Lue keskustelun säännöt.
Mies lopetti tapailumme, koska ei halunnut "etäsuhteeseen"
25.11.2023 |
Todella surullinen olo. Etäsuhde on siksi otsikossa heittomerkeillä, koska asumme kuitenkin samassa kaupungissa. Mies kuitenkin totesi, että suhteemme olisi silti lähes kuin eräänlainen etäsuhde.
Tapailin siis mukavan oloista miestä ja ongelmaksi muodostui miehen asenne. Minulla on 6-vuotias tytär ja haluaisin asua tyttären kanssa kahden kunnes hän muuttaa omilleen. Mies kuitenkin totesi, että ei hän rupea yli kymmentä vuotta elämään sellaisessa etäsuhteessa, että aina saa olla suunnittelemassa että milloin voidaan nähdä. Sanoi, että tuo on liian pitkä aika elämästä kulutettavaksi tuollaiseen suhteeseen, joka ei hänen mielestään tunnu täydeltä suhteelta.
Olo on nyt siis todella surullinen, sillä meillä oli mielestäni mukavaa ja kipinääkin löytyi. Ensimmäistä kertaa eroni jälkeen tunsin jotain miestä kohtaan aitoja tunteita. Voiko tästä jutusta enää tulla mitään millään järjestelyllä? En jotenkin vain haluaisi luovuttaa.
Kommentit (45)
No ei siitä mitään tule, kun toinen ehdottomasti haluaa yhteisasumista ja toinen ei. Ette vain olleet nykytilanteessa sopivia toisillenne, se siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä helvettiä sinä jotain pitkää suhdetta edes haaveilet noilla kriteereilläsi? Ei juma 😄
Jokainen tekee ratkaisunsa omista lähtökohdistaan. Jos ei kompromissia synny tai toinen jousta, niin ei siinä paljoa ole tehtävissä.
Ai jaa, minä taas tapailin miestä, joka oli etäsuhteessa. Miehellä ei siis ollut mitään moraalista ongelmaa tässä, että tyttöystävä opiskeli eri kaupungissa ja sitten mies halusi olla myös minun kanssani, joka opiskeli samassa kaupungissa kuin mies. en jaksanut tuollaista. Se nainen ei saanut koskaan tietää.
Ikävää. On tosi kurjaa, kun kiinnostavan ihmisen kanssa onkin kovin erilaiset odotukset ja toiveet suhteelle, mutta eihän sille mitään voi. Myös itselläni päättyi yksi suhde sen vuoksi, että minä en halunnut perustaa uusperhettä (itselläni siis on lapsia), toinen osapuoli taas olisi halunnut muuttaa yhteen ja perustaa uusperheen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä hän oli löytänyt toisen, mutta ajatteli, että sun olisi mukavampi kuulla toi.
Juu, eihän tuosta mitään tule. Ei ole oikein kompromissin paikkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos toinen haluaa muuttaa yhteen ja toinen ei niin en mä näe mitään järjestelyä miten kumpikin saisi haluamansa suhteen. Voi vain miettiä voiko itse joustaa tai sitten etsiä ihmisen joka haluaa samoja asioita.
Ymmärrän sinun näkökulmasi, mutta myös miestä. En itsekään alkaisi suhteeseen, jossa toinen osapuoli ei haluaisi yhteenmuuttoa. Mielestäni vakavaan parisuhteeseen kuuluu arjen ja elämän jakaminen yhteisessä kodissa. Kahden paikan väliä sahaaminen on rasittavaa, tavarat on aina väärässä paikassa, toisen koti ei tunnu omalta, eikä siellä voi samalla lailla tehdä omia juttuja ja onhan tuo sitä paitsi taloudellinenkin kysymys. Harmillinen juttu tuo teidän tilanne. Jos kumpikaan ei pysty antamaan periksi, ei suhteella varmaan sitten ole tulevaisuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Non onhan tuo aivan älyttömän pitkä aika asua erillään, useimmiten parisuhteen kuitenkin perustuu siihen, että jossain vaiheessa asutaan saman katon alla ja jaetaan yhteinen koti ja arki. Ensi kerralla tee aivan alusta asti selväksi uudelle kumppaniehdokkaalle, että aiot asua yksin vähintään seuraavat 12 vuotta niin ei tule hämmennystä.
Vierailija kirjoitti:
Mitä helvettiä sinä jotain pitkää suhdetta edes haaveilet noilla kriteereilläsi? Ei juma 😄
Mitä? Ihan tavallista sekin, että asutaan erillään omissa asunnoissa ja silti ollaan suhteessa. Kaikki ei kaipaa mitään perinteisiä yhteenmuuttoja ym.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun kerran tiedät, miten haluat elää, mutta se ei sovi toiselle, niin sitten on vain hyväksyttävä tilanne. Kuulostaa vähän siltä, että mies haluaisi asua yhdessä ja jakaa kulut toisen kanssa ja olla naisen passattavana ja sellaisen "ydinperheen". Hänellä on oikeus omiin toiveisiin, ja sinulla sinun. Itsekin arvostan enemmän elämän jakamista ja kumppanuutta ja sitoutumista erillään asuen, mutta tämä ei uppoa joidenkin vanhoollisten kaaliin. Miksi asua vain rutiininomaisesti yhdessä, jos on varaa asua omillaankin?
No minä taas ajattelisin niin, että jos mies ei haluaisi muuttaa yli kymmeneen vuoteen kanssani yhteen niin silloin hän ei olisi erityisen kiinnostunut minusta vaan etsii jotain kevytsuhdetta. Näin varmaan se sunkin tapailumiehesi ajatteli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä helvettiä sinä jotain pitkää suhdetta edes haaveilet noilla kriteereilläsi? Ei juma 😄
Mitä? Ihan tavallista sekin, että asutaan erillään omissa asunnoissa ja silti ollaan suhteessa. Kaikki ei kaipaa mitään perinteisiä yhteenmuuttoja ym.
Nyt puhutaan parisuhteista, ei fb-jutuista.
Lopetin lukemisen kohtaan "heittomerkeillä".
Itse olen ollut etäsuhteessa yli kuusi vuotta ja jatkuu näin. Kummallakaan ei ole mitään aikomusta muuttaa yhteen. Asutaan eri kaupungeissakin. Rakkautta riittää.
Kuka suostuu suhteeseen jossa asutaan erillään yli 10v. ? Mä en ainakaan.
En jaksaisi elää tapailusuhteessa kymmentä vuotta. Tai viittätoista, jos lapsesi ei muutakaan heti pois kun täyttää 18v.
"Voiko tästä jutusta enää tulla mitään millään järjestelyllä? En jotenkin vain haluaisi luovuttaa."
No me emme ole oikeita vastaamaan tuohon, sun täytyy kysyä siltä mieheltä. Mutta noin yleisesti, eihän tuosta mitään tule ellei jompikumpi ole valmis luopumaan toiveestaan.
Miksi haluat asua tyttäresi kanssa kaksistaan, vaikka olet tavannut mukavan miehen jonka kanssa haluaisit yhteisen tulevaisuuden? Ei kakkua voi syödä ja säästää.
Katso peiliin. Sait juuri sitä mitä tilasit.