Tutkimus: Lapsettomat ovat onnellisimpia.

En edes neuvolassa mihinkään käyriin.



Tässäkin tapauksessa teen poikkeuksen ja myönnän olevani onnellisempi kun minulla on lapsia. Parisuhdekin voi hyvin. Onnellisia olimme ennen lapsia, mutta parisuhde on kypsynyt ja nyt suorastaan kukoistaa.



neljän äiti

vielä haluasiin pikkunyytin syliin..vielä kerran. Parisuhde voi hyvin ei paremmasta väliä.

sanoisin että ehkä niin, mutta toisaalta sitten taas en antais lasta pois. Ei kun hetkinen, tuossa sanotaan että yhdellä lapsella ei vielä onnellisuus vähene, joten ehkä en sano mitään.

Ehkä mäkään en olisi halunnut tehdä lapsia, jos olisin tuntenut elämäni olevan tarpeeksi täyttä jo ilmankin.



Kieltämättä mulla oli usein paljon hauskempaa ennen lasten saamista, mutta usein myös paljon surullisempi ja tyhjempi olo. Omalla kohdallani en usko että olisin edes naimisissa enää ellei olisi lapsia, enkä luultavasti kaunistaisi onnellisuustilastoja senkään verran kuin nyt.



Mutta kukapa tietää.

En vaan usko, että lapsettomuudesta kärsivä pariskunta joka tosissaan toivoisi lasta/lapsia, voisi olla onnellisempi kuin ne joilla kaksi tai useampi lapsi.

tässä yhteydessä nomeroo, että yksi lapsi ei vielä vähennä onnellisuutta? Ihan uskottavaa on, että onnellisuus (ihan peus jaksaminen arjessa) vähenee, kun on useampi pieni lapsi. Itse en ainakaan nyt millään vapaaehtoisesti jaksaisi kuin yhden kanssa (kohta 3v), katotaan kakkosta sitten, kun on vähintään 6v...

eihän lapseton (omasta halustaan) välttämättä tajua sitä onnea, mitä lapsi/lapset tuovat tullessaan ja näin kokevat olevansa onnellisempia ilman lasta tai kokemusta lapsen saamisesta. näin ollen lapseton henkilö voi suhteuttaa onnellisuutensa vain tuntemiinsa lapsiperheiden vanhempiin ilman omakohtaista kokemusta vastaavasta tilanteesta.



lapsen kanssa elävä on elänyt elämäänsä myös ilman lastaan ja peilaa tätä onnellisuutta sitä menneisyyttään kohtaan. vastaukset tietenkin riippuvat siitä, kysytäänkö perheelliseltä arkea rasittavista asioista ja esimerkiksi oman ajan puutteesta suhteessa onnellisuuteen.



tutkimustulokset riippuu aina kysymysasettelusta ja vastaajan taustoista, mielentilasta. eri aikoina tehdyt tutkimukset ja kysymysten tarkempi asettelu saattaisivat antaa erilaisen tuloksen. näistä ei koskaan tiedä vaan valta tutkijoilla.

eihän lapseton (omasta halustaan) välttämättä tajua sitä onnea, mitä lapsi/lapset tuovat tullessaan ja näin kokevat olevansa onnellisempia ilman lasta tai kokemusta lapsen saamisesta. näin ollen lapseton henkilö voi suhteuttaa onnellisuutensa vain tuntemiinsa lapsiperheiden vanhempiin ilman omakohtaista kokemusta vastaavasta tilanteesta.



lapsen kanssa elävä on elänyt elämäänsä myös ilman lastaan ja peilaa tätä onnellisuutta sitä menneisyyttään kohtaan. vastaukset tietenkin riippuvat siitä, kysytäänkö perheelliseltä arkea rasittavista asioista ja esimerkiksi oman ajan puutteesta suhteessa onnellisuuteen.



tutkimustulokset riippuu aina kysymysasettelusta ja vastaajan taustoista, mielentilasta. eri aikoina tehdyt tutkimukset ja kysymysten tarkempi asettelu saattaisivat antaa erilaisen tuloksen. näistä ei koskaan tiedä vaan valta tutkijoilla.

Luultavasti arkielämäni olisi onnellisempaa ilman lapsia, eikä tämä tarkoita että haluaisin heistä luopua. Onhan se mukava ajatus että saisi mennä vapaasti ja olla rauhassa, verrattuna tähän että täällä koko ajan joku möykkää ja sotkee :)

mä ainakin olisin huomattavasti onnellisempi ilman näitä lapsia. Jatkuvaa kiirettä, stressiä, sekamelskaa ja tappelua. Joo, mitäs läksin.

Elämä olisi niin paljon tyhjempää ja merkityksettömämpää ja siinä olisi paljon vähemmän jos ollenkaan aitoa rakkautta. Arki, joulut ym. saa ihan uuden merkityksen lasten myötä.



Millainenhan otos tässä on haastateltu? Luulisi että tahattomasti lapsettomat jotka yrittävät lasta ovat kyllä aika onnettomia, lapsettomat vanhukset onnettomampia kuin lapselliset jne. Pikkulapsiperheen univelkainen äiti ei taas välttämättä ole onnellisimmillaan kun ei ongelmaisen teininkään vanhemmat, tuoreen vauvan vanhemmat taas todennäköisesti ovat jne.



Sinänsä lopputulos kuulostaa omituiselta jos siitä vedetään johtopäätös että ei kannata hankkia lapsia koska sitten ei ole enää niin onnellinen. Yleensä kuitenkin se lapsen saaminen on onnellisin tapahtuma ihmisen elämässä.

ihmisen onnellisuus yleisesti ottaen, vaan onnellisuuden kokemus PARISUHTEESSA. Ja tietysti onnellisuus parisuhteessa on suurimmillaan ENNEN lapsia, sillä rakastuminenhan on kemiallinen reaktio, jonka päämäärä on ihmissuvun jatkaminen ja joka siis haihtuu enne pitkää, kun päämäärä on saavutettu.