Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
as-lasten vanhempia paikalla?
04.12.2010 |
Pitäisikö mielestänne viedä 10v poikamme johonkin neurologiselle tutkimuksiin? En ole tähän asti ajatellut, että asperger diagnoosilla tekisi mitään. Me molemmat vanhemmatkin ollaan melko varmasti asberger tapauksia. Pärjättiin kuitenkin 80-luvulla koulussa, vaikka ollaankin outoja.
Lapsemme on normaalilla luokalla koulussa ja oppimisessa ei ole vaikeuksia. Ongelmana on mm. aistiliherkkyydet. Ei osaa keskittyä, jos yhtään meteliä. Ahdistuu metelistä. Ei pidä tönimisisestä, ryysimisestä jne. Haluaisi saada aina selkeät ohjeet ennenkuin aloittaa toiminnan ja muut ryntää jo tekemään ennenkuin opettaja on päässyt edes loppuun. Hän ei ymmärrä mitään vertauskuvia tai vastaavaa ja kotonakin joskus kysyy tarkoitako nyt sitä vai tätä. On opettajan mielestä liian hidas. Siirtymävaiheet on vaikeita, jumittuu aina tekemään jotain samaa. Ei matki muita tai ota muista esimerkkiä vaan toimii aina omalla tavallaan ja ajattelee omilla aivoillaan mikä tulkitaan omaehtoisuudeksi.
On varmaan ahdistavaa, kun ei oikein meinaa pysyä muun luokan vauhdissa mukana. Lisäksi hän tekee asioita omalla kummalisella tavallaan esim. Jos on kiire, niin ei osaa pitää kiirettä vaan asiat täytyy silti tehdä samojen kummallisten kaavojen mukaan joka kerta samalla tavalla.
Opettaja tulkitsee lapsen käytöksen käsittääkseni masentuneisuudeksi. On vakava ja ei näytä innostumistaan. Hänen mielestään tuo käytäytyminen pitäisi saada normaaliksi, mutta eihän se ole mahdollista, kun aivot toimii toisin kuin normaaleilla lapsilla. Lapsi ei häiritse tunnilla ja tottelee aina.
Auttaisiko asiaan jos olisi se diagnoosi? Muuttaisiko se mitään?
Kommentit (2)
erilaisita oppijoista. kamalaa ajatella, että luokanopettaja ei osaa suhtautua oikein lapseen, joka ei ole niinkuin muut :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alue: Aihe vapaa
meidän perheessä isällä melko varmasti asperger vaikka diagnoosia ei ole. pojalla on diagnosoitu as.
Kyllä diagnoosi kannattaa hakea, kos viimeistään ammatinvalinta ja armeija tuovat eteen niin isoja ongelmia, että on hyvä juttu, jos takataskusta voi vilauttaa as-diagnoosia.
Diagnoosista on sitäkin hyötyä, että oireet ovat hyvin kuntoutettavissa. On vain hyvin paikkakuntakohtaista miten as-lasten kuntoutusta tuetaan. meillä pojan lukivaikeudet ja keskittymisen suunnattunapitämisen vaikeudet ovat sitä luokkaa, että hän pääsi kaupungin maksusitoumuksella neurospykologiseen kuntoutukseen.
Koulun kannalta olisi tärkeää löytää opettaja ja sopiva luokka, jossa opettajalla ymmärtää lievää erilaisuutta. Tavallinen luokanopettaja tulkitsee lasta helposti väärin eikä hyväksy erityispiirteitä asioiksi, joille ei voi mitään, niiden kanssa vaan pitää oppia selviytymään.
Suosittelen lämpimästi tutkimuksiin hakeutumista ja tiedon hankkimista opettajalle.