.
En meinaa päästä yli siitä miten hänen elämänsä meni tismalleen siten kuin aikoinaan suunnitteli. Omassa elämässäni tuli kriisejä, isoja vastoinkäymisiä, pelkkää oleilua ja itseni ymmärtämistä, ajelehtimista (ei kuitenkaan päihteitä). Olemme saman ikäisiä ja mun elämä on tänä päivänä jotain ihme vapaata filosofointia, ja hänen elämänsä on sellaista...
En valita enkä vähättele enkä kadehdi. Tää on vain niin outoa. 😄
Kommentit (4)
Mikä on outoa? Se että sun elämä ei ole samanlaista kuin koulukaverisi? Mikä siinä on outoa?
No sellaista se vaan on, että osa on jalat maassa tyyppejä ja toiset elää pää pilvissä.
Usein nämä jalat maassa tyypit saavuttavat helpommin ne omat tavoitteensa ja unelmansa kuin hieman erilaisempia unelmia tavoittelevat. Tavalliset haaveet kun ovat konkreettisempia toteuttaa. Niin kauan kun oma elämä on oman näköistä niin molemmat on ihan hyviä tapoja elää.
Se on ihan luonnollista että välillä miettii olisiko voinut tehdä jotain toisinkin. Useimmiten siihen ei olisi kuitenkaan ollut todellisia mahdollisuuksia tai sitten jotain muuta olisi jäänyt tekemättä ja kokematta.
Elämä on valintoja joka ikinen päivä. Sinun elämä on ap sellaista miten olet valinnut.
Eli sinäkin olet kertomasi perusteella hoitoalalla.