Olen ollut sekä ruma että kaunis. Ja kyllä elämä kauniina on helpompaa
Olin lapsen pyöreä, jopa pullukka. Minulla oli paksut posket ja pyöreät kasvonpiirteet.
Lapsuuden pyöreys katosi vajaa kolmikymppisenä, laihduin ja kasvonpiirteeni muuttuivat. Aloin urheilla ja omaksuin terveelliset elämäntavat.
Yhtäkkiä ihmiset muuttuivat minulle enemmän ystävällisemmäksi, miehet alkoivat kiinnittää minuun huomiota, ja minua yritettiin iskeä esim kaupassa, tai kuntosalilla jne. Töissä sain palkankorotuksen ja ylennyksen. Myös todella usein minua kehutaan kauniiksi. Esim aloitin uudet opinnot ja heti ensimmäisellä viikolla 4 eri ihmistä kehui minua kauniiksi yms. Kaupassa saan parempaa palvelua ja ihmiset ovat positiivisempia minua kohtaan.
Kun olin pullukka minua kiusattiin koulussa ja nuorena olin täysin näkymätön miehille.
onko muita samaa kokeneita? Elämää siis sekä rumana että kauniina?
Kommentit (65)
Mä en saanut töitä nuorena enkä kauniinakaan. Toki baareissa miehet piiritti ja tarjosi juomia. Mutta eipä rumuus ja lihavuus näin rouvana haittaa.
No minä olin nuorena hoikka ja kaunis. Minua kyllä joskus kehuttiinkiin, mutta usein minulle oltiin todella ilkeitä ja julmia.
Toiset h**rittelivat, toiset haukkuivat muuten, tytöt sulkivat porukasta pois, pojat ja aikuiset miehet puhuivat rumasti ja koskivat ilman lupaa ja kähmivät. Vanhemmat naiset olivat ilkeitä ja pahan suopia. Älykkyyttäni väheksyttiin.
Kun keski-iässä lihoin ja muutuin rumaksi, niin olen saanut olla rauhassa. Olen saanut ihmisarvoni takaisin.
Sehän on ihan tutkittua että kauniit ihmiset saavat lyhyempiä tuomioita, heidät palkataan helpommin ja tutkitusti lihavat naiset saavat pienempää palkkaa kuin hoikat naiset.
Myös parisuhdemarkkinoilla on kauniilla ihmisillä helpompaa.
No eipä ole kokemusta. Aina olen töitä saanut, mua kohtaan on oltu ystävällisiä ulkonäöstä riippumatta, oon tullut juttuun ihmisten kanssa ja onneksi olen saanut palkankorotukset ihan sen perusteella että olen tehnyt työni hyvin! Hirvittävä ajatuskin että rahaa tulisi pelkän ulkonäön turvin. Eli kai mä olen sitten senverran mukava ihminen että mua on arvostettu luonteeni ja persoonani perusteella.
Vierailija kirjoitti:
No eipä ole kokemusta. Aina olen töitä saanut, mua kohtaan on oltu ystävällisiä ulkonäöstä riippumatta, oon tullut juttuun ihmisten kanssa ja onneksi olen saanut palkankorotukset ihan sen perusteella että olen tehnyt työni hyvin! Hirvittävä ajatuskin että rahaa tulisi pelkän ulkonäön turvin. Eli kai mä olen sitten senverran mukava ihminen että mua on arvostettu luonteeni ja persoonani perusteella.
Sinun tekstisi perusteella itsekehuskeley ja rivien välistä vähättelevät niitä jotka ovat ulkonäön takia saaneet etuja. Ei se kaunis ihminen itse ole valinnut että hänen ulkonäköään käytetään hyväksi. Sen tekee muut ihmiset, eikä se ole kauniin vika.
Ei oikein ole omakohtaista kokemusta, mutta asiaahan on myös tutkittu sosiaalipsykologiassa. Ja kyllä, ihmiset suhtautuvat kauniisiin ihmisiin paremmin ja arvioivat heillä olevan muitakin hyviä ominaisuuksia enemmän kuin rumemmilla. Kauniita ihmisiä pidetään keskimäärin myös älykkäämpinä, ahkerampina ja kaikin puolin parempina ihmisinä. Tämä sitten näkyy muun muassa myös menestyksessä opinnoissa ja työuralla sekä tulotasossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No eipä ole kokemusta. Aina olen töitä saanut, mua kohtaan on oltu ystävällisiä ulkonäöstä riippumatta, oon tullut juttuun ihmisten kanssa ja onneksi olen saanut palkankorotukset ihan sen perusteella että olen tehnyt työni hyvin! Hirvittävä ajatuskin että rahaa tulisi pelkän ulkonäön turvin. Eli kai mä olen sitten senverran mukava ihminen että mua on arvostettu luonteeni ja persoonani perusteella.
Sinun tekstisi perusteella itsekehuskeley ja rivien välistä vähättelevät niitä jotka ovat ulkonäön takia saaneet etuja. Ei se kaunis ihminen itse ole valinnut että hänen ulkonäköään käytetään hyväksi. Sen tekee muut ihmiset, eikä se ole kauniin vika.
Miten aloituksessa ap:n kaunista ulkonäköä on käytetty hyväksi? En mä itseäni kehu enkä lyttää kenenkään ulkonälöä. Totesin vain että mulla ei ole kokemusta ulkonäön suomista eduista. Kuten kerroin, töitä olen aina saanut ja palkankorotukset työni laadun perusteella, ihmisten kanssa tulen toimeen eikä mua ole kohdeltu mitenkään ilkeästi sen takia etten ole kaunotar.
Noi ulkonäköpaineet ja laihduttaminen oli nuorena rankkaa ja se negatiivinen arvostelu jos vähänkin lihoi. Heti jos alkoi lihomaan niin tuli että älä päästä lihomaan enempää tai että kuinka sää olet päästänyt itsesi lihomaan. Lihavana ei päässyt enää kaveripiireihin ja oli ulkona siitä porukasta. Minä en koskaan arvottanut ketään painon mukaan enkä kiinniittänyt huomioo jonkun painoon mutta minä sain tämmöisiä kavereita joillekka en sitten painavampana kelvannut kun paino alkoi jojoilemaan ylös ja alas ja ylös jos en jaksanut jatkuvaa laihdutus diettiä harrastaa.
Minä sanon että elämä on kaikkein helpointa kun ikääntyy niin että muuttuu näkymättömäksi. Miehet eivät enää kyttää eikä kukaan arvostele ulkonäköä ja voi olla ihan sen näköinen kun on eikä keinotekoisesti muuttaa sitä miksikään muuksi.
Minä niin nautin tästä +55v elämästä kun ei tarvitse peiliin katsoa kun lähtee jonnekkin. Kukaan ei kiinnitä mitään huomioo ja saan sulautua massaan ollen ihan rauhassa. 😌
Olis se vähän outoa jos lapsena ollessa miehet kattelisivat "sillä silmällä".
Jos kuvitellaan että aloitus on totta niin ap kärsii edelleen huonosta itsetunnosta. Sen kertoo hirveä tarve korostaa saaneensa kehuja ulkonäöstä. Eli ap ei luota täysin omiin kykyihinsä eikä ole sinut itsensä kanssa, se arvostus tulee muiden imarteluista. Toisekseen ap ei ota huomioon että pyöreänä ja pulleaposkisen (siis omasta mielestään rumana) myös se oma käytös on varmaan ollut tyyliin "olen näkymätön, häpeän, en puhu enkä ota kontaktia muihin" ja se enemmän on vaikuttanut siihen minkälaista se elämä on ollut, ei niinkään ulkonäkö.
Vierailija kirjoitti:
Jos kuvitellaan että aloitus on totta niin ap kärsii edelleen huonosta itsetunnosta. Sen kertoo hirveä tarve korostaa saaneensa kehuja ulkonäöstä. Eli ap ei luota täysin omiin kykyihinsä eikä ole sinut itsensä kanssa, se arvostus tulee muiden imarteluista. Toisekseen ap ei ota huomioon että pyöreänä ja pulleaposkisen (siis omasta mielestään rumana) myös se oma käytös on varmaan ollut tyyliin "olen näkymätön, häpeän, en puhu enkä ota kontaktia muihin" ja se enemmän on vaikuttanut siihen minkälaista se elämä on ollut, ei niinkään ulkonäkö.
Höpö höpö. Väitteesi ei pidä ollenkaan paikkaansa. Kerroin vain miten itse olen kokenut eriarvoista kohtelua. Kehut kerroin siksi, että lihavampana ei kukaan koskaan sanonut mitään positiivista ulkonäöstä, ja sitten taas hoikkana kuulee sitä tosi usein. Kerroin vain esimerkkinä asioita. Minulla on aina ollut hyvä itseluottamus, eikä ulkonäkö ole minulle mikään iso juttu. Halusin vain keskustella omista kokemuksistani
MGTOW.
Nykyään moni mies jo tajuaa että pi***n takia ei kannata itseään nöyryyttää liikoja. Oli nainen kaunis tai vähemmän. Näillä riittää aina asiakaspalvelijoina miehiä joille toosa on elämän tärkein saavutus. Mies. Oma elämä- se on tärkeintä nainen loppujen lopuksi määrää, pettää ja jättää. Oli kaunis tai vähemmän kaunis.
Vierailija kirjoitti:
MGTOW.
Nykyään moni mies jo tajuaa että pi***n takia ei kannata itseään nöyryyttää liikoja. Oli nainen kaunis tai vähemmän. Näillä riittää aina asiakaspalvelijoina miehiä joille toosa on elämän tärkein saavutus. Mies. Oma elämä- se on tärkeintä nainen loppujen lopuksi määrää, pettää ja jättää. Oli kaunis tai vähemmän kaunis.
Onhan se hyvä niille jotka voi valita. Jotkut joutuu tyytymään siihen MGTOW hommaan kun ei muuta vaihtoehtoa ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kuvitellaan että aloitus on totta niin ap kärsii edelleen huonosta itsetunnosta. Sen kertoo hirveä tarve korostaa saaneensa kehuja ulkonäöstä. Eli ap ei luota täysin omiin kykyihinsä eikä ole sinut itsensä kanssa, se arvostus tulee muiden imarteluista. Toisekseen ap ei ota huomioon että pyöreänä ja pulleaposkisen (siis omasta mielestään rumana) myös se oma käytös on varmaan ollut tyyliin "olen näkymätön, häpeän, en puhu enkä ota kontaktia muihin" ja se enemmän on vaikuttanut siihen minkälaista se elämä on ollut, ei niinkään ulkonäkö.
Höpö höpö. Väitteesi ei pidä ollenkaan paikkaansa. Kerroin vain miten itse olen kokenut eriarvoista kohtelua. Kehut kerroin siksi, että lihavampana ei kukaan koskaan sanonut mitään positiivista ulkonäöstä, ja sitten taas hoikkana kuulee sitä tosi usein. Kerroin vain esimerkkinä asioita. Minulla on aina ollut hyvä itseluottamus
En usko. Ulkonäkösi on sinulle hyvinkin iso juttu, muuten et sitä korostaisi teksissäsi. Sinulle tuntuu olevan todella tärkeää että sinua kehutaan nyt kun olet laihtunut.
Olen reilusti ylipainoinen (160/120) ja silti en saa olla miehiltä rauhassa missään. Töitä olen saanut ihan yhtä hyvin kuin normaalipainoiset kaverini.
Olen kokenut saman.
Ja sen huomaaminen että ihmiset kohtelevat sinua ulkonäön mukaan, on saanut minut pitämään suurinta osaa ihmisistä tyhminä.
Kommentoija nro 11 ei tunnu ymmärtävän aiheesta mitään. Ap puhuu täyttä asiaa, asiat menevät juuri noin kuten ap:n kokemus kertoo.
Suht harva kokee elämässään suurta muutosta ulkonäössään. Valtaosalle rakentuu jo nuorena itsetunto muiden hyväksynnän puolesta karkeasti asteikolla hyljeksitty-neutraali-suosiossa kylpevä. Ja tämä hyväksyntä rakentuu näille ääripäille puhtaasti ulkonäön mukaan.
Itse tämän todella tiedän, koska elin 30-vuotiaaksi katsellen ihmisten vihaisia ilmeitä minua kohtaan ja vastakkaiselta sukupuolelta ei ollut lämpöä saatavilla. Sitten sain kaikki palaset kohdalleen treenaamalla ja panostamalla ravintoon. On tullut ennemmin hymyjä kuin vihaisia katseita ja on tultu kadulla kommentoimaan seksikkääksi ja tultu pokailemaankin. Ihmisten suhtautuminen on vaan täysin eri.
Mulla on kyllä aina ollut niitä, jotka vihamiehiä ulkonäön takia xD ja aina ollut kaunis, mutta joskus en niin panostanut, joskus laihempi, joskus urheilullisempi joskus onnellisempi ja en muista mitään tiettyä hetkeä kun kaikki ihmiset olisi olleet niin hirveän ihania mua kohtaan. Kusipäitä riittää ja kateellisia.
Paremminkin niin, että jos mitäänsanomaton, neutraali, ihmiset ei kato sitä miltä näytät. Jos poikkeaa massasta, niin vihamiehiä ja ihailijoita tulee (oli sitten ruma tai kaunis)
Toi just mikä on väärin,syrjivää muita kohtaa esim just työelämässä ketään ei saa laittaa eriarvoiseen elämään ulkonäön perusteella,lisäksi kaikille pitää olla ystävällinen oli minkä näköinen tahansa.