Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Pettämisestä ja pihalle pistämisestä...

Vierailija
18.08.2008 |

Saanko kysyä teiltä, jotka olette vakaasti sitä mieltä, että jos mies pettää, niin pistetään pihalle vaan ja potkun kera... että onko pettäminen oikeesti sellainen asia, jota kukaan ei voisi antaa anteeksi. Ja miten te saatte itsenne sellaisen raivon valtaan, että se pihalle pistäminen onnistuu niin kivuttomasti. Ja miten voitte olla varmoja, ettette myöhemmin tule katumaan...?



Ymmärän tuon parisuhteen välittömän poikkilaittamisen ja perheen hajoittamisen, jos mies muutenkin on paska, mutta että jos on erehtynyt panemaan jotain muuta muijaa ja sitä katuu, niin anteeksi ei voi saada.



Itse olen antanut miehelleni anteeksi puoli vuotta kestäneen sivusuhteen ja väitän, että parisuhteemme on PALJON parempi ja terveemmällä pohjalla kuin ennen tuota sivusuhde episodia. Kriisistä toipumiseen meni reilu vuosi ja hetken asuimmekin erillämme, mutta yhteen palattuamme on suhteemme parantunut paljon. Ja voin väittää, että elämämme ei olisi näin hyvää ilman tuota kriisiä.



Tämä vain kannustukseksi niille, joiden rakkaus sitä pettänyttä kumppania kohtaan ei kaikesta vihasta ja nöyryytyksestä huolimatta vaan suostu sammumaan....

Kommentit (12)

Vierailija
1/12 |
18.08.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itselleni on luottamus ja turvallisuus niin tärkeitä, että pettäminen on todellakin syy laittaa suhde poikki. Ei siihen raivoa tarvita. Suru ja pettymys päällimmäiset tunteet. Kivutonta ei varmasti ole.

Vierailija
2/12 |
18.08.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

...tai mitenköhän ois...



Yksittäisen klassisen syrjähypyn voisin sulattaa, mutta jotain puolen vuoden sivusuhdetta en varmaan ikinä. Mun itsetunto ei ole sillä tasolla, että se kestäisi sen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/12 |
18.08.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja siis mies petti monen eri naisen kanssa. Se oli silloin, ja siihen oli syynsä. Nyt eletään tätä päivää, ja tuo aika ja meininki on historiaa. That's it.

Vierailija
4/12 |
19.08.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kuten noista kommenteista näkee, et saisi ajatella asiasta esittämälläsi tavalla, koska se on kategorisesti väärin. Elämään pitää suhtautua siten kuin televisiosarjoissa opetetaan l. mahdollisimman mustavalkoisesti. Ajatusmallin takaa paistaa kauhee halu ja tarve johtaa omaa elämää 100%:sti tai muuten elämä on pilalla ja oletkin täysi luuseri.



Oman kokemukseni mukaan juuri noiden elämän vaikeiden paikkojen läpi taisteleminen, omien pelkojen ja riittämättömyyden kohtaaminen ja anteeksianto "pakoonjuoksemisen" sijaan on tie entistä parempaan parisuhteeseen, mikäli kumpikin ovat valmiita tekemään yhteisen tulevaisuuden eteen aiempaa enemmän töitä. Suurin osa petetyiksi tulleista haluaa luonnollisesti ajatella homman helpoimman eli yksipuolisen syyllisenetsinnän kautta ja ummistaa silmät siltä tosiasialta, että jostain kumman syystä oma kumppani ei olekaan löytänyt täyttymystään "näin ihanan ihmisen" kanssa.



Ei elämä mene eteenpäin asettamalla ultimaattumeita, joiden jälkeen neuvotteluratkaisun hakeminen on automaattisesti mahdotonta.

Vierailija
5/12 |
19.08.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

miksi seksuaalinen uskollisuus on niin kamalan tärkeää. Mulle se ei olisi, mutta miehelle on, joten minäkin olen uskollinen. Mutta jos mies menisi jotain muuta naista painamaan, niin sitten minäkin sen tekisin, eikä siinä sen kummempaa.



Ei se miehen kikkeli ole mun ensisijainen rakkauden kohde miehessäni.

Vierailija
6/12 |
19.08.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

että onko kyseessä kertapettäminen vai pitempiaikainen suhde. Kerran tapahtuneen voisi antaa anteeksi, mutta mielestäni pitkäaikaisen sivusuhteen ylläpitäminen kertoo jostain niin syvistä ongelmista, että sellaisen jälkeen olisi hyvin vaikea kuvitella että voisi miehen kanssa enää yrittää. Pitemmässä suhteessa on pakko olla tunteitakin mukana enkä missään nimessä halua miestä, jonka tunteet kohdistuvat johonkuhun toiseen!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/12 |
19.08.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

vaikka kyllä miehen heitin (tai hän luulee heittäneensä mut) pihalle.



Syynä: 1)Mies oli käyttäytynyt muutenkin mua kohtaan aliarvoisesti.

2)Kun mies ei yksinkertaisesti enää halunnut osaltaan yrittää mun kanssa.



Turha sitä itsekään puhaltaa epätoivoisesti sammuneeseen hiileen, vaan uskoa tosiasiat.

Vierailija
8/12 |
19.08.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen aika samaa mieltä viitosen kanssa.



Lisäksi vaikuttaa miehen asenne. Pettämistä en sinänsä pidä pahana, mutta jatkuvaa valehtelua ja kieroilua en sietäisi. Baarimokia ja liian pitkälle lipsahtaneita ihastumisia voi sattua, mutta kaksoiselämä on eri juttu.



Neilä on ollut ihanluvalla satunnaissuhteita pitkien erossaolojen aikana. Ei kerrota eikä kysellä, siinä homman nimi. Kumpikin on niin reiluja, että ei anna mahdollisten ihastumisten vaikuttaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/12 |
19.08.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

ennen pettämistä. Ehkä joissakin suhteissa tämä on hyvä asia, mutta monissakaan ei ole.



En itse tunne ainuttakaan suhdetta, jossa oltaisiin voitu käydä läpi uskottomuus parisuhteessa niin, ettei se vielä vuosienkin jälkeen tulisi pintaan. Kaikissa se petetty ei välttämättä jää kiinni tuskaan, mutta pettäjä saattaa sen tehdä - mustasukkaisuutta, pelkoa siitä, että toinen antaa samalla mitalla, pettämisen takana oleva tyytymättömyys (ehkä koko suhteeseen) tulee yhä uudelleen esille.

Vierailija
10/12 |
19.08.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

ennen pettämistä. Ehkä joissakin suhteissa tämä on hyvä asia, mutta monissakaan ei ole.



En itse tunne ainuttakaan suhdetta, jossa oltaisiin voitu käydä läpi uskottomuus parisuhteessa niin, ettei se vielä vuosienkin jälkeen tulisi pintaan. Kaikissa se petetty ei välttämättä jää kiinni tuskaan, mutta pettäjä saattaa sen tehdä - mustasukkaisuutta, pelkoa siitä, että toinen antaa samalla mitalla, pettämisen takana oleva tyytymättömyys (ehkä koko suhteeseen) tulee yhä uudelleen esille.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/12 |
19.08.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

ennen pettämistä. Ehkä joissakin suhteissa tämä on hyvä asia, mutta monissakaan ei ole.



En itse tunne ainuttakaan suhdetta, jossa oltaisiin voitu käydä läpi uskottomuus parisuhteessa niin, ettei se vielä vuosienkin jälkeen tulisi pintaan. Kaikissa se petetty ei välttämättä jää kiinni tuskaan, mutta pettäjä saattaa sen tehdä - mustasukkaisuutta, pelkoa siitä, että toinen antaa samalla mitalla, pettämisen takana oleva tyytymättömyys (ehkä koko suhteeseen) tulee yhä uudelleen esille.

Vierailija
12/12 |
19.08.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mun olisi vaikea ymmärtää, miksi en voisi antaa anteeksi. Meillä on ihana yhteinen perhe, koti, tulevaisuus. Laittaisinko sen roskiin, jos mies erehtyisi kerran? Enpä usko. En haluaisi rikkoa lasten kotia, en haluaisi itse jäädä yksin. En haluaisi menettää mun ja miehen yhteistä pitkää suhdetta ja avioliittoa, tätä tilannetta jossa hän tuntee mut ja minä hänet läpikotaisin.



Luottamuksen rakentaminen veisi varmasti aikaa, mutta olisin valmis sen ajan suhteen rakentamiseksi antamaan.



Nämä siis jos mies a) pettäisi kerran (jos jäisi myöhemmin uudestaan kiinni-pihalle vaan...) b) lopettaisi suhteen c) katuisi ja haluaisi itse jatkaa ja sitoutuisi 100% perheeseen uudelleen.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme kahdeksan kolme