Hautajaispukeutuminen on vapaampaa kuin ennen

Veljen tyttö tuli mummonsa hautajaisiin  pienessä topissa, tissivako paistaen , jaloissa lonksuvat piikkikorot. Purkkaa ei jäystänyt - siitä pisteet!

Mieheni ei halunnut perinteisiä hautajaisia, vaan muistojuhlan: hyvää musaa, laulua, tunnelmaa, juomaa, muistelua ja ihan tavalliset, normaalit vaatteet, värikkäät

Milloin oli ennen?

Tämän kuten muidenkin asioiden suhteen on ihan omankin maan sisällä erilaisia perinnetaustoja, joihin osa on sitoutunut. Se on hyväksyttävä.

Mitä ajattelet sen merkitsevän käytännössä, että joku "ei hyväksy" jonkinlaista hautajaispukeutumista?

Hautajaisvieraiden on syytä huomioida tilanteen vakavuus ja pukeutua sen mukaisesti. Vainajaa kunnioittaen ja varsinkin, jos hautajaiset pidetään uskonnollisissa merkeissä. Kukaan ei kykene hiljentymään Tikkurilan värikartan väreissä.

Just siivottiin valokuvalaatikoita ajalta ennen syntymääni. Löysin 1970-luvulta erään hautajaiskuvan, jossa äitini ja kälynsä olivat molemmat mustissa minimekoissa, ja huh huh että olivat lyhyet. Äidillä oli minimekon kanssa mustat nahkasaappaat, kälyllä ruskeat. Etenkin käly oli varsin uskonnollinen ihminen.