Minkä ikäisiä lapsia autatte koulunkäynnissä?
Alakoulu? Yläkoulu? Toinen aste? AMK? Yliopisto?
Kommentit (17)
Mun äiti auttoi mua amk:n harjoitustöissä ajan takia. Ei olisi millään ehtinyt.
Muitakin auttoi sukulaiset, kumppani tms.
Minkä vain ikäisiä. Eri ihmiset tarvitsevat eri ikäsinä jeesiä eri asioissa. Esim. sängystä nousemisessa oikeaan aikaan tai kaverisuhteiden selvittelyssä tai läksyjen kanssa tai kokeisiin lukiessa tai monisteiden hallinnan tai appin asentamisen kanssa.
Koulussa en auttanut tytärtäni oikeastaan koskaan, hän pärjäsi itse.Sitten yliopiston viimeisenä vuonna hän joutui yllättäen mielisairaalaan suljetulle osastolle. Tilanne näytti varsin huonolta, mutta puolen vuoden päästä hän pääsi kotiin ja jäi joksikin aikaa meille asumaan. Silloin oli varmaan ensimmäinen kerta, kun autoin häntä opiskelussa. Hän pääsi koulusta hyvin arvosanoin ja pääsi työelämään, vaikka mutkia olikin matkassa. Että näinkin kummallisesti voi käydä.
Vierailija kirjoitti:
Minkä vain ikäisiä. Eri ihmiset tarvitsevat eri ikäsinä jeesiä eri asioissa. Esim. sängystä nousemisessa oikeaan aikaan tai kaverisuhteiden selvittelyssä tai läksyjen kanssa tai kokeisiin lukiessa tai monisteiden hallinnan tai appin asentamisen kanssa. Samaa mieltä.
Autan jos kysyvät, mutta ei nuo 6 ja 8lk enää juuri koskaan kysy. Huolehtivat itse läksynsä ja kokeensa, toki joskus patistellaan lukemaan kokeisiin jos näyttää, että muut hommat vie liiaksi ja muutenkin seurataan koulunkäyntiä. Ovat pärjänneet ainakin tähän asti hyvin koulussa.
Neuvon harvakseltaan 15-vuotiasta, melkein kympin keskiarvon lastani, että miten hän voisi kirjoittaa vieläkin parempia esseitä.
Vanhempaa (15v) autan jos hän pyytää, mitä tapahtuu melko harvoin. Nuorempaa (13v) autan paljon, koska hänen on vaikeaa oppia eikä hän tunneilla yleensä opi opetettuja asioita. Opetan ne hänelle iltaisin ja autan läksyissä, kokeisiin lukemisessa. Kivempaa tietysti olisi, jos koululla olisi enemmän erityisopettajia tai aineenopettajien antamaa tukiopetusta, mutta kun ei ole. Tukipäätös on, tukiopetusta resurssipulan vuoksi ei juurikaan ole. Pakko siis on pitää itse lasta kärryillä, jos haluan hänen oppivan.
Minusta auttamisessa ei ole yläikärajaa, hyvin voin auttaa vielä yliopistolaisiakin. En tietenkään niin, että tekisin hommia heidän puolestaan, mutta auttaisin tarvittaessa vaikeiden asioiden tajuamisessa.
Niin pitkään kuin tarvitsevat apua. Autan myös miestä AMK opinnoissa.
En auta. Kouluikäisten pitää oppia tekemään läksyt itsenäisesti. Muuten sama meno jatkuu työelämässä.
Minä kyselin lukiolaisten koealueetkin, jos he pyysi. Kumpikin tykkäsi, että siitä oli apua. Minulle se oli kyllä työlästä, mutta hyviä arvosanoja he sai.
Luin jopa toisen lapsen gradun läpi. Sisältöön en puuttunut, tarkistin lähinnä kieliopin. Kyllä sieltä muutama pilkkuvirhe löytyi ja pari kömpelöä lauserakennetta.
Vierailija kirjoitti:
En auta. Kouluikäisten pitää oppia tekemään läksyt itsenäisesti. Muuten sama meno jatkuu työelämässä.
Höpö höpö. On laiskuutta olla auttamatta, jos lapsi pyytää.
Ei tarvinnut auttaa ja poika kysymyksessä. Enkä olisi edes pystynyt lukion pitkää matikka, kaikki kurssit fyke jne.
Autan 10 vuotiastani matikan läksyissä ja kokeisiin lukemisessa. Hänellä on add, mutta erinomaiset arvosanat. Olen luvannut auttaa aina kun hän tarvitsee apua ja missä asiassa vain. Oma äitini auttoi minua jonkin verran yliopisto-opinnoissa. Hän oli opiskellut samat asiat 25 vuotta aiemmin ja ko. tieteenalalla lainalaisuudet ei muutu.
Mielelläni auttaisin, mutta en osaa.
Yläkoulun loppuun ja lapsi oli hyvin vastentahtoisesti siinä mukana.
Lukion kävi itsenäisesti. Ei kovin hyvät paperit.