Otos korkeakoulun käyneistä äideistä

Sulla siis on vain yhden ammattikoulun käyneen otanta tuossa.

PS: olen maisteri ja pidin molemmat lapset kotona. Esikoinen kun oli vajaat 2 v. kun kuopus syntyi. Mutta JOS hän olisi ollut iso lapsi, 4-6-vuotias ja ehtinyt jo tottua päiväkotiin, niin miksi ihmeessä hänet olisi pitänyt ottaa kotiin tutusta paikasta?

se korkeakoulutus takaa fiksuutta, aikamoista yleistystä... yliopistoon nyt pääsee jollekin huuhaa-alalle ihan kuka vaan, amikseen ja ammattikorkeaan monesti paljon tiukempi valinta!!

ja luulen että ap:n ajatuksessa on jotain järkeä. Itsellä ainakin meinasi pää hajota kotiäitinä, mutta ne kansanomaiset naiset jaksavat paremmin lasten kirkumista ja nenän ja pepun pyyhkimistä. Näkee sen siitäkin että jotkut hankkivat ammatikseen lastenhoidon, minä taas en kestäisi sellaista mitenkään. Rakastan omia lapsiani, mutta olen nimenomaan sellainen akateeminen ja epäkäytännöllinen älykkö, joka kaipaa omaa ajattelurauhaa ja kärsii hulinasta. Pitäisikö meidän kaltaisemme ehkä steriloida vai saammeko mekin perustaa perheitä???

ja luulen että ap:n ajatuksessa on jotain järkeä. Itsellä ainakin meinasi pää hajota kotiäitinä, mutta ne kansanomaiset naiset jaksavat paremmin lasten kirkumista ja nenän ja pepun pyyhkimistä. Näkee sen siitäkin että jotkut hankkivat ammatikseen lastenhoidon, minä taas en kestäisi sellaista mitenkään. Rakastan omia lapsiani, mutta olen nimenomaan sellainen akateeminen ja epäkäytännöllinen älykkö, joka kaipaa omaa ajattelurauhaa ja kärsii hulinasta. Pitäisikö meidän kaltaisemme ehkä steriloida vai saammeko mekin perustaa perheitä???

mutta hoitakaa sitten ne lapsenne itse ainakin kotona ollessanne. Tai jos ette hoida, niin sitten ette myöskään valita suureen ääneen netin keskustelupalstoilla, miten te joudutte maksamaan isopalkkaisista duuneistanne hirveitä veroja kaiken maailman sosiaalipummien elättämiseen. Nimittäin ne teidän lastenne virikepaikat maksetaan ihan samoista verorahoista. Tämä tulee monelle akateemikolle yllätyksenä.

huutamaan ja mölyämään niin saat olla melulta rauhassa!

on ihan tilastollinen fakta, minkä Ap kirjoitti. Ei mtään uutta. Tilastollisesti korkeapalkkaisemmat naiset menevät aikaisemmin töihin, heidän lapsensa ovat enemmän tarhassa, ja menestyvät paremmin koulussa.



Mikä tuossa nyt oli niin ihmeellistä?

ja 4 lapsestamme (6v, 4v, 3v, 1v) ei kukaan ole ollut päivähoidossa. esikoinen nyt eskarissa. Joulun jälkeen tilanne muuttuu, kun olen menossa töihin.

että akateemiset (ainakin humanististen alojen) ovat useimmiten köyhiä. Eivätkä he todellakaan valita mistään virikelasten päivähoitomaksuista. He kyllä tietävät mistä ne verorahat tulevat ja maksavat mukisematta verot ja muut maksut. Akateemisilla on yleensä hyvä tieto ja sivistys sen suhteen että miten tämä maailma pyörii.

Se ettet jaksa lasten huutoa ei mitenkään liity sun akateemisuuteen vaan se on luonteenpiirre, joka on aika ikävä äidillä.

Monella ei ole kyse siitä ettei jaksaisi kuunnella oman lapsen itkua tai pyyhkiä pyllyä, vaan että on syystä tai toisesta lähes pakko mennä töihi takaisin. Itse istuisin mielellän kotona lasten kanssa, mutta firma ei pyöri itsestään jaraha ei kasva puussa.

muutakin mukana kuin sattuma. Kertoo meidän ajastamme. Näistä ihmisistä pari humanistia, teknisten alojen ihmisiä, yhteiskuntatieteilijä, lääkäri.. joillakin hyvät turvaverkot, joillain ei ollenkaan.



ap

miksi hyökkäätte nyt minua vastaan? Eikö nainen saa olla vaikka tutkija, filosofi, ajattelija? Onko tämä vain miesten aluetta?



Tietysti se että ei pidä lasten huudosta on luonteenpiirre eikä liity akateemisuuteen. MUTTA usein sellainen akateeminen lukutoukka, tutkijatyyppi, on myös sellainen joka viihtyy omassa rauhassa aika paljon, eikä hulinassa. Maailma tarvitsee myös älyllisesti suuntautuneita naisia, ei vain nenänpyyhkijöitä. Oletteko sattuneet huomaamaan, että ihmisiä on erilaisia? Jopa jotkut lapset pitävät enemmän rauhasta ja yksinolosta kuin toiset.



On myös helppo sanoa, että olisi kiva istua kotona lasten kanssa, mutta pakko olla töissä, jos ei ole ollut "istumassa" kotona eikä tiedä millaista on olla 24/7 siinä kirkumisessa päivästä ja vuodesta toiseen. Olet itse ollut pitkään kotiäiti, ja se oli paljon rankempaa kuin siistit sisätyöt. Sisulla kestin, mutta eipä niinä vuosina tullut paljon ajattelutyötä harrastettua.



t:4

ja töissä käydään myös lasten välillä, siksi on todennäköisempää että esim. 4-vuotiaan annetaan jatkaa päiväkodissa kun vauva syntyy.

Amikset tekee lapsensa enemmän peräperää.



Akateemiset varmaan myös arvostavat niitä tutkimustuloksia, joiden mukaan päiväkodeissa hoidetut menestyvät akateemisesti paremmin kuin kotihoidetut.

miksi hyökkäätte nyt minua vastaan? Eikö nainen saa olla vaikka tutkija, filosofi, ajattelija? Onko tämä vain miesten aluetta? Tietysti se että ei pidä lasten huudosta on luonteenpiirre eikä liity akateemisuuteen. MUTTA usein sellainen akateeminen lukutoukka, tutkijatyyppi, on myös sellainen joka viihtyy omassa rauhassa aika paljon, eikä hulinassa. Maailma tarvitsee myös älyllisesti suuntautuneita naisia, ei vain nenänpyyhkijöitä. Oletteko sattuneet huomaamaan, että ihmisiä on erilaisia? Jopa jotkut lapset pitävät enemmän rauhasta ja yksinolosta kuin toiset. On myös helppo sanoa, että olisi kiva istua kotona lasten kanssa, mutta pakko olla töissä, jos ei ole ollut "istumassa" kotona eikä tiedä millaista on olla 24/7 siinä kirkumisessa päivästä ja vuodesta toiseen. Olet itse ollut pitkään kotiäiti, ja se oli paljon rankempaa kuin siistit sisätyöt. Sisulla kestin, mutta eipä niinä vuosina tullut paljon ajattelutyötä harrastettua. t:4

Apua, sähän pistit tekstia tulemaan. Vaatiko paljon ajattelutyötä? Kai nyt jokainen tietää millaista on hoitaa lapsia 24/7. Ei niitä sinne tarhaan kuule suoraan synnytyslaitokselta viedä.

Ei rauhankaipuu ole syy viedä lapset hoitoon! En ikinä uskonut että kirjoitan tänne tällaista, sillä itse palasin töihin kaikkien syntymien jälkeen suht pian, mutta en ikinä olisi sitä tehnyt rauhankaipuun takia! Herttileijaa. Äiti haulaa miettiä maailman menoa ja syntyjä syviä, niin menkääpä lapset pois huutamasta.

En ole ikinä kritisoinut täällä virikehoitoa, mutta sä sait senkin aikaiseksi. Tuollaisen takia muakin kritisoidaan, kun vien lapset hoitoon ja menen tekemään tuottavaa työtä. Näköjään jotkut ei osaa tehdä eroa oikeiden syiden ja hihhuliheijaa-syiden välillä..

niin et tiedä mitään todellisen kotiäidin elämästä. vauvan hoito varsinkin yhden ainoan vauvan hoito on ihan helppoa ja rentoa. Puheesi on tyypillistä niille jotka eivät ole koskaan olleet taaperoiden ja uhmisten kanssa 24/7 samalla kun hoitavat vauvaa. Minä olen ollut, ja voin sanoa että se oli hyvin raskasta kun ei vuosiin kuullut omia ajatuksiaan.



Minusta on ihan hyvä että jotkut miettii niitä syntyjä syviä, eipä oltaisi varmaan muuten päästy puusta alas koko ihmisukunta jos ei joku sitä tekisi. Ai niin, mutta sehän olikin vaan miesten ja lapsettomien naisten hommaa? Pitääkö äitiyden olla pelkkää suorittamista ja vaivoja että olisi hyvä äiti? Herttileijaa itsellesi vaan.

Sä olet siis yksinhuoltaja, jolla ei ole tuntiakaan viikossa tai vuodessa vapaata? Samoin kuin minä sinun mielestäsi teen töitä myös sunnuntaisin, lauantaisin ja koko kesän? :)

Tiesitkö että tarhat ovat kiinnin 1,5 kk kesällä? Ja että on sellaisia lomiksi nimetettyjä vapaa-aikoja, ja että lpset sairastelevat aika-ajoin, jolloin joutuu hoitamaan monta sairasta lasta kerralla.



Ei kukaan vähättele lastenhoidon rankkuutta, mutta lasten hoitoon vieminen mietiskelyntarpeen vuoksi kuulostaa edelleen mielestäni paksulta, varsinkin kun me ollaan jo tultu alas sieltä puusta ja miehet ja isovanhemmatkin hoitaa välillä lapsia..



Mutta ajattele toki, ettei kukaan muu kuin sinä tiedä lastenhoidon rankkuudesta mitään. Ihan mikä vaan saa sulle paremman mielen.

kuin että on olemassa naisia, joille jatkuva lasten kanssa olo on niin rankkaa, että säännöllinen hoitoapu, vaikka se virikehoito, on hyväksi naiselle ja lapsille ja koko perheelle. Ei ole kenenkään etu, että perheissä on pahaa oloa, vai onko niin, että kärsiminen jotenkin jalostaa ja on oikein? En pysty näkemään mitään pahaa siinä, että äitikin tarvitsee hiljaisen hetken vaikka sitten joka päivä. Sinä nähtävästi tarvitset ainakin paljon rahaa, koska olet heti mennyt firmaasi.



Lomat ja viikonloput ovat aivan eri asia silloin kun ne ovat koko perheelle nimenomaan lomaa. Tiedän tämän, koska olen ollut sekä kotiäiti että työssäkäyvä äiti. Kesällä on ihan toista kun koko perhe on kotosalla ja on helppo ulkoilla. On ihan eri lailla rankkaa keksiä pitkät loskaiset syksyt puuhaa lapsille aamusta iltaan.



Tiedän, että on naisia, joille kotiäitiys ja jatkuva lasten kanssa olo on mukavin vaihtoehto, ja sitten on sellaisia kuten minä, joille se on hyvin raskas tie. Ja tiedoksi sinulle, että se "mietiskely" on joillekin ihan ammattiin ja elannon hankkimiseen liittyvää toimintaa.

Eli sinua turhauttaa ylipäätään kotonaolo lasten kanssa. Koska se on hankalaa ja et keksi tekemistä ja lapset riehuu. Ja mietiskely on sinun työtäsi, josta saat rahaa perheelle.



Pyydän anteeksi, ymmärsin väärin. Ymmärsin tekstistäsi että haluan nimenomaan olla kotona (et töissä)omassa rauhassa ja hieman rauhoittua ja mietiskellä. Ja siksilapset hoidassa.



Turhautuminen kotona olemiseen on täysin oikeutettu syy mennä töihin ja viedä lapset hoitoon. Silloin pää lepää töissä ja jaksaa kotona lasten kanssa illalla. Jälleen kerran pahoitteluni, ymmärsin kirjoituksesi ilmeisesti väärin.

Minäkin, akateeminen nainen, en pidä lastenhoidosta ja palasin töihin kun lapsi oli vuoden. Toista en hanki. Jos toinen lapsi tulisi niin en todellakaan ottaisi esikoista pois päivähoidosta. Olemme erilaisia, toiset kestävät pienten lasten hulinaa paremmin ja toiset kestää työstressiä paremmin kuin toiset.

ne kansanomaiset naiset jaksavat paremmin lasten kirkumista ja nenän ja pepun pyyhkimistä. Näkee sen siitäkin että jotkut hankkivat ammatikseen lastenhoidon, minä taas en kestäisi sellaista mitenkään.

Minäkin, akateeminen nainen, en pidä lastenhoidosta ja palasin töihin kun lapsi oli vuoden. Toista en hanki. Jos toinen lapsi tulisi niin en todellakaan ottaisi esikoista pois päivähoidosta. Olemme erilaisia, toiset kestävät pienten lasten hulinaa paremmin ja toiset kestää työstressiä paremmin kuin toiset.

ne kansanomaiset naiset jaksavat paremmin lasten kirkumista ja nenän ja pepun pyyhkimistä. Näkee sen siitäkin että jotkut hankkivat ammatikseen lastenhoidon, minä taas en kestäisi sellaista mitenkään.

En sanoisi kansanomaiset naiset vaan järjestäytyneet naiset. Minulla ei pysynyt järjestys yllä kotona ollenkaan. Ja ne jotka ovat olleet kauan kotona ovat mielestäni tosi järjestelmällisiä ja osaavat aikatauluttaa päivän. Se on ainoa keino olla kotona ilman kaaosta. Eli käytännössä pitää tarhaa kotona. Kansanomaisuuteen se ei liity.