Jos lapsella ei ole leikkikavereita, niin riittääkö, että vanhemmat leikkivät lastenleikkejä?
Siis kotia ym. leikkejä. Vanhemmat ottavat roolin kuin olisivat lapsen ikäisiä leikkikavereita. Ei silloin tällöin, vain päivittäin useita tunteja.
Kommentit (54)
Pakkohan sen on riittää, jos muutakaan vaihtoehtoa ei ole. Mutta lähtökohtaisesti olisi kuitenkin lapsen etu, jos edes välillä pääsisi ikäiseensä seuraan. Ikäisten seurassa oppii tärkeitä taitoja, joita aikuisseurassa ei ihan samalla tavalla opi. Aikuinenhan ei esim. rupea kinaamaan että "mun lelu, se oli mulla ensin" tai töni lasta tms.
Vaikka olisi miten heittäytymiskykyinen aikuinen, ei se ole sama asia kuin toinen lapsi. Lapsi pystyy uppoutumaan leikkiin paljon syvemmällä tasolla kuin aikuinen. Lisäksi aikuisella on muita velvoitteita, kuten ruuanlaittoa jne. jotka väkisinkin keskeyttävät leikit. Ja aikuinen on "ihan tyhmä" kun se laittaa säännöt.
Vierailija kirjoitti:
Vaikka olisi miten heittäytymiskykyinen aikuinen, ei se ole sama asia kuin toinen lapsi. Lapsi pystyy uppoutumaan leikkiin paljon syvemmällä tasolla kuin aikuinen. Lisäksi aikuisella on muita velvoitteita, kuten ruuanlaittoa jne. jotka väkisinkin keskeyttävät leikit. Ja aikuinen on "ihan tyhmä" kun se laittaa säännöt.
Kumpikin vanhempi on kotona ja se, joka leikkii lapsen kanssa, voi todella keskeytyksettä leikkiä vaikka useita tunteja. Lapsi on 4-vuotias. Ei ole päiväkodissa vaan kotihoidossa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka olisi miten heittäytymiskykyinen aikuinen, ei se ole sama asia kuin toinen lapsi. Lapsi pystyy uppoutumaan leikkiin paljon syvemmällä tasolla kuin aikuinen. Lisäksi aikuisella on muita velvoitteita, kuten ruuanlaittoa jne. jotka väkisinkin keskeyttävät leikit. Ja aikuinen on "ihan tyhmä" kun se laittaa säännöt.
Kumpikin vanhempi on kotona ja se, joka leikkii lapsen kanssa, voi todella keskeytyksettä leikkiä vaikka useita tunteja. Lapsi on 4-vuotias. Ei ole päiväkodissa vaan kotihoidossa.
Ap
Kyllä tuossa iässä olisi hyvä jo tavata omanikäisiäkin. Aikuinen on aina eri asia kuin toinen lapsi. Aikuinen kun on ikään kuin lapsen yläpuolella, vaikka miten yrittäisi asettua lapsen tasolle.
Tulee vaikeaa kouluunmeno, jos vasta silloin ensimmäistä kertaa elämässään on tekemisissä lasten kanssa. Tiedän kokemuksesta.
Eikö ole mitään leikkikerhon tyylistä, mihin lapsen voisi viedä pariksi tunniksi päivittäin ikäistensä seuraan?
Meillä saman ikäinen lapsi käy 4pvä viikossa 3h kerrallaan leikkikerhossa kun jo ihan selvästi alkoi kaipaamaan ikäistänsä seuraa. Tykkää kyllä kovasti.
Muuten on kotihoidossa.
Kotihoidettu lapsikin voi käydä puistoissa, kerhoissa jne. joissa pääsee leikkimään muiden lasten kanssa. Aikuisen tehtävä ei myöskään ole olla kokopäiväinen viihdekeskus, vaan lapsen on hyvä oppia myös leikkimään itsekseenkin.
Jokin kerho voisi olla hyvä, että lapsi oppisi olemaan myös lapsiseurassa. Mutta sinänsä monta tuntia päivässä leikkiä aikuisen seurassa kuulostaa ihanalta asialta.
Esikoiset ovat vielä aikuisinakin keskimäärin muutaman pinnan älykkäämpiä kuin sisaruksensa, koska ovat saaneet enemmän aikuisen huomiota.
Lapsi kokeili kerhoa, muttei halua mennä sinne enää. Siellä on kaksi ei-suomalaista tyttöä, jotka leikkivät vain keskenään ja sitten villejä poikia. Ei ketään potentiaalista leikkikaveria.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Jokin kerho voisi olla hyvä, että lapsi oppisi olemaan myös lapsiseurassa. Mutta sinänsä monta tuntia päivässä leikkiä aikuisen seurassa kuulostaa ihanalta asialta.
Esikoiset ovat vielä aikuisinakin keskimäärin muutaman pinnan älykkäämpiä kuin sisaruksensa, koska ovat saaneet enemmän aikuisen huomiota.
Viimeinen lause on kyllä puhdasta puppua. Ei läheskään kaikissa perheissä esikoinen saa enempää aikuisaikaa kuin sisarus. Eikä aikuisajalla ole mitään tekemistä synnynnäisen asian nimeltä älykkyys kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Lapsi kokeili kerhoa, muttei halua mennä sinne enää. Siellä on kaksi ei-suomalaista tyttöä, jotka leikkivät vain keskenään ja sitten villejä poikia. Ei ketään potentiaalista leikkikaveria.
Ap
Lapsen on hyvä oppia viimeistään nyt, että kaikki ei mene niin kuin hän haluaa. Vai meinaatko jättää viemättä kouluunkin, jos siellä on villejä poikia ja lapsi ei halua?
Minä olen ainakin huomannut, että me aikuiset emme osaa leikkiä "oikein" päiväkoti-ikäisen lapsemme mielestä. Hän koko ajan ohjailee meitä ja selkeästi hermostuu välillä, kun leikimme eri tavalla kuin muut lapset päiväkodissa. Tämän kokemuksen perusteella minäkin siis olen sitä mieltä, että kyllä lapselle olisi erittäin tärkeää saada leikkiä nimenomaan muiden lasten kanssa.
Luin hiljattain jutun, jossa usempi esikouluopettaja totesi, että lähes aina huomaa, onko lapsi hoidettu kotona eskariin asti vai ei. Jutusta tuli selkeästi kuva, että huomaaminen ei tarkoittanut positiivisia asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi kokeili kerhoa, muttei halua mennä sinne enää. Siellä on kaksi ei-suomalaista tyttöä, jotka leikkivät vain keskenään ja sitten villejä poikia. Ei ketään potentiaalista leikkikaveria.
Ap
Lapsen on hyvä oppia viimeistään nyt, että kaikki ei mene niin kuin hän haluaa. Vai meinaatko jättää viemättä kouluunkin, jos siellä on villejä poikia ja lapsi ei halua?
Kotiopetus on myös mahdollista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokin kerho voisi olla hyvä, että lapsi oppisi olemaan myös lapsiseurassa. Mutta sinänsä monta tuntia päivässä leikkiä aikuisen seurassa kuulostaa ihanalta asialta.
Esikoiset ovat vielä aikuisinakin keskimäärin muutaman pinnan älykkäämpiä kuin sisaruksensa, koska ovat saaneet enemmän aikuisen huomiota.
Viimeinen lause on kyllä puhdasta puppua. Ei läheskään kaikissa perheissä esikoinen saa enempää aikuisaikaa kuin sisarus. Eikä aikuisajalla ole mitään tekemistä synnynnäisen asian nimeltä älykkyys kanssa.
Esikoinen on useampilapsisessa perheessä ainoa, joka on aivan varhaisessa lapsuudessa saanut elää ainokaisena. Näin ollen sitä kahdenkeskistä aikaa vanhemman kanssa on tullut automaattisesti enemmän.
Mikä on sinun selityksesi esikoisten muita korkeammalle älykkyysosamäärälle, jos pidät tutkijoiden selitystä puppuna?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi kokeili kerhoa, muttei halua mennä sinne enää. Siellä on kaksi ei-suomalaista tyttöä, jotka leikkivät vain keskenään ja sitten villejä poikia. Ei ketään potentiaalista leikkikaveria.
Ap
Lapsen on hyvä oppia viimeistään nyt, että kaikki ei mene niin kuin hän haluaa. Vai meinaatko jättää viemättä kouluunkin, jos siellä on villejä poikia ja lapsi ei halua?
Kotiopetus on myös mahdollista.
On toki. Mutta onko se oikeasti lapsen etu, että hänet eristetään muista lapsista täysin? Miten sellainen lapsi pärjää esim. jatko-opintoihin siirytessä? Tai työelämässä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokin kerho voisi olla hyvä, että lapsi oppisi olemaan myös lapsiseurassa. Mutta sinänsä monta tuntia päivässä leikkiä aikuisen seurassa kuulostaa ihanalta asialta.
Esikoiset ovat vielä aikuisinakin keskimäärin muutaman pinnan älykkäämpiä kuin sisaruksensa, koska ovat saaneet enemmän aikuisen huomiota.
Viimeinen lause on kyllä puhdasta puppua. Ei läheskään kaikissa perheissä esikoinen saa enempää aikuisaikaa kuin sisarus. Eikä aikuisajalla ole mitään tekemistä synnynnäisen asian nimeltä älykkyys kanssa.
Esikoinen on useampilapsisessa perheessä ainoa, joka on aivan varhaisessa lapsuudessa saanut elää ainokaisena. Näin ollen sitä kahdenkeskistä aikaa vanhemman kanssa on tullut automaattisesti enemmän.
Mikä on sinun selityksesi esikoisten muita korkeammalle älykky
Niin, vauva-ajan. Hyvin harvoin sen kauempaa, koska vanhemmat menevät töihin tai tulee se sisarus. Minulla ei ole mitään selitystä asialle, joka ei pidä läheskään aina paikkaansa. Varsinkaan, kun sinulla ei ole mitään lähdettä osoittaa väittellesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi kokeili kerhoa, muttei halua mennä sinne enää. Siellä on kaksi ei-suomalaista tyttöä, jotka leikkivät vain keskenään ja sitten villejä poikia. Ei ketään potentiaalista leikkikaveria.
Ap
Lapsen on hyvä oppia viimeistään nyt, että kaikki ei mene niin kuin hän haluaa. Vai meinaatko jättää viemättä kouluunkin, jos siellä on villejä poikia ja lapsi ei halua?
En ole ap, mutta minullakin on kokemusta kaikenlaisista kerhoista, joihin on välillä aika vaikea päästä mukaan. Voi tosiaan olla levottomuutta ja klikkejä.
Koulussa yleensä on pätevä opettaja, joka osaa ryhmäyttää ekaluokkalaiset. Omat lapseni ovat menneet päiväkodin eskarista ekalle luokalle tuntematta ketään koko koulussa, ja hyvin on sieltä kavereita löytynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokin kerho voisi olla hyvä, että lapsi oppisi olemaan myös lapsiseurassa. Mutta sinänsä monta tuntia päivässä leikkiä aikuisen seurassa kuulostaa ihanalta asialta.
Esikoiset ovat vielä aikuisinakin keskimäärin muutaman pinnan älykkäämpiä kuin sisaruksensa, koska ovat saaneet enemmän aikuisen huomiota.
Viimeinen lause on kyllä puhdasta puppua. Ei läheskään kaikissa perheissä esikoinen saa enempää aikuisaikaa kuin sisarus. Eikä aikuisajalla ole mitään tekemistä synnynnäisen asian nimeltä älykkyys kanssa.
Esikoinen on useampilapsisessa perheessä ainoa, joka on aivan varhaisessa lapsuudessa saanut elää ainokaisena. Näin ollen sitä kahdenkeskistä aikaa vanhemman kanssa on tullut automaattisesti enemmän.
Mikä on sinun selityksesi esikoisten muita korkeammalle älykky
Isosiskoni (perheen esikoinen) on kehitysvammainen. Hänen älykkyytensä on noin 5-vuotiaan lapsen tasolla, vaikka hän on jo yli 40v. Näistä lähtökohdista helppo kumota väitteesi, että esikoinen olisi aina muita lapsia älykkäämpi.
Ei. Lapsi osaa leikkiä itse pääasiassa leluillaan tai voi opetella sitä. Aikuinen ei ole lapsi. Toki voi olla kiva jos on mielikuvitusleikki yhdessä tai peli, mielikuvitus kehittyy. Saa toki leikkiä jotain jos haluaa ja lapsi tykkää siitä.