Onko tämä edes "oikea" perhe?
Mies viikonloput kakkosasunnolla, aina. Itse en lähde koska haluan olla omassa kodissa. Lapset omissa menoissaan. Minä tunnen itseni päivystäväksi kotipalvelijaksi, ja kovin yksinäiseksi. Olen alkanut kyseenalaistaa kaiken mielekkyyttä.
Onko kellään samanlaista?
Kommentit (35)
Minkä ikäisiä lapsia?
Älä palvele tai päivystä. Nauti omasta ajastasi ja tee suunnitelmia tuleville viikonlopuille. Lähde reissuun, tapaa ystäviä.
Om perhe. Ei sun tartte siellä kotona päivystää ja palvella. Elä omaa elämääsi.
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäisiä lapsia?
Älä palvele tai päivystä. Nauti omasta ajastasi ja tee suunnitelmia tuleville viikonlopuille. Lähde reissuun, tapaa ystäviä.
Niin, pitäis opetella. Olen vaan niin tottunut olemaan "tärkeä."
Lapset lukio ikäisiä, eivät tarvitse muumimammaa, mies ei senkään vertaa. Ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäisiä lapsia?
Älä palvele tai päivystä. Nauti omasta ajastasi ja tee suunnitelmia tuleville viikonlopuille. Lähde reissuun, tapaa ystäviä.
Niin, pitäis opetella. Olen vaan niin tottunut olemaan "tärkeä."
Lapset lukio ikäisiä, eivät tarvitse muumimammaa, mies ei senkään vertaa. Ap.
Et osaa edes yhdyssanoja...
Mee vaikka opiskelemaan jotain
vaikka joku kieli huvin vuoksi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäisiä lapsia?
Älä palvele tai päivystä. Nauti omasta ajastasi ja tee suunnitelmia tuleville viikonlopuille. Lähde reissuun, tapaa ystäviä.
Niin, pitäis opetella. Olen vaan niin tottunut olemaan "tärkeä."
Lapset lukio ikäisiä, eivät tarvitse muumimammaa, mies ei senkään vertaa. Ap.
Et osaa edes yhdyssanoja...
Sulla se on fiksuja kommentteja.
Vierailija kirjoitti:
Säälittävä, kun et mene miehesi kanssa! Törkeä! Ja vielä valitat!
Olen siellä vaan tiellä, miehellä paljon omia juttuja. Ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäisiä lapsia?
Älä palvele tai päivystä. Nauti omasta ajastasi ja tee suunnitelmia tuleville viikonlopuille. Lähde reissuun, tapaa ystäviä.
Niin, pitäis opetella. Olen vaan niin tottunut olemaan "tärkeä."
Lapset lukio ikäisiä, eivät tarvitse muumimammaa, mies ei senkään vertaa. Ap.
Eli et arvosta itseäsi vain omana itsenäsi, vaan merkitys pitää hakea itsen ulkopuolelta. Tässä oiva esimerkki, miten se vanhemmuus ei tee ihmisestä aikuista. Nyt on sinulla hyvä hetki hankkia elämä ja kerta kaikkiaan aikuistua.
Onko joku vaatinut päivystämään? Miksi et mene omille menoillesi tai miehen kanssa kakkosasunnolle? Aloitus kuulostaa uhriutumiselta eli omalta valinnalta joka halutaan sysätä muiden niskoille.
Ja mitä muutenkaan on oikea perhe-elämä? Veikkaan ettei ole kahta identtistä elämää elävää perhettä. Joillain se on tiivistä yhdessäoloa ja toisilla itseellisempää elämää.
Voi, tiedän tilanteesi. Pikkuhiljaa etsit itsellesi muutakin elämää, vahvistut.
Miksi sinulla ei ole omia juttuja? Ei kannata uhriutua, ei ainakaan miehen takia. Ärsyttää naiset jotka istuu kotonaan odottamassa että elämä muuttuisi, ei se muutu ellet itse tee sille jotain.
Oletpa ärsyttävän kuuloinen marttyyri. En jaksaisi hetkeäkään seuraasi.
Olet liian tunnollinen ja kiltti. Ymmärtääköhän miehesi arvostaa sinua?
Perhe se on. Se millainen, voit siihen itse vaikuttaa. Kuulostaa siltä, että haluaisit olla läheisempi lapsiesi ja miehesi kanssa. Järjestä yhteistä tekemistä. Lukiolaisten kanssa voi laittaa vaikka yhdessä ruokaa ja auta opiskeluissa. Oma äitini kyseli aina läksynä olleista kappaleista, tenttasi sanakokeisiin ja kokeisiin. Oli ihanaa. Kerro heille, että haluaisit olla läheisempi ja viettää enemmän aikaa heidän kanssaan. Kysy ehdotuksia yhteiselle tekemiselle.
Tiedoksi lapsiperheellisille: se on ohimenevä vaihe, sen varaan ei kannata elämäänsä rakentaa, vaan sen pysyvän eli oman itsesi. Lapsiperhevaihe kestää noin 20 vuotta. Ja avioliitot voi aina hajota, toinen menehtyä, tms.
Vierailija kirjoitti:
Perhe se on. Se millainen, voit siihen itse vaikuttaa. Kuulostaa siltä, että haluaisit olla läheisempi lapsiesi ja miehesi kanssa. Järjestä yhteistä tekemistä. Lukiolaisten kanssa voi laittaa vaikka yhdessä ruokaa ja auta opiskeluissa. Oma äitini kyseli aina läksynä olleista kappaleista, tenttasi sanakokeisiin ja kokeisiin. Oli ihanaa. Kerro heille, että haluaisit olla läheisempi ja viettää enemmän aikaa heidän kanssaan. Kysy ehdotuksia yhteiselle tekemiselle.
Siis mitä, lukiolainen tekee läksyjä vanhemman kanssa? Ei näin, ei missään nimessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Säälittävä, kun et mene miehesi kanssa! Törkeä! Ja vielä valitat!
Olen siellä vaan tiellä, miehellä paljon omia juttuja. Ap.
Kuinka pieni se sitten on?
Elät yhdessä elämän suurista murroskohdista. Lapset eivät enää tarvitse sinua samalla tavalla ja miehesi on löytänyt itselleen mielekästä tekemistä. Sinä vielä haikailet mennyttä aikaa. Nyt sun olisi hyvä pohtia, mikä tuottaisi sinulle mielihyvää. Jos haluat viettää enemmän aikaa miehesi kanssa, kerro se hänelle. Jos hän ei ole valmis joustamaan yhtään omista menoistaan, on hyvä miettiä, paljonko teillä on muutenkaan enää yhteistä. Kiva harrastus tai pari itselle tekisi myös tosi hyvää!
Itse istuin sohvalla vuoden tuossa tilanteessa ja mietin, että nyt olis sitä omaa aikaa, mitä tekisin. Aloitin yhden kulttuuriharrastuksen sekä kolme kertaa viikossa liikuntaa. Ja toki olen työssäkäyvä. Mieli pysyy virkeänä. Miehen kanssa meillä on hyvä olla yhdessä. Hän tekee paljon töitä ja on vielä kuopuksen harrastuksessa mukana, mut vapaa-aikana matkustelemme ja se on tosi kivaa.
Säälittävä, kun et mene miehesi kanssa! Törkeä! Ja vielä valitat!