Lue keskustelun säännöt.
rv 9, abortti vai ei :(( ?!?
21.12.2010 |
Olen ihan hukassa. Tänään on lääkäri. Mahdollinen raskaudenkeskeytys. Olen erittäin abortti vastainen ollut aina ja nyt jouduin itse tähän tilanteeseen. Valinnan eteen. Ensinnäkin, abortti tuntuu siltä kuin tappaisi oman lapsen vaikkakin sen tekisi raskausviikolla 5-10.
Tilanne on se, että mulla on jo 3 lasta. 2 pienintä on alle 2v. Olen ihan paniikissa kuinka selviäisin raskausajan kahden alle 2v kanssa ja sitten vauvan ja kahden pienen taaperon kanssa. 2v valvomista yötäpäivää on ollut jo hyvin uuvuttavaa. Nuorimmainen on ollut aika vaativa vauva, on edelleen. Toki hän kasvaa pian ja rupeaa varmaan viihtymään isompien sisarusten parissa paremmin eikä vain minun sylissä. Lapset nukkuu öisin huonosti... Viimeisin raskaus oli vaikea, jouduin olemaan sairaalassa muutamia kertoja verenvuodon takia. Oli hankala järjestää kotona olevien hoito. Nyt on työtkin alkamassa ensi kuussa... eipä niitä tekisi sitten kuin 5-6kk... Tämä on kamalan vaikea asia. Kohta on lääkäri ja ultra....olin jo muka varma asiasta, enää en ole, tai en ole 100% ollu hetkeäkään. Mutta kammottaa, miten pärjäisin 3 alle 3v kanssa??? Mies on tosi paljon töissä ja poissa....
Kommentit (22)
kun olette tätä yhdessä pohtineet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Abortti voisi olla tossa tilanteessa juuri oikea ratkaisu.
asia kuin ehkäisy, kas silloin vältytään turhilta aborteilta.
lapsiperheiden kotipalvelu käyttöön! MLL:n lastenhoitoapu. Unikoulun (lue tassuhoidon) pitäjä paikalle lapset nukkumaan hyvään rytmiin! Samalla saat ennalta ehkäisevää tietämystä kuinka toimia tulevan kuopuksen kanssa myös.
Minulla on kaksi lasta pienillä ikäeroilla ja raskasta on ollut, vaikka unet onneksi onkin olleet ok. Hankin hormonikierukan juuri siksi, että en enempää lapsia hanki. Mutta jos kävisi vahinko hetkeäkään en miettisi. Pitäisin sen tulevankin. On onni syntyä Suomeen verotus mahdollistaa sen, että tukea tarvitseville perheille löytyy tukea.
t. Pienten lasten äiti joka alansa puolesta osaa katsoa myös tuen kannalta.
hän on enemmän keskytyksen kannalla minun jaksamisen takia. edellinen raskaus säikäytti, molemmat. niin ja siis, käytin minipillereitä, tulin nyt kuitenkin raskaaksi :/
abortti tuntuu järkevältä tässä tilanteessa, mutta tunteet.... on toista mieltä. se pieni ihmisen alku on minun mahassa, mies ei voi tuntea mitenkään tätä tuskaa. Hän kyllä sanoi, että päätös on lopulta minun ja hän on tukena tilanteessa kun tilanteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mietintäaikaa on enää niukasti,joten nyt jäitä hattuun ja punnitse MITÄ SINÄ OIKEASTI haluat, ja mihin kykenet! Jos yksin olet tähänkin asti ollut vastuussa lapsista,ja miehestä ei ole tukea, sanoisin että ehkä se abortti olisi oikea ratkaisu.
Minä puhun kokemuksesta. Tein abortin,vaikka ensin lykkäsin sitä niin kauan kun mahdollista,lopulta marssin kaksi kertaa ennen aborttia ja aina peruin. 3.kerta toden sanoi ja se suoritettiin kun viikkoja oli 11+6. Joten mieti!
neuvolassa tai lääkärissä mahdollisuuksista saada apua pienten lasten arjen pyörittämiseen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen enimmäkseen järki-ihminen, mutta kun näin käy, niin ruukaan ennemmin ajatella, että se vauva on sieltä tosissaan "haluamassa" vielä teidän perheeseen... Kun on ehkäisty etkä sinäkään olen kuitenkaan varma haluatko luopua ajatuksesta... Hihhuliahan noin on ajatella, ei solumöykky mitään voi haluta :) mutta miettisin kuitenkin vakavasti, voisinko päästä abortin yli, jos jo nyt epäilyttää. Jos tuntuu että alkujärkytyksen jälkeen voit, niin ei kai siinä sitten...
Jos taas päädyt toiseen vaihtoehtoon, niin ONNEA raskaudesta ja onnea tulevaisuuteen! Voi mikä ihana yllätys tuo olisi minulle, joka olen monta vuotta lasta yrittänyt... :(
Ja oman lapsen murha murhista inhottavin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisi kannattanut käyttää ehkäisyä, niin ei tarvitsisi tuollaista miettiä
Taas kommentti sellaiselta, joka ei ilmeisesti ehkäisystä tajua tuon taivaallista. Muuta satavarmaa ehkäisyä kuin selibaatti ei valitettavasti ole.
Voimia ap:lle, mitä ikinä valitsetkin.
Se asia seuraa sua koko elämäsi ja tehtyä ei saa tekemättömäksi.
Asioilla on tapana järjestyä. Aika aikaansa kutakin ja parin kolmen vuoden päästä kaikki lapset on taas hiukan isompia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että miksen pärjäisi kun olen pärjännyt tähänkin asti. mutta mulla ei todellakaan ole ruusuinen kuva raskaus ja pikkuvauva ajasta. vaikka ihanaa se tietty tavallaan onkin. lapset on ihania. mutta miten oikeesti pärjäisin monen pienen kanssa!
2raskaus oli vaikea, eteisistukka.verenvuodon takia olin sairaalassa loppu ajan, 3viikkoa ennen sektiota ja viikon sen jälkeen. 3lapsi olisi toivottu jo ennemminkin, mutta piti "toipua" kunnolla edellisesta...
ensimmäisen ja toisen välillä 1,1v
toisen ja kolmannen 2,4v ja kolmannen ja neljännen 1,8kk
kyllä sitä kummasti jaksaa! lapset on ihania!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se asia seuraa sua koko elämäsi ja tehtyä ei saa tekemättömäksi. Asioilla on tapana järjestyä. Aika aikaansa kutakin ja parin kolmen vuoden päästä kaikki lapset on taas hiukan isompia.
Voi kuule,minäkin epäröin mutta silti tein! Enkä ole katunut päivääkään,vaikka olin aluksi tosi epävarma...abortti on ulospääsy helv.llestä tilanteesta,ja jos siitä kantaa syyllisyyttä on oma asia. Jäitä hattuun. Näin minä tein, enkä ole päivääkään katunut.
Se asia seuraa sua koko elämäsi ja tehtyä ei saa tekemättömäksi. Asioilla on tapana järjestyä. Aika aikaansa kutakin ja parin kolmen vuoden päästä kaikki lapset on taas hiukan isompia.
alkaa tuntua ihan järjettömältä koko keskeytys, josta olin jo melko varma. mutta niinkai se on että jos ei ole 101% varma, ei sellaista pidä tehdä. Luulen, että katuisin sitä. Miettisin aina että "tuossa voisi olla vielä se yksi" ja syyttäisin itseäni loppu elämän.
Lastenhoitoapu on enemmän kuin kiven alla tässä kylässä! se koettiin kun olin viimeksi raskaana ja tarvimme kipeästi apua. onneksi ystävä tuli apuun.
mutta älä nyt pahastu, mutta jos teet sen keskeytyksen, tulet ihan varmasti katumaan sitä ja itkemään vuosienkin jälkeen. Ei sitä noin vaan paineta villaisella.
Mutta mieti rauhassa.
ne kai ultraa ja voi vielä keskustella lääkärin kanssa ennen päätöstä?
ne varmaan katsoo ensin onko se edes raskaus vai tuulimuna. kertoo vaihtoehdot sulle ja sä voit miettiä. jos teet abortin niin varaat sille sitten ajan kunhan olet päättänyt mitä teet. jos haluat pitää lapsen niin varaat vaan ajan neuvolaan.
mutta ei sitä abortointia tänään tarvi tehdä!!!!
jos vähänkään epäilet päätöstä tehdä abortti, älä tee. Se toipuminen (henkinen) ei ole silloin yhtään sen helpompaa kuin vaikea raskaus.
Toivottavasti kunnastasi löytyy tukea lapsiperheille, en yhtään epäile ettekö pärjäisi.
Voimia, minkä päätöksen sitten teetkin.
on pakko tuossa tilanteessa ottaa vastuu perheestään, jos vaan mahdollista, vaihtaa työtä, että saa oltua enemmän kotona. Yksin on vaikea jos ei nyt mahdotonkaan. Jos abortti epäilyttää, mieti vielä.