Kuuluko lapsesi suosittuihin vai jämäporukkaan?

Hänestä pitävät sekä opettajat että kaverit.



Keskimmäinen kuuluu ehkä ihan ok-porukkaan. On ihan kohtuullisen suosittu (oikeastaan pidetty,) muttei ihan koko luokan suosikki kuten esikoinen.



Kuopuksesta on vielä vaikea sanoa. Kavereita riittää, mutta myös sellaista "ei olla ton kaa"-juttuja. Kuopus on tosin vasta 4v ja siinä iässä paras kaverikin vaihtuu monta kertaa päivässä ainakin noilla.

niin suosittuihin. Ei ole mikään johtohahmo mutta kaveripiiriin kuuluvat ne luokan suosituimmat pojat. Ja salaa sisimmässäni olen hirvittävän helpottunut vaikka tuollaista jaottelua tietysti vastustakin (ainakin jos se puheeksi tulee jossain).

en tiedä onko suosittu vai ei, mutta ainakin tunkee itsensä joka paikkaan. Ei arastele poikia eikä tyttöjä, aina on jossain liehumassa. Voi asenteensa vuoksi saada kolhuja koulumatkansa aikana, kaikki ei varmaan voi häntä sietää. Toivon että on tarpeeksi vahva pitääkseen ennakkoluulottoman ja avoimen asenteensa.

ei hän erityisen suosittu ole eikä hän edes hakeudu aktiivisesti ryhmän suosioon.

Poika neljännellä. Hänellä on silmälasit. Parhaat kaverit ovat se Lihava ja se Juntti..



On muuten ihan normaalia olla "salaa helpottunut", jos oma lapsi kuuluu niihin suosittuihin. Niin kauan kuin se oma ei ole kiusattu ja pääsee porukoihin, ei muiden lasten syrjiminen yleensä vanhempia haittaa.

ei hän erityisen suosittu ole eikä hän edes hakeudu aktiivisesti ryhmän suosioon.[

mutta samalla olen puhunut hänelle myös siitä, että muidenkin kanssa on hyvä leikkiä, kuin vain niiden parhaiden kavereiden. Harrastusten myötä hän on ystävystynyt myös joidenkin luokan hiljaisempien kanssa paremmin.



Sanoin kerran tytölle, että olen todella pettynyt siihen, että et ole huolinut kaikkia leikkiin mukaan. (Joskus tuli tällaista viestiä koulusta). Toivoisin vain että se tulisi häneltä luonnostaan eikä vain sen takia, että äiti tai joku muu niin käskee.



En voi sietää sellaista pissis-meininkiä, että osa porukasta on olevinaan koulun kermaa ja muita katsotaan nenän vartta pitkin, panetellaan ja naureskellaan.

ja ihan suoraan sanottuna mua ottaa se päähän.

Nämä suositut kun ovat niitä toisia syrjiviä ja itseriittoisia moppitukkia.



Olisikin sen 'jämäressukan' kaveri.

Lapsillani on ystäviä ja ovat onnellisia, sen on kai pääasia.

Toivon oikeastaan etteivät kuuluisikaan kumpaakaan ääripäähän.

ja lapseni ei kuulu heihin. Ilmeisesti siis jämäporukkaa.

toimeen kaikkien kanssa.

ainakin 14 ja 13v tyttäret ja kyllä tolla 3v pojallakin hoidossa paljon kavereita :)

facebookissa parisataa kaveria ja luokalla sekä koulussa suosituissa piireissä. Ja hauskinta on, että poika on se vähän 'nolo'. Silmälasit ja pullea ja lisäksi vielä Touretten oireyhtymä, joka aiheuttaa kaikenlaisia noloja tilanteita. Mutta ei se tahtia haittaa,kun uskaltaa itse, niin ei ketään suljeta pois.

poika 5v.

Ei ollut teinin luokalla eikä nyt ala-astelaisen.

Vanhemmalla on kyllä paljon kavereita, mutta luulen, ettei kuitenkaan kuulu mihinkään suosikkiryhmään. Kaveritkin pääasiassa ylemmiltä ja alemmilta luokilta (kun sattuvat asumaan kaikkein lähempänä). Tärkeintä on, että on niitä hyviä kavereita.



Nuoremmalla riittää kavereita, päiväkodintädin mukaan haluttu leikkikaveri. Mitä se sitten tarkoittaakin.



Kuten joku jo aiemmin vastasi, molemmat ääripäät on huonoja vaihtoehtoja.

Kaksi pientä koulua yhdistettiin ja luokan ystävyyssuhteet pyörähtivät uuteen järjestykseen. Lapseni putosi jotenkin kaveriporukoiden väliin, eikä tuntenut kuuluvansa mihinkään. Opettaja reagoi onneksi tilanteeseen ja antoi ylemmän luokan tutorille "salaisen tehtävän", tämän tuella väliin putoajakin pääsi taas porukkaan mukaan.

Kuuluu ehdottomasti luokan äänekkääseen ja suosittuun kingijengiin ja pidän tilannetta vähän silmällä, ettei esim. kiusaamista tai muuta pomottelua ala esiintymään. Leikkii vapaa-ajallaan myös erään "jämäryhmäläisen" kanssa tosi kivasti, siihen yritänkin kannustaa.



4 v tyttö on luonnostaan aivan käsittämättömän älykäs sosiaalisesti, suoraansanoen kadehdin häntä. Olisinpa itse niin vaivattomalla tavalla sosiaalinen! Hän on kuin kala vedessä porukassa kuin porukassa ja on todella suosittu tarharyhmässään sekä tyttöjen että poikien keskuudessa.

Lapset 11v ja 9v (sekä 5v). Itse eikä lapseni koe että luokalla olisi se suosittu porukka ja se jämäporukka (tälläisiäkin luokkia olen nähnyt). Lapsillani on kavereita riittävästi ja kulkevat siinä seurassa missä viihtyvät.



11v poika kulkee koulussa lähinnä siinä porukassa jossa on kilpaurheilijat (tykkäävät pelata jalkapalloa ja tehdä liikunnallisia juttuja välitunnilla). Toisaalta vapaa-aikana kulkee myös muiden kanssa, eli niiden jotka kuuluvat enemmän älykköihin (ainakin vanhempiensa mielestä). On oikeasti aika monen kanssa ja aina ei ole varsinaista omaa porukkaa. Luokan molemmissa porukoissa voi olla nokkimista ja kummassakin on omasta mielestään "joukon johtajia". Poikani ei kuulu johtajiin, mutta ei toisaalta alistukaan näiden touhuihin, vaan pitää päänsä. Vapaa-aikana liikkuu myös muiden luokkien poikien ja harrastuskavereiden kanssa.



Tyttö taas viihtyy vapaa-aikana omassa pienessä 3-4tytön kaveriporukassa. Tietää kenen kanssa haluaa olla ja viihtyy ja kenen kanssa ei. Välitunnit on koko luokan tytöt yhdessä isommassa porukassa. Tyttöni ei ole se suosituin, mutta ei varmasti jämäporukassakaan. Oikeasti luokalla on sen verran persoonallisia tyttöjä, että siellä ei hevin tälläistä jakoa tule olemaan. Pissistä tytöstä myöskään tuskin tulee tekemälläkään, kuten ei myös kavereistakaan (osa kavereista pukeutuu jopa varsin poikamaisesti).



Toisaalta lapset liikkuvat vapaa-aikana myös tietyissä harrastusporukoissa, joissa myös kaverisuhteita. Harrastukset vievät jonkin verran aikaa kilpailuineen ja turnauksineen, sekä leireineen, joten siinä ehtii myös solmia kaverisuhteita.