Lue keskustelun säännöt.
Sisäisen äänen kuuntelu
04.11.2023 |
Olen elämässä kohdassa, jossa opettelen kuuntelemaan sisäistä ääntäni. Alan nähdä kuinka en osannut aiemmin tehdä oikeita valintoja itseäni kuunnellen, vaan annoin ulkopuolisten asioiden vaikuttaa liikaa. Näen nyt paremmin merkit, miten intuitio puhuu minulle ja mihin kannattaa luottaa.
Taloudellinen tilanteeni on tällä hetkellä tiukka. Minulle olisi tarjolla töitä, mutta se ahdistaa. Ahdistaa, koska se ei ole linjassa arvojeni kanssa. Ei suorastaan arvojeni vastaista työtä, mutta tiedän, että minulle sopivampaa on olemassa ja haluan mennä sitä kohden. Tunnen vahvaa puristusta sydämessäni ja stressiä, kun ajattelen tätä tarjolla olevaa työtä. Tunnen iloa ja keveyttä, kun ajattelen, että kieltäydyn työstä ja luotan asioiden järjestyvän sopivamman työn muodossa.
Kaipaisin vertaistukea. Olisin kiitollinen, jos joku haluaa jakaa kokemuksia tilanteista, jossa elämässä luotti itseensä ja teki vaikean päätöksen, mikä lopulta johti haluttavaan lopputulokseen.
Kommentit (29)
Kuulostaa siltä että olet jo päättänyt ja haluat vain vahvistusta sille. Go for it. Jos valinta on väärä niin ainakin se on sun valinta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko sinun mahdollista helpottaa taloudellista tilannetta tuolla tarjolla olevalla työllä siihen asti, että löydät jotain parempaa?
>> Tunnen vahvaa puristusta sydämessäni ja stressiä, kun ajattelen tätä tarjolla olevaa työtä. <<
Erittäin tuttua tunnetta.
Mutta totuus on, että elämä kasvattaa, vie eteenpäin jaa laajempiin ja uusiin asioihin, antaa lujuutta jne. vain niinä ajanjaksoina, kun mennään vastatuuleen, ylämäkeen, oman mukavuusalueen ulkopuolelle...
Mukava ja helppo elämä ilman em. asioita pitää ihmistä otteessaan. Silloin ihminen ei kasva, ei muutu, eikä koskaan huomaa osaavansa enemmänkin ja vaikeampia asioita, mitä on aiemmin tehnyt jne.
Työtä voi aina vaihtaa, jos menee väärään paikkaan.
Epämukavuusalueelle kannattaa kumminkin mennä yrittämään ja katsoa, jos sieltä vaikka avautuisikin ihan uusi maailma.
Ja voi siinä ohessa katsella uutta ja muuta työtä samalla, jos pelkää, että ei halua kumminkaan jäädä. Työsuhteen voi nimittäin irtisanoa ja alkaa niin, että seuraava työ alkaa heti vanhan perään niin, ettei jää työttömyysaikaa väliin, jos sitä työttömyyttä pelkää.
On se kamalaa kun sisäinen ääni , mun arvot ja toimeentulo on ristiriidassa keskenään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko sinun mahdollista helpottaa taloudellista tilannetta tuolla tarjolla olevalla työllä siihen asti, että löydät jotain parempaa?
Tätä olen pohtinut, koska tilanne on se, että minulla ei ole rahaa maksaa edes tämän kuun asumisia ja elämistä, mutta työ ahdistaa enemmän kuin sisäisen äänen kuuntelu ja luottamus. Toisaalta olis ihanaa saada rahahuolet hoidettua ja tuntea taas eläväni. Samalla pelkään energiani valuvan työhön ja kohta olen väsynyt.
Ap
Mitä intuitiosi ja sisäinen äänesi sanoo tästä tunteesta? Kannattaako tunteeseen luottaa.
Logiikka ja järki sanoo, että ota se tarjottu työ vastaan ja jatka paremman etsimistä.
Psykologia sanoo, että etsit vaan (teko)syytä jolla kieltäytyä työnteosta, koska mitä todennäköisemmin olet laiska, mutta et halua myöntää sitä itsellesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
>> Tunnen vahvaa puristusta sydämessäni ja stressiä, kun ajattelen tätä tarjolla olevaa työtä. <<
Erittäin tuttua tunnetta.
Mutta totuus on, että elämä kasvattaa, vie eteenpäin jaa laajempiin ja uusiin asioihin, antaa lujuutta jne. vain niinä ajanjaksoina, kun mennään vastatuuleen, ylämäkeen, oman mukavuusalueen ulkopuolelle...
Mukava ja helppo elämä ilman em. asioita pitää ihmistä otteessaan. Silloin ihminen ei kasva, ei muutu, eikä koskaan huomaa osaavansa enemmänkin ja vaikeampia asioita, mitä on aiemmin tehnyt jne.
Olen samaa mieltä, joskin elämässä on hyvä olla myös itseä voimaannuttavia asioita eikä pelkkää haastetta ja äärirajoilla olemista. Kaipaan nimittäin työtä, josta voi nauttia enkä vain tee rahan vuoksi.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
>> Tunnen vahvaa puristusta sydämessäni ja stressiä, kun ajattelen tätä tarjolla olevaa työtä. <<
Erittäin tuttua tunnetta.
Mutta totuus on, että elämä kasvattaa, vie eteenpäin jaa laajempiin ja uusiin asioihin, antaa lujuutta jne. vain niinä ajanjaksoina, kun mennään vastatuuleen, ylämäkeen, oman mukavuusalueen ulkopuolelle...
Mukava ja helppo elämä ilman em. asioita pitää ihmistä otteessaan. Silloin ihminen ei kasva, ei muutu, eikä koskaan huomaa osaavansa enemmänkin ja vaikeampia asioita, mitä on aiemmin tehnyt jne.
Olen samaa mieltä, joskin elämässä on hyvä olla myös itseä voimaannuttavia asioita eikä pelkkää haastetta ja äärirajoilla olemista. Kaipaan nimittäin työtä, josta voi nauttia enkä vain tee rahan vuoksi.
Ap
Oletko ajatellut mennä huvipuistoon "töihin" negatiivisella palkalla?
Ajelisit vaan vuoristoradassa päivittäin ja vetäisit pirtelöä päälle. Palkka vaan on -15€/tunti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä avaus ap. Vastauksista huomaa kuinka suurin osa ihmisistä on kadottanut sisäisen äänensä eikä ymmärrä yhtään mistä puhutaan. Suosin kyllä itsen kuuntelua aina, joka tilanteessa. Egon ääni voi tulla sitten väittämään sitä mukavuudenhaluksi tai laiskuudeksi. Ei se nyt ihan niin mene.
Onko sinulla miten hyvä käsitys siitä mitä haluat tehdä ja mistä se löytyisi? Olisi tosi hyvä jos pystyisit nyt järjestämään elämistäsi ainakin hieman siihen suuntaan että toimeentulo tulisi lähteestä joka tuo iloa ja keveyttä. Se ei tosiaan toimi jos työllä väsyttää itsensä jatkuvasti. Ja toisaalta tuohan se painetta kun elämä ja asuminen tulee maksaa.
Kaikkea hyvää elämääsi!
Ei kannata luopua siitä tulevaisuuden suunnasta, mutta miten päästä sinne? Voitko suhtautua niin, että parantamalla taloudellista tilannettasi nyt, esim.sillä työllä, saat kuitenkin resurssrja edetä kohti oikeaa unelmaadi.
Älä ajattele mustavalkoisesti; joko tämä työ tai unelmat; asiat järjestyvät jos pidät silmäsi auki ja teet erilaisia asioita itsesi eteen.
Kaikki on vaan väliaikaista .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko sinun mahdollista helpottaa taloudellista tilannetta tuolla tarjolla olevalla työllä siihen asti, että löydät jotain parempaa?
Tätä olen pohtinut, koska tilanne on se, että minulla ei ole rahaa maksaa edes tämän kuun asumisia ja elämistä, mutta työ ahdistaa enemmän kuin sisäisen äänen kuuntelu ja luottamus. Toisaalta olis ihanaa saada rahahuolet hoidettua ja tuntea taas eläväni. Samalla pelkään energiani valuvan työhön ja kohta olen väsynyt.
Ap
Eikö sisäinen äänesi anna mitään hälytysmerkkejä tuosta, ettet pysty maksamaan elämääsi? Tuohan voi olla todella suuri riskin paikka. Joskus pitää valita kahdesta pahasta pienempi. Itse olen sen verran turvallisuushakuinen, etten uskaltaisi olla ilman toimeentuloa ja ottaa velkaantumisriskiä.
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata luopua siitä tulevaisuuden suunnasta, mutta miten päästä sinne? Voitko suhtautua niin, että parantamalla taloudellista tilannettasi nyt, esim.sillä työllä, saat kuitenkin resurssrja edetä kohti oikeaa unelmaadi.
Älä ajattele mustavalkoisesti; joko tämä työ tai unelmat; asiat järjestyvät jos pidät silmäsi auki ja teet erilaisia asioita itsesi eteen.
Kaikki on vaan väliaikaista .
Tai se unelmaduuni vaan jää saamatta, kun CV:ssä on reikä ja toisella hakijalla ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pointtini menee nyt monelta ihmiseltä ohi.
Kyse ei ole siitä, että välttelen työtä tai vastuunkantoa elämästä tai haluan pelkkää nautintoa, vaan sisäinen ääneni kertoo, että parempaa on luvassa, jos kieltäydyn tästä työstä.
Olen ollut vastaavassa tilanteessa aiemminkin enkä kuunnellut sisäistä ääntäni, vaan valitsin paremmin palkatun työn. Jälkikäteen ymmärsin virheellisen valinnan, kun työ imi paljon voimia. Nyt en haluaisi mokata samalla tavalla uudestaan.
Onko muilla kokemuksia siitä, että on luottanut itseensä, vaikka mikään ei tue valintaa ja valinta on osoittautunut oikeaksi?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Pointtini menee nyt monelta ihmiseltä ohi.
Kyse ei ole siitä, että välttelen työtä tai vastuunkantoa elämästä tai haluan pelkkää nautintoa, vaan sisäinen ääneni kertoo, että parempaa on luvassa, jos kieltäydyn tästä työstä.
Olen ollut vastaavassa tilanteessa aiemminkin enkä kuunnellut sisäistä ääntäni, vaan valitsin paremmin palkatun työn. Jälkikäteen ymmärsin virheellisen valinnan, kun työ imi paljon voimia. Nyt en haluaisi mokata samalla tavalla uudestaan.
Onko muilla kokemuksia siitä, että on luottanut itseensä, vaikka mikään ei tue valintaa ja valinta on osoittautunut oikeaksi?
Ap
Onko sinulla siis jotain ihan todellisuudesta poimittua perustelua tuolle sisäisen äänen viestille siitä, että parempaa on tulossa jos jätät tuon työn välistä, vai peilaatko menneitä tai haluatko vain kovasti uskoa noin?
Vierailija kirjoitti:
Hyvä avaus ap. Vastauksista huomaa kuinka suurin osa ihmisistä on kadottanut sisäisen äänensä eikä ymmärrä yhtään mistä puhutaan. Suosin kyllä itsen kuuntelua aina, joka tilanteessa. Egon ääni voi tulla sitten väittämään sitä mukavuudenhaluksi tai laiskuudeksi. Ei se nyt ihan niin mene.
Onko sinulla miten hyvä käsitys siitä mitä haluat tehdä ja mistä se löytyisi? Olisi tosi hyvä jos pystyisit nyt järjestämään elämistäsi ainakin hieman siihen suuntaan että toimeentulo tulisi lähteestä joka tuo iloa ja keveyttä. Se ei tosiaan toimi jos työllä väsyttää itsensä jatkuvasti. Ja toisaalta tuohan se painetta kun elämä ja asuminen tulee maksaa.
Kaikkea hyvää elämääsi!
Kiitos! Tätä juuri tarkoitan. Olen hiukan hukassa työn suhteen, mutta jotakin ajatusta minulla on. Arvoni ovat kirkastuneet ja sitä myöten ymmärrän paremmin, mikä tuottaa iloa ja mitä kohden mennä. Silti se ei ole niin selkää, että tietäisin mihin suuntaan mennä ja työstä kieltäytyminen ei ole helppoa tässä taloudellisessa tilanteessa. Haluaisin silti olla rohkea ja luottaa, koska valinta tuottaa minulle iloa.
Jos sinulla on kannustavia esimerkkejä elämästä, niin lukisin mielelläni.
Ihanaa päivää sinulle!
Vierailija kirjoitti:
Pointtini menee nyt monelta ihmiseltä ohi.
Kyse ei ole siitä, että välttelen työtä tai vastuunkantoa elämästä tai haluan pelkkää nautintoa, vaan sisäinen ääneni kertoo, että parempaa on luvassa, jos kieltäydyn tästä työstä.
Olen ollut vastaavassa tilanteessa aiemminkin enkä kuunnellut sisäistä ääntäni, vaan valitsin paremmin palkatun työn. Jälkikäteen ymmärsin virheellisen valinnan, kun työ imi paljon voimia. Nyt en haluaisi mokata samalla tavalla uudestaan.
Onko muilla kokemuksia siitä, että on luottanut itseensä, vaikka mikään ei tue valintaa ja valinta on osoittautunut oikeaksi?
Ap
Ei ole. Enkä tunne ketään. Tunnen kyllä useita pettyneitä. Muunmuassa puolisoni, jonka kanssa asuttiin hetki ulkomailla, muttei hän halunnut opiskella kieltä. Nyt olisi tarjolla koko maailma, jos olisi kuunnellut järjen ääntä.
Toisilla koko elämä menee samaa kaavaa. Valitaan vaihtoehto ettei tehdä mitään "ettei tehdä virheitä" ja ollaan koko elämä matkustajana.
Maha murisee, hengitys rahisee, nenä tuhisee. Kohta meinaan pieraista.
Ei kuuluu muita sisäisiä ääniä.
Oma intuitioni sanoo myös, että mun pitäisi hakeutua sopivampaan työhön. Olen korkeasti koulutettu. Todella hyvästä yliopistosta valmistunut. Päivätyöhöni ei tarvita koulutustani. Lisätyönä teen opuskeluaikojen työtäni. Tienaan 3900-6200€ kuussa. Riippuu kuinka paljon lisätyötä haalin. Vielä jonkin aikaa ja olen maksanut kaikki velkani ja saavuttanut säästötavoitteeni. Tämän jälkeen voin hyvin mennä intuitioni perässä. Itselleni oma taloudellinen turva on tärkeä.
Tsemppiä ap! Tee omat ratkaisusi. Joskus kannattaa mennä kohti tavoitettaan hitaammin ja ottaa se epämukavakin työ vastaan, jos paremmasta ei ole varmuutta.
Up