Mua kiusattiin ala-asteella koko ajan ylipainon ja itse ommeltujen vaatteiden takia.

sain niin hienoja itse ommeltuja vaatteita ;)

Olisi mennyt kauppaan!

vaatteiden takia.

Meidän perhe oli aikas köyhä, joten ei ollut kauheesti varaa ostaa kaupasta vaatteita. Silloin kangas tuli halvemmaksi kuin valmis vaate.



Mutta en muistele katkerana vaan arvostan äitiäni siitä, että meillä edes oli vaatteita.

Kai 80-luvulla kirppareita oli? Vai käytikö sukulaisten vaatteita?

ja niiltä tehdyt löydöt olivat muinaisjäännöksiä.

ilman erityisempää syytä..tai syy saattoi olla se etten ollut suosittujen joukossa. Mutta kun tämä yksi pääkiusaaja vaihto koulua niin kaikki muuttu.

Niin hullulta kuin se tuntuukin.

valitettavasti oli väärässä ammatissa ja väärällä paikkakunnalla. Väärän miehen kanssa teki lapsen ja teki ikuisia pätkätöitä. Olin aina hoidossa ja äiti tuijotti masentuneena ikkunasta iltaisin.



Mulla oli rähjät vaatteet ja täälläpäin ei ollut mitään kirpparreita 70-80 -luvuilla. Yläasteella tilanne vain paheni ja kävin koulukuraattorilla itkemässä ja oksentelemassa. Mulla on riippuvat yläluomet ja mua haukuttiin kiinalaiseksi. Plus niistä vaatteista.



Kukaan opettaja tai rehtori ei koskaan kiinnittänyt mitään huomiota, ei auttanut eikä tehnyt mitään asialle. Ruotsin opettaja itki kaikki tunnit, koska kaksi järkyttävää häirikköä huoritteli, uhkasi tappaa ja sen sellaista.



Tällaista oli Joensuun Normaalikoulussa ja vielä kiitos kaikesta!



Miespuolinen luokanopettaja, joka sanoi äidilleni puhelimessa "että tänne ei hysteeristen äitien puheluita kaivata".



Sitä se on.