Onko tämä edes "oikea" perhe?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perhe se on. Se millainen, voit siihen itse vaikuttaa. Kuulostaa siltä, että haluaisit olla läheisempi lapsiesi ja miehesi kanssa. Järjestä yhteistä tekemistä. Lukiolaisten kanssa voi laittaa vaikka yhdessä ruokaa ja auta opiskeluissa. Oma äitini kyseli aina läksynä olleista kappaleista, tenttasi sanakokeisiin ja kokeisiin. Oli ihanaa. Kerro heille, että haluaisit olla läheisempi ja viettää enemmän aikaa heidän kanssaan. Kysy ehdotuksia yhteiselle tekemiselle.

Siis mitä, lukiolainen tekee läksyjä vanhemman kanssa? Ei näin, ei missään nimessä. 

Eihän tossa sanottu, että läksyt tehty yhdessä, vaan tuettu opiskelua kyselemällä. Ite oisin aikanaan kaivannut tollasta, esim. juurikin sanoja oli vaikea tentata itse itseltään (tosin se vaatii myös sitä, että myös kysyjä osaa kieltä jollain tasolla).

Kun tietäisi, missä asut niin pyydettäisiin sut mukaan seuraavaan K-40 discoon ystävättärien kanssa...

Vierailija kirjoitti:

Mikä tuo kakkosasunto on?

Vapaa ajan asunto.

Nyt ap istu alas ja mieti mitä haluat tehdä elämässäsi nyt tai vaikka viiden vuoden kuluttua. Ja sitten toteuttamaan asioita.

Jos haluat yhteistä aikaa miehesi kanssa niin kerro se. Ehdota että lähdet nyt kakkosasunnolle miehen kanssa tekemään asioita (remppaamaan, kalastamaan jne). Ja pyydät miestä että olisi seuraavana viikonloppuna sun kanssa ykkösasunnolla niin voisitte käydä yhdessä leffassa/konsertissa/baarissa/harrastuksessa x.  Ja tekisit teille kunnon brunssin sunnuntai aamulle jne. Arkenakin voisitte tehdä jotain yhdessä. Oma mies kävi just kysymässä käytettäisiinkö koira yhdessä lenkillä. Muisteltiin että sairastamisten ym takia edellisestä yhteislenkistä on ainakin kuukausi. Ennen käytiin melkein joka ilta yhdessä kävelyllä koiran kanssa. 

 

Ja teineille kanssa voi ehdottaa että käytäisiinkö jossain yhdessä vai pidetäänkö koti-ilta. Leivotaan yhdessä pitsaa tai käydään porukalla kokeilemassa seinäkiipeilyä/avantouintia jne. 

 

Lähtisiköhän mieheso treffeille kanssasi?

Eli ap ala järjestää yhteistä tekemistä muiden kanssa. Jos eivät suostu tekemään mitään yhdessä niin sitten on ongelmia. Mutta jos et edes ehdota niin sitten sinä olet ongelma. Jos haluaa yhteistä aikaa niin sen eteen voi tehdä asioita.

Eilen teinit oli ruoka-aikana kiltisti kotona kun tiesivät että teen pitsoja. Saivat täyttää omat pitsansa lempitäytteillä ja samalla kerettiin jutella kun paistoin pitsoja ja syötiin jne.

Eikö se ole helpottavaa, että sinua ei enää lasten toimesta tarvita? Olen aina ihmetellyt ihmisiä, joille elämään tulee merkitystä sen kautta, että joku tarvitsee. Se kuulostaa siltä, että ei arvosta itseään, ei oikein pidä itseään minään, on vain toisia ja toisten tarpeita varten. Siinä välineellistää itsensä. 

Parisuhteesi kuulostaa hyvin etäiseltä, teitä on tainnut yhdistää vain lapset ja nyt se tekijä poistuu. Varaudu erillisiin elämiin miehesi kanssa tai eroon. Tai tee asialle jotain. Vaikuttaa ettei miehesi ole sinusta kovinkaan kiinnostunut.

Olisin halunnut tänään miehen kanssa teatteriin, mutta ei hän sen takia tule aikaisemmin kotiin, kysyin.

Mutta minäpäs lähdenkin yksin!  Ap.

Mites se menikään, että lapsia kannattaisi kaikkien ehdottomasti hankkia, muuten voi kaduttaa, kun myöhemmällä iällä kokee tyhjyyttä ja merkityksettömyyttä elämässään.... Tyhjyys ja merkityksettömyys taitaakin olla monen lapsellisen pulma. Tsemppiä!

Se on niin tavallista kun lapset aikuistuu niin äiti kokee yksinäisyyttä.Se on toisten helppo puhua,että tapaa ystäviä ja muuta sellaista.Niitä ystäviä ei aina edes ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkä ikäisiä lapsia?

 

Älä palvele tai päivystä. Nauti omasta ajastasi ja tee suunnitelmia tuleville viikonlopuille. Lähde reissuun, tapaa ystäviä.

Niin, pitäis opetella. Olen vaan niin tottunut olemaan "tärkeä."

Lapset lukio ikäisiä, eivät tarvitse muumimammaa, mies ei senkään vertaa. Ap.

No miten järkevää se on rakentaa koko elämänsä lasten varaan?! Ja miehen..

Lapset kasvaa ja lähtee, mies ku olee tai lähtee. Mitä sä sitten teet?

Ketä syytät sitten omasta kurjuudesta?

Elä omaa elämää ja pidä hauskaa. Muut pörrää siinä sivussa sen minkä pörrää.

Vierailija kirjoitti:

Se on niin tavallista kun lapset aikuistuu niin äiti kokee yksinäisyyttä.Se on toisten helppo puhua,että tapaa ystäviä ja muuta sellaista.Niitä ystäviä ei aina edes ole.

Eli lapsellisuus aiheuttaa yksinäisyyttä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on niin tavallista kun lapset aikuistuu niin äiti kokee yksinäisyyttä.Se on toisten helppo puhua,että tapaa ystäviä ja muuta sellaista.Niitä ystäviä ei aina edes ole.

Eli lapsellisuus aiheuttaa yksinäisyyttä. 

No ei se noin mustavalkoista ole!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on niin tavallista kun lapset aikuistuu niin äiti kokee yksinäisyyttä.Se on toisten helppo puhua,että tapaa ystäviä ja muuta sellaista.Niitä ystäviä ei aina edes ole.

Eli lapsellisuus aiheuttaa yksinäisyyttä. 

Toisinaan näin saattaa käydä. 

Vierailija kirjoitti:

Olisin halunnut tänään miehen kanssa teatteriin, mutta ei hän sen takia tule aikaisemmin kotiin, kysyin.

Mutta minäpäs lähdenkin yksin!  Ap.

Hyvä ap! Juuri noin :). Mukavaa teatteria. Osta väliajalle leivos ja kuohari ja nauti. 

 

Viikolle sitten joku uimahalli, kuntosali, kirjasto, museo tmv käynti tai pyydät ystävätärtä tai sisarusta tmv kahvilaan tai kannasi noihin. Siitä se lähtee!