Miksi et pidä siivoamisesta, sinä joka et pidä siitä?

Siksi kun se on yksitoikkoista eikä siisteys pysy yllä kuin pienen hetken, jolloin on taas siivottava.

Koska olen ollut vastuussa kodin siivoamisesta yksin perheessä liian kauan. Siihen kyllästyy.

Nyt kun perheen lapset ovat jo aikuisia olleet pitkään, ja puolisokin on eri, niin on todella hienoa, että puoliso hoitaa vähintäänkin oman osuutensa kodin siivouksessa.

Ei siinä ole mitään kiinnostavaa. Siksi siivooja.

Mikä siinä voisi olla millään tavalla hauskaa tai kiinnostavaa?

Minulla on huono olo kehossa ja mielessä silloin kun siivoan. Se tuntuu pahalta.

Siivoamiseen kuluvan ajan aina aliarvioi. Silti sitä ei jaksa tehdä, koska kaaos kuitenkin palaa.

Vierailija kirjoitti:

Mikä siinä voisi olla millään tavalla hauskaa tai kiinnostavaa?

Tätä minäkin ihmettelen. Joo, kyllähän se lopputulos on kiva, että kotona on puhdasta, mutta se siivousprosessi on tylsää, eikä pölyn ja lian kanssa leikkiminen anna minulle mitään erityisiä kiksejä. Yksitoikkoista hommaa, ja työn jälki ei kauaa kestä, kun taas saa saman tehdä uudestaan. Itselläni on kyllä todella siisti koti, mutta se on siisti, koska nautin siitä siisteydestä enkä siivoamisesta. Heti kun mulla rahatilanne paranee aion palkata siivoojan.

Ap, vastaa itse tähän kyselyyn, että nautitko siivouksesta itse? 

Loputon työmaa, joka ei ikinä tule valmiiksi, mutta vie silti aikaa tärkeämmiltä töiltä.

 

Fyysisesti epåergonomista. 

En osaa järjestellä tavaroita ja asioita. Pintojen puhdistaminen on ihan mukavaa.

Minuakaan ei nappaa mutta olen pyhittänyt ainoastaan siivoukseen erään viihdyttävän podcastin jota en saa kuunnella muulloin kuin siivotessa, niin tuntuu astetta helpommalta. 

Nuorempana vihasin siivoamista juuri siksi, että sen näkyvä tulos on niin lyhytaikainen. Se tuntui raivostuttavalta myös siksi, että se miellettiin nimenomaan minun velvollisuudekseni, vaikka meitä asui asunnossa kaksi.

Nykyään kuitenkin ihan jopa pidän siivoamisesta, kun ei tarvitse siivota kuin omat sotkunsa. Ehkäpä myös elämäni on sen verran tylsempää, että siivoaminen ei tunnu olevan pois mielenkiintoisemmilta ja tärkeämmiltä asioilta.

Vierailija kirjoitti:

En osaa järjestellä tavaroita ja asioita. Pintojen puhdistaminen on ihan mukavaa.

Itsellä toiste päin. Järjesteleminen on kivaa, mutta siivous ikävää. 

Koska selkä kipeytyy.

Koska sain siitä tarpeeksi lapsuudessani. Meillä oli omakotitalo. Jo ala-asteella minun piti koulun jälkeen jokaikinen perjantai kantaa kaikki matot, joita oli paljon, ulos. Ja hakata ne matonhakkuutelineellä. Joka toinen perjantai päälle piti hakata olohuoneen plyysisohvaryhmän kaikki tyynyt. Lisäksi minun piti imuroida koko talo ennen kuin vanhemmat tuli töistä. Kun äiti tuli töistä hän alkoi luuttuamaan lattioita. Joskus nakitti minulle myös luuttuamisen. Tätä jatkui sinne asti, kunnes muutin lukion jälkeen pois kotoa.