Miten jotkut onnistuvat pysymään niin pitkään ansiosidonnaisella kun on niin tehokas työhakuvelvoite?

Eipä ole edes haastatteluun tullut kutsuja. T. Raksamies, työkokemusta 15v.

Siis minkä tärppäävän? Etkö yhtään tiedä kuinka paljon hakijoita työpaikkoihin on?

Ikä suojaa, pitäisi maksaa kokemuslisiä. T 44 v

Olen ollut kolme kertaa ansiosidonnaisella. Kaksi kertaa melkein 500 pöivää ja viimeisellä 250 päivää.

Hain ja sain töitä aina kun päivät meinasi loppua.

Otin puhtaasti loman kannalta nuo jalsot.

Miten te välttelette töitä

Itse jouduin töihin heti ekasta pakollisesta hakemuksesta. En tykännyt työstä. Hain toista työpaikkaa ja sekin tärppäsi heti ekasta. Oikeasti haluaisin vain pois.

Vierailija kirjoitti:

Miten te välttelette töitä

Mitä pitempään onnistut välttelemään sitä helpommaksi käy. Itse olen jo yli 40 ja työkokemusta alle viisi vuotta niin yhä vaan helpponee. Pitää panostaa siihen työttömyyden alkupäähän että saa mahdollisimman pitkän pätkän tyhjää cv:hen.

Jos ei oikeasti halua töihin, tekee yhden, huonon vakiohakemuksen, jota lähettää paikkoihin, joihin ei ole koulutusta, eikä kokemusta. 

Minä tosin olen aina halunnut tehdä töitä ja helmikuun kuukauden lomautuskin veetuttaa kuin pientä apinaa.

En tiedä, mutta onnistuu ne muutkin töitä välttelemään, mikä on äärimmäisen tyhmää. Meidän talossa asuu nuoripari, joka ei koskaan mene töihin. Mies on joku ulkomaanihme, joka ei kumma kyllä ole oppinut yhtään suomea vaikka asuu suomalaisen naisen kanssa. Täällä niiden homma on päivin ja öin häiritä työssäkäyvien unta. Häätö on ainoa vaihtoehto saada rauha taloon ja se heitä odottaa.

 

Luulevat vissiin, että yhteiskunta maksaa koko heidän elämänsä. En laittaisi luottamustani siihen, jossain vaiheessa joudutaan leikkaamaan paljon enemmän kuin nyt. 

 

Työ on elättänyt meidät sukupolvesta toiseen ja siitä kertyy eläkettä pientä tai suurta. Työn välttely on niin tyhmää, ettei sanotuksi saa. Minun ikäluokastani tunsin vain yhden, joka oli vain aina välillä töissä, kun työkkäri pakotti. Sössi tahallaan hommat ja aina sai potkut. Hänellä oli mielenterveysongelmia ja tietysti hoitamattomia. Muuten ystävänä hän oli mitä parhain ja lojaalein sekä luotettava. Kaikki alkoi hänellä koulusta lintsaamisesta. Se oli helppoa, kun vanhemmat menivät raskaisiin tehdastöihin klo 7 ja tämä nukkui puoleenpäivään hyvällä omatunnolla.

Mikä vitsi! Yli 50 v. Ei oteta töihin.

Väsynyt provo.

Huonot hakemukset. Mielellään avoimet hakemukset.

Miten jotkut onnistuvat saamaan töitä? Hakemuksia laitettu ja samaan paikkaan pahimmillaan satoja hakijoita, että silleen. 

up