Miksi joutuu valehtelemaan, säästyäkseen jatkuvalta paritukselta?
Menin yli vuosi sitten uuteen työpaikkaan ja heti alkoi kyselyt, että onko miestä jne... Vastasin siihen, että on, on, vaikka olinkin varsin tuore ja elämääni vihdoinkin tyytyväinen sinkku. En halua, että aletaan tyrkyttämään jokaista "naapurin Jormaa", vaan haluan olla rauhassa moiselta. Tänä lyhyenä aikana, minkä olen ollut uudessa työpaikassani, on moni ihminen ehtinyt kysellä, että vieläkö olen mieheni kanssa yhdessä, että olisi tiedossa yksi Reijo... Poikkeuksetta nämä kyselijät on naisia. Antakaa ihmisten olla näiltäkin uteluilta rauhassa, kiitos.
Kommentit (3)
outoja utelijoita. Töihin menneen tekemään töitä ei seurustelemaan.
Yleisesti ottaen voi sanoa, että nämä utelijat ja parittajat eivät ole niitä taivaan kirkkaimpia tähtösiä. Osalla on luultavasti oma parisuhde väljähtynyt tai onneton, jolloin onnellisesti parisuhteessa olevat sekä sinkut ovat heille kuin suolaa haavoihin. Äkkiä pitää siis saada työkaverin onnellinen suhde rikottua ja sinkku suhteeseen jonkun turjakkeen kanssa, jotta itse ei tarvitsisi ottaa vastuuta omasta elämästä. Osa on jäänyt murrosiän shippausvaiheeseen eikä ymmärrä, kuinka mautonta tuollainen kumppaniehdokkaiden kauppaaminen on. Varsinkin silloin, jos kohde on jo ilmaissut olevansa parisuhteessa (viis siitä, ettei se kohdallasi ole oikeasti totta).
Valitettavasti joillain on kyse vallankäytöstä, mihin viittaa tuo toisessa viestissä mainittu pomolle valittaminen siitä, ettei joku puhu perheasioistaan töissä. Osa naisvaltaisista työyhteisöistä on sellaisia, joissa hierarkia määrittyy perhetilanteen ja siviilisäädyn mukaan. Niitä tietoja ei arkailla käyttää toista vastaan. Arvojärjestyksen huipulla ovat miehen kanssa naimisissa olevat perheelliset naiset, jotka usein ovat sattumoisin myös katkeroituneimpia, kovimpia valittajia ja ahkerimpia kahvitaukojen venyttäjiä. Sinkut, lesbot, yksinhuoltajat, vapaaehtoisesti/tahattomasti lapsettomat ja muut oikean naisen muottia rikkovat ovat niitä pahnanpohjimmaisia, joita voi juoksuttaa, kyykyttää ja päällepäsmäröidä vapaasti. Heidän ihmisyytensä määrittyy ainoastaan siviilistatuksen mukaan eikä ketään juuri kiinnosta heidän työpanoksensa tai osaamisensa.
Ei yksityisasioitaan tarvitse edes kertoa töissä.
Kerran oli kollega valittanut minusta pomolle töissä, syynä etten kerro perheasioistani. Mitenkähän sekin luuli, että mun perheasiat kuuluis hänelle tai työpaikalle millään tavalla ja mitähän perhejuttuja se luuli kolmekymppisellä yksinasuvalla sinkulla olevan? Että voi on loppu ja lokakuussa kantautuu kuraa eteiseen kengissä?