Lue keskustelun säännöt.
Onko kukaan päässyt eroon/parantunut pitkästä vaikeasta ahdistuksesta?!?!
04.12.2023 |
Olen todella todella todella loppu tähän elämään ja taisteluun elämässä ahdistuksen kanssa. Terapiaa on saatu, lääkkeitä on vaihdettu, elämän tilanteet ovat muuttuneet. Olen lukenut, meditoinut, pitänyt päiväkirjaa, manifestoinut. Olen opetellut elämään tämän "sairauden" kanssa, yrittänyt oppia hyväksymään itseni tällaisena. Mutta taaaaas aamulla kun kurkkua ahdistaa ja vielä ihan todella tyhmät ajatukset niin haluan vaan lopettaa... Ymmärrän miksi nämä tyhmät ajatukset ahdistavat ja niissä on aina jotain perää, mutta silti. Milloin tämä loppuu? Koska tämän kanssa oppii elämään? Koska opin hyväksymään itseni niin että aamulla ei kurkkua kurista vaan pystyn toteamaan että selvä tämä on tätä ahdistusta ja annan sen olla.
Onko kukaan parantaunut tällaisesta? tai saanut elämän jotenkin hallintaan? vai tällä tuskallako me mennään loppuun asti?
Ikää yli 40v. Juuri menossa pyytämään uutta kelan terapiatukea.
Kommentit (24)
Kuulostaa rankalta. Olet hienosti tehnyt asialle jo paljon, uskoisin että olet parantumisen polulla! Luota itseesi <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo. Mulla oli näitä ongelmia jo n. 9-vuotiaasta lähtien. Hoitoa sain vaista 26-vuotiaana. Kävin terapiassa, vedin kaikki hiton lääkkeet eikä mikään niistä auttanut. Lopulta 34-vuotiaana toistaiseksi voimassa oleva tk-eläke. Se ettei tarvinnut stressata enää työpaikan säilymistä ja velat sai eläkkeen myötä hoidettua, auttoi. Kyllä siinä monta vuotta menikin.
Olen, minulle on diagnosoitu yleistynyt ahdistuneisuushäiriö aikoinaan. Ihmisen vain täytyy löytää se oma polkunsa ulos siitä, ei voi neuvoa ketään.
Oletko kokeillut aromaterapiaa? Itse sain nopean ja pysyvän avun ahdistukseen ja unettomuuteen. Kaikki lääkkeet lopetin.
Itse koen parantubeeni vaikeasta ahdistuksesta. Se vei aikaa noin 15 vuotta (ikävuodet 15-30), josta olin terapiassa 9 vuotta, 2-3 x viikossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen vielä työelämässä ja pidän tästä kynsin ja hampain kiinni. 5vuotta edellisestä terapiajaksosta ja nyt sain luvan hakea uutta että pysyn työelämässä. Aikaisemmin työelämä on auttanut, mutta nyt alan töissäkin kipuilemaan ja pelkään kuollakseni etten enää jaksa töissä. Työ on vaativaa, mutta mielenkiintoista välillä tylsää ja välillä todella vaikeaa, mutta olen asiantuntijana ja haluan pärjätä tässä työssä ja edelleen toivon ja manifestoin että työkantaa. Jos työ menee ei ole mitään yritän olla siitä onnellinen ja kiitollinen.
2: ihmisten välttely ja tiettyjen tilanteiden välttely mullakin käytössä. Toivon sydämestäni että pääset noista fyysisistä oireista. Onko sulla jotain lääkitystä tai terapiaa käytössä? Ovatko oireet pahentuneet vai onko niisä joskus helpotusta?
3: Voi kun voisikin luottaa itseensä <3 yritän, lupaan että yritän!
4: Onko olo parantunut? Uskotko tulevaan? Onneksi sait tuon tk-eläkkeen ja jaksoit taistella sen, uskoisin senkin olevan todella iso ja turhauttava prosessi.
ap
5: en ole kyllä mitään pitkäaikaista aromaterapiaa kokeillut, lähinnä reuntouttavia tuoksuja kyllä. Oliko sulla pitkä ahdistus takana vai miksi päädyit kokeilemaan tuota?
6: Kuulostaa jotenkin täysin mahdottomalta ja ihanalta. Sulla on ollut hyvä terapeutti? Olen myös itse taistellut hienosti! Oliko sulla usko tuohon vai menetitkö sen jossain vaiheessa?
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikea ahdistus ja olet vaativassa asiantuntija työssä koko ajan. Älä nyt viitti höpöttää.
Ahdistus on vain tunne. Ihan ensin pitää päästä sieltä oman pään sisältä pois (tässä auttaa meditointi) ja sen jälkeen hommata elämään jotain sisältöä eikä keskittyä vain siihen miltä tuntuu. Siitä tulee helposti kierre, jota on vaikea katkaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko kokeillut jättää meditoinnit, pohdiskelut ja vastaavat, ja sen sijaan lisätä liikkumista ja toimintaa? Tutkimuksetkin nyt tukevat tätä maalaisjärjellä havaittua, että ajatuksissa jumittavaa ja ahdistunutta yliajattelijaa ei todellakaan auta mietiskelyt ja rauhottumiset (joita tällainen hlö jo tekee liikaakin), vaan keho ja hermosto tarvitsee ravistelua aktivoimalla se liikkeellä ja sopivalla rasituksella.
Yksi tuttuni pääsi ahdistuksesta ihan vaan hankkimalla kumppanin ja melko pian myös perheen. Ahdistus loppui siihen. Tällä tarkoitus vaan kertoa, että kun ihminen saa muuta sisältöä elämäänsä kun omat ajatukset ja niistä ahdistumiset, niin elämä voittaa. Olet vaan jumissa oman pään sisällä ja jäänyt tunteiden vangiksi. Ja se on oma valinta. Voit tänäänkin valita, lähdetkö ulos vai jäätkö kotiin ahdistumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
9: elän varmaan outoa elämää kun työelämässä pärjään hyvin ja olen hyvässä työpaikassa. Koti elämässä sitten taas olen täysi epäonnistuja ja ahdistunut ihminen. Osaan kyllä hyvin peittää ahdistuksen, yksinäisyyden ja masennuksen. Osaan siis käyttää maskia ja kyllä tuo työhön uppoaminen helpottaa elämää.
11: Tämä on kyllä tosi hyvä pointti. Olen tehnyt myös tätä ja paljon ja tällä hetkellä pyrin tähän tosi paljon. Mutta tietysti ei aina pysty olemaan liikkeessä ja nyt ensimmäisiä masennuksia kun haluan vain maata sängyssä. Toki revin itseni ylös ja harrastan liikuntaa. Joskus menen jopa liikaa eli olen koko ajan menossa. En voi olla kotona laisinkaan koska ahdistaa. Ajan autolla kavereille vähän kauemmas ja ajelen kävelemään vähän kauemma. Mutta juu tämä on kyllä ihan tosi hyvä pointti! Olen myös huomannut että positiivisuus päiväkirjassa on hyviä puolia. Nyt vaan päiväkirjan sivut tuntuvat täyttymään sanoista että miinus puolelle on paljon enemmän aiheita.... Kirjoitan ahdistuksia ylös välillä että huomaisin myös että selviydyn niistä. Ja luen plussa puolia huomatakseni että olen ollut asioihin tyytyväinen tai kokenut positiivisia tunteita.
10: tuotahan se on parhaimmillaan, mutta mistä sen sisällön keksiiiiii?!?!?!? ja yritän todella yritän, voin luvata että olen yrittänyt. Yritän kyllä vieläkin, en halua antaa periksi, mutta taas tunne että enää ei jaksa taistella kun tämä ei vaan helpotu.
ap
Vierailija kirjoitti:
Yksi tuttuni pääsi ahdistuksesta ihan vaan hankkimalla kumppanin ja melko pian myös perheen. Ahdistus loppui siihen. Tällä tarkoitus vaan kertoa, että kun ihminen saa muuta sisältöä elämäänsä kun omat ajatukset ja niistä ahdistumiset, niin elämä voittaa. Olet vaan jumissa oman pään sisällä ja jäänyt tunteiden vangiksi. Ja se on oma valinta. Voit tänäänkin valita, lähdetkö ulos vai jäätkö kotiin ahdistumaan.
Oli varmaan nainen kun noin vaan kumppanin hankki. Tai itse asiassa mies tuli ja saattoi suhteeseen koska eihän ahdistunut mihinkään pysty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
12: joo olen kierteessä jossa kaipaan parisuhdetta mutta pelkään myös sellaisen löytämistä kuollakseni ja vetäydyn jokaisesta mahdollisesta tilanteesta piiloon. Olen päättänyt että en vietä loppu elämääni yksin, mutta entä jos en löydä ketään jos olen niin ruma etten saa ketään... ja kierre on valmis! ymmärrät varmaan, mutta toi on niin totta mitä sanot!
tp
Minulla auttoi kognitiivinen tarpeeksi pitkä psykoterapia. Ahdistusoireita ei ole ollut kertaakaan sen jälkeen, toki mieliala vaihtelee kuten muillakin terveillä ihmisillä. Lääkeitä en käyttänyt, koska äiti oli vakavasti lääkeriippuvainen enkä uskaltanut ottaa riskiä joutua samaan kurimukseen.
16: Ihanaa että pääsit tuohon ilman lääkkeitä. Olen joskus toivonut samaa mutta pakko oli ottaa ahdistus ja masennuslääkkeet käyttöön kun en enää pystynyt muuhun. Siihen sitten lisää 40kg niin suohan tämä on. Mutta kiitos että kerroit että terapia on auttanut. Se antaa mulle oikeasti toivoa tähän uuteen terapiaan.
ap
Seuraavaksi yhtä järkeviä kysymyksiä: Onko kukaan hengittänyt? Onko kukaan syönyt mitään koskaan? Onko kukaan nukkunut? Jatka tästä.
En ole päässyt täysin eroon mutta on lieventynyt huomattavasti sen jälkeen kun aloitin pitkäkestoisen kestävyysliikunnan useita kertoja viikossa.
En ole parantunut, mutta oireissa on kausittaista vaihtelua. Oireillani on traumatausta ja tiettyjen ihmisten yhteydenotot sekä tietynlaiset tilanteet pahentavat oireena 100%. Pahin oireistani on mielestäni se kun raajoista (käsistä ja jaloista) loppuu yllättäen kaikki voima: kahvikuppi lentää lattialle, itse putoan lattialle. Tärisen kauttaaltaan.
Eli tiettyjen ihmisten välttäminen ja toisaalta tietynlaisten tilanteiden välttäminen (valvominen, tiukat/mahdottomat vaatimukset, syyllistäminen).